Español: En el tríptico abierto se incluyen tres escenas. La tabla izquierda está dedicada al Paraíso, con la creación de Eva y la Fuente de la Vida, mientras la derecha muestra el Infierno. La tabla central da nombre al conjunto, al representarse en un jardín las delicias o placeres de la vida. Entre Paraíso e Infierno, estas delicias no son sino alusiones al Pecado, que muestran a la humanidad entregada a los diversos placeres mundanos. Son evidentes las representaciones de la Lujuria, de fuerte carga erótica, junto a otras de significado más enigmático. A través de la fugaz belleza de las flores o de la dulzura de las frutas, se transmite un mensaje de fragilidad, del carácter efímero de la felicidad y del goce del placer. Así parecen corroborarlo ciertos grupos, como la pareja encerrada en un globo de cristal en el lado izquierdo, en probable alusión al refrán flamenco: “La felicidad es como el vidrio, se rompe pronto”. El tríptico cerrado representa en grisalla el tercer día de la creación del Mundo, con Dios Padre como Creador, según sendas inscripciones en cada tabla: “Él mismo lo dijo y todo fue hecho” y “Él mismo lo ordenó y todo fue creado” Génesis (1:9-13). Obra de carácter moralizante, es una de las creaciones más enigmáticas, complejas y bellas de El Bosco, realizada en la última etapa de su vida. Adquirida en la almoneda del prior don Fernando, hijo natural del gran duque de Alba, Felipe II la llevó a El Escorial en 1593.
Français : Ce tryptique de Jérôme Bosch serait un
speculum nuptiarum
, c'est-à-dire un miroir nuptial, œuvre dont le but est d'instruire les nouveaux mariés sur l'importance du respect des liens du mariage. Néanmoins, il pourrait être un miroir aux princes, c'est-à-dire qu'elle constituerait une banque d’images-souvenirs provoquant la discussion entre les membres de la cour dans le but de les former moralement à leurs futures fonctions de gouvernants.
https://creativecommons.org/publicdomain/mark/1.0/PDMCreative Commons Public Domain Mark 1.0falsefalse
Wikimedia Foundationin virallinen kanta on, että kaksiulotteisista taideteoksista otetut valokuvat, jotka pyrkivät maalauksen täsmälliseen toisintamiseen, eivät voi saada tekijänoikeuden suojaa. Yhdysvalloissa käydyn oikeusprosessin Bridgeman Art Library v. Corel Corp. perusteella kaksiulotteisista taideteoksista otetut valokuvat, jotka pyrkivät maalauksen täsmälliseen toisintamiseen, eivät saa tekijänoikeuden eivätkä lähioikeuksien suojaa Yhdysvalloissa, koska maalauksen toisintamisessa ei ilmene sellaista luovuutta, joka synnyttäisi valokuvan ottajalle uuden tekijänoikeuden.
Suomessa kuitenkin tällaisia valokuvia suojaa lähioikeus, kunnes kuvan ottamisesta on kulunut 50 vuotta ja loppuvuosi. Siirtymäsäännöksistä johtuen myös ennen vuotta 1966 julkistetut valokuvat ovat ilman lähioikeuden suojaa Suomessa. Jos tämä kuva on peräisin Euroopan talousalueen ulkopuolelta, tätä kuvaa ei voi käyttää Suomessa, ellei tätä kuvaa ole otettu ennen vuotta 1974 tai julkistettu ennen vuotta 1966. Jos tämä kuva on peräisin Euroopan talousalueelta, on valokuvan oltava ilman tekijänoikeuden suojaa myös alkuperämaassa. Katso COM:CRT eri maiden suoja-aikoja varten. Muista maista katso Commons:Reuse of PD-Art photographs.
Kuvatekstit
Lisää yhden rivin pituinen kuvaus tästä tiedostosta
Tämä tiedosto sisältää esimerkiksi kuvanlukijan, digikameran tai kuvankäsittelyohjelman lisäämiä lisätietoja. Kaikki tiedot eivät enää välttämättä vastaa todellisuutta, jos kuvaa on muokattu sen alkuperäisen luonnin jälkeen.