Maailman historia/Kylmä sota
Kylmä sota alkaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toisen maailmansodan loputtua liittoutuneet eli Yhdysvallat, Neuvostoliitto, Iso-Britannia ja Ranska jakoivat Saksan neljään miehitysvyöhykkeeseen. Kun idän ja lännen välit kiristyivät, Neuvostoliitto perusti Itä-Saksaan kommunistisen Itä-Saksan (Saksan demokraattinen tasavalta) ja länsivallat puolestaan perustivat demokraattisen Länsi-Saksan (Saksan liittotasavalta). Kylmässä sodassa maailman kaksi johtavaa, USA ja Neuvostoliitto, kilpailivat muun muassa ydinaseiden määrällä sekä avaruuslennoilla ja kummallakin suurvallalla oli runsaasti liittolaismaita. Neuvostoliiton tukimaita olivat sen perustamat kansandemokratiat ja mm Kuuba. Kylmässä sodassa ei kuitenkaan ollut suoria suurvaltojen välisiä taisteluja, mutta montaa kertaa suurvallat olivat sodan kynnyksellä. Merkittävimpiä konflikteja, joissa molemmat osapuolet olivat mukana, olivat mm. Kuuban ohjuskriisi ja Korean sota. Koreassa molemmat suurvallat olivat näkyvästi mukana tukemassa omia liittolaisiaan. Missään vaiheessa kriisejä ei kuitenkaan julistettu sotaa USA:n ja Neuvostoliiton välille.
Kylmä sota päättyy
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1989 kommunistihallitukset Itä-Euroopassa kaatuivat ja rautaesirippu murtui ja se mahdollisti Saksojen yhdistymisen, joka toteutui vuonna 1990, kun Itä-Saksa liitettiin Länsi-Saksaan. Neuvostoliitto hajosi vuonna 1991 ja Neuvostoliiton olemassaolo loppui virallisesti joulukuussa 1991. Neuvostoliiton hajoamisen seurauksena syntyi 15 uutta valtiota ja Tshekkoslovakian rauhanomaisen hajoamisen seurauksena syntyivät Slovakia ja Tshekki. Jugoslavian hajoamisen jälkeen vanhan Jugoslavian alueella oli monien kansojen välinen sisällissota, jonka seurauksia selvitellään vieläkin Kosovon saatua itsenäisyyden maaliskuussa 2008 ja Serbian sitä vastustaessa.