Osaamo

Wikikirjastosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Osaamologokooste.PNG

Osaamo-hanke[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osaamo-hankkeen toimintakausi oli 1.1.2009 - 30.6.2012. Osallistumistaloudella viitataan Internetin uusiin kehityssuuntiin ja ilmiöihin, jotka luovat uudentyyppisiä markkinoita, hyödykkeitä ja ammatteja. Siitä on kehittynyt muutamassa vuodessa miljardibisnes ja se avaa täysin uusia toimintamahdollisuuksia.

Oppilaitoksissa pyrittiin järjestämään koulutusta niillä välineillä, joita nuoret käyttävät vapaa-ajallaankin. Tarkoituksena oli myös päivittää opettajien tvt-taidot tähän päivään. Taitojen päivitykseen tarjosimme yksilö- ja pienryhmäohjausta kunkin opettajan henkilökohtaisten tarpeiden mukaan. Tavoitteena oli tukea yhteisöllisillä ja teknisillä välineillä opettajan persoonallista tapaa ohjata opiskelijoita heidän ammatillisessa kasvussaan.

Hankkessa tehtiin tiivistä yhteistyötä myös työelmän edustajien kanssa. Satu Roos, joka kertoo tarinana julkaisussa, on osallistunut aktiivisesti hankkeeseen ja olemme saaneet häneltä hyviä kokemuksia ja tarinoita evääksi opettajan työhön. Yritysyhteistyöstä voidaan mainita Normet Academyn kanssa tehty kansainvälinen Academy- sivusto. Yhteistyö on poikinut hyviä työssäoppmispaikkoja ja myös oppilaitokselle ohjaustunteja yritykseen. Yritysyhteistyö lisää meidän ymmärrystämme työelämän tarpeista uusien ammattilaisten kouluttamisessa.

Hankkeen kohderyhmänä ovat Savon ammatti- ja aikuisopiston sekä Ylä-Savon ammattiopiston opetushenkilöstöt. Välillisenä kohderyhmänä ovat ammatillisessa perus- ja aikuiskoulutuksessa olevat opiskelijat sekä yritykset. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni opiskelija voisi tulevaisuudessa hyödyntää oppimismahdollisuuksia verkossa ja oman ammatillisen osaamisen mainonnassa.Yhteistyön tuloksena opettajille, opiskelijoille ja yrityksille syntyi käsitys Internetin ilmaisten työkalujen hyötykäytöstä omassa oppimisessa, yhdessä oppimisesta sekä yritystoiminnan pyörittämisessä. Myös opiskelijatt, opettajat ja yritykset kohtasivat toisensa verkossa.

Hankkeeseen osallistui ennätysmäärä opettajia. Tämä hanke oli ainutlaatuinen, koska yksilöohjaustunteja annettiin paljon ja useille eri henkilöille. Hankkeen tuloksia näkyy siellä täällä pitkin nettiä ja Moodlea. Leijuvaan liitutauluun on pyritty kokoamaan keskitetysti hankkerahoilla tehtyjä kokonaisuuksia. Osa siellä olevista ympäristöistä on vasta laitettu alulle, ja ne tulevat jalostumaan opettajien työn kehittymisen myötä sekä ajan myötä. Liitutaulusta löytyy mahdollisuus poikineen. Osaamon avulla opettajat ovat luoneet vertaisverkostoa laajemmin oppilaitosten sisällä, yli alojen, oppilaitosrajoen yli ja maan rajojen yli. Esimiesten tuki tälle hankkeelle oli huomattava, he innostivat palavereissa henkilökuntaa varaamaan yksilöohjausaikoja. Esimiehet myös edellyttävät Moodle-pesän käyttöä jatkossa.

Julkaisussa on hankkeeseen osallistuneiden opettajien, opiskelijoiden ja työelämän edustajien kokemuksia Osaamo-hankkeesta. Osa osallistujista on kirjoittanut julkaisuun itse ja osa luvuista on tehty haastattelujen perusteella. Osallistujat ovat kirjoittaneet julkaisuun oman halunsa ja aikataulunsa mukaan.

Osallistumistalous oppivassa oppilaitosorganisaatiossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oskari Uotinen
Partneri, konsultti
Intosome Oy

Sosiaalinen media käsitetään vieläkin liian usein varsin suppeasti. Onneksi Osaamo-hanke on laajentanut opettajien näkemyksiä sosiaalisesta mediasta ja sen käytettävyydestä myös opetuksen tukena.

Varsinaisen opetustyön rinnalla opettajan työhön kuuluu myös paljon muuta. Opettajan tulee muun muassa suunnitella opetusta, kehittää itseään ja kommunikoida kollegojensa kanssa, ja ennen kaikkea ihanteena lienee myös oppilaitos itse oppivana organisaationa.

Sosiaalinen media vastaa myös yhteisöllisen työskentelyn tarpeisiin. Yhdessä tekeminen, yhdessä oppiminen, hiljainen tieto ja sen ulkoistaminen ovat oppivan organisaation tunnusmerkkejä, joihin jokaiseen löytyy työkaluja myös niin kutsutusta sosiaalisesta mediasta. Pikemmin kuin sosiaalisesta mediasta tulisi kuitenkin puhua yhteisöllisen työskentelystä, jota tuetaan yhteisöllisillä työkaluilla.

Perinteisiä keinoja sähköiseen tiedottamiseen, kommunikointiin ja tiedon tallentamiseen organisaatioissa ovat sähköposti ja intranet. Sähköposti on kuitenkin keskustelutyökaluna kankea eikä tieto tallennu kuin keskustelijoiden sähköposteihin – toisin sanoen tieto ei ole organisaation yhteistä tietoa. Tietoa on myös kankea etsiä sähköpostilaatikoista. Toisaalta intranet sisältää usein vanhentunutta tietoa ja tietoa, josta on vaikea löytää etsimänsä.

Yhteisöllistä työskentelyä kuvataan myös muissa tämän julkaisun luvuissa, mutta yhteisöllisen työskentelyn ei tulisi olla vain yksittäisten innostuneiden opettajien etuoikeus. Eikä yhteisöllinen työskentely edes toimi, jos sitä tekee yksin! Moderni tietotyö on yhteisöllistä ja ketterää. Keskusteluja voi syntyä suunnitellusti tai ad hoc, eikä ideoiminen vaadi palaverien määrän lisäämistä, ainoastaan työn siirtymistä osittain verkkoprosesseihin.

Kysymys on toimintakulttuurin muutoksesta. Kysymys on tehokkaammasta työskentelystä, jossa aika ei valu lukuisien sähköpostien läpikäyntiin ja tiedon etsimiseen. Kysymys on toimintatavasta, jossa siirrytään pois yksittäisten työntekijöiden tiedon omistajuudesta kohti organisatorista tietoa, jossa tieto on kaikkien saatavilla ja hyödynnettävissä.

Helposti tuntuu, että edellä kuvatut muutokset lisäävät työkuormaa. Lyhyellä aikavälillä näin voi ollakin. Kysymys ei kuitenkaan ole siitä, mitä yt-neuvottelujen aikakaudella ollaan totuttu pitämään tehokkuuden lisäämisenä, eli kysymys ei ole siitä, että otetaan vähistä resursseista irti vieläkin enemmän. Pitkällä aikavälillä kysymys on pikemmin siitä, että työkuorma jopa pienenee, kun turha ja päällekkäinen työ vähenee.

Soitellen sotaan ei kuitenkaan kannata lähteä. Monesti tehdään se virhe, että yliarvioidaan muutoksen teknisyys. Tällöin päädytään helppoon ratkaisuun, jossa ostetaan järjestelmä, jonka luvataan toteuttavan muutoksen; kysymys on kuitenkin kulttuurisesta muutoksesta, joka tulee jalkauttaa vaiheittaisesti.

Usein järkevin tapa lähestyä muutosta on ketterä, mutta suunnitelmallinen pilotointi: kokeillaan uusia tapoja työskennellä pilvipalveluilla, jotka ovat usein jopa ilmaisia. Näin saadaan kokemuksia toimintatapojen sopivuudesta ja saatavista hyödyistä sekä toisaalta työkalulta vaadittavista ominaisuuksista. Tämä tieto on hyödyllistä, kun valitaan, mitkä uudet toimintatavat vastaavat parhaiten organisaation tarvetta, ja mitä vaaditaan varsinaiseen käyttöön valittavalta työkalulta, jolla uutta toimintatapaa tuetaan. Myös sitoutuminen muutokseen on parempi, kun (ja jos) pilottien kautta kyetään osoittamaan niiden teho.

Muutokset tuntuvat suurilta, mutta muutoksen vauhti vaan kovenee. Ensimmäiset askeleet on otettu, joten nyt ei pidä pysähtyä.

Tiina Könttä: Sosiaalinen media viestinnän opetuksessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

lähihoitajat

Ennen Osaamon Iivari -hanketta en ollut innostunut sosiaalisesta mediasta. Huomasin kuitenkin hankkeen alussa sosiaalisen median mahdollisuudet sekä omassa työssäni että erityisopettajaopinnoissani. Innostuin omasta blogista, sillä pidän kirjoittamisesta. Blogiin voi kirjoittaa pitkiä tekstejä ja ottaa valokuvia. Olen innostunut valokuvauksesta ja haluaisin oppia siltä saralta lisääkin. Facebook ei ole minun juttuni, sillä minua ei innosta kirjoitella kuulumisiani. Blogiin voi kirjoitella syvällistä pohdintaa, mutta Facebookin pitäisi kirjoitella kevyempiä tekstejä eikä se motivoi minua. Tiedottamiseen Facebook sopii hyvin - tosin Wilma ajaa saman asian.

Opiskelijoiden blogeihin olemme tehneet äidinkielen tunneilla muun muassa kuunnelmia, miellekarttoja, runoja, novellianalyysejä, novelleja, valokuvasarjoja, kokousäänitteitä jne. Jos opiskelija ei pidä kirjoittamisesta, hän voi äänittää raportin ja voin kuunnella sen hänen blogistaan. Olen tehnyt myös joitakin tehtävänantoja omaan blogiini. Tehtävät ovat kätevästi tallessa blogissa. Kokonaista kurssia en ole rakentanut blogiin, vaan käytän Moodlea kurssipohjana. Töiden julkaisu julkisesti perustuu vapaaehtoisuuteen eli tarjoan blogia yhdeksi työvälineeksi, mutta en pakota ketään julkaisemaan töitään blogeissa. Innostus töiden julkaisemiseen vaihtelee opiskelijakohtaisesti - toiset haluavat ehdottomasti julkaista työnsä julkisesti ja toiset taas eivät. Olen joutunut myös painottamaan netetikettiä, sillä osalla opiskelijoista vie aikaa sisäistää se, mitä ja miten julkisesti kannattaa kirjoittaa. On hyvä harjoitella oppilaitoksissa näitä asioita, jotta työelämässä ei tarvitse tehdä samoja virheitä.

Olen mukana Tatu-hankkeessa. Olen huomannut käteväksi tavaksi ottaa valokuvia muistiinpanoista ja blogata ne omaan blogiini. Muistiinpanot säilyvät tallessa blogissa ja ne löytää sieltä paljon helpommin kuin mapista. Myös Googlen dokumenttityökalut ovat käteviä, sillä en tarvitse muistitikkua mukaan, vaan työt löytyvät helposti koneelta. Olen opettanut opiskelijoitakin tekemään ryhmätöitä dokumenttien avulla, sillä paikka ei rajoita yhteisen työn tekemistä ja usea opiskelija voi tehdä työtä samaan aikaan. Tein itse lähes kaikki omiin opintoihini liittyvät tehtävät Googlen työkaluilla, vaikka en ollutkaan täysin tyytyväinen niiden suomiin mahdollisuuksiin esimerkiksi ulkoasun ja tekstinkäsittelyn ominaisuuksien suhteen.

Vaikka Osaamo-hanke päättyykin, ainakin blogien käyttö opetuksessa ja oman blogin pitäminen jäävät pysyväksi käytänteeksi. Aion opiskella valokuvausta, jotta saisin laadukkaampia kuvia. Usein matkoilla ollessa tulee mieleen, että esimerkiksi tämän näyteikkunan voisi esitellä blogissa! Referoin myös usein kiinnostavia lehtiartikkeleita blogiini. Niitä voi käyttää esimerkiksi keskusteluharjoituksen virittäjänä. On mukava keksiä uutta ja innostua itsekin! On myös hienoa, että voin tarvittaessa kysyä neuvoa opiskelijoilta, sillä he neuvovat mielellään opettajaa - voin siis oppia yhdenvertaisesti opiskelijoiden kanssa.

Myös tätä Wikikirjaa on ollut mielenkiintoista kirjoittaa. Kirjoittaja voi lukea toisten tarinoita oman kirjoituksensa pohjaksi. Olemme pystyneet kirjoittamaan kirjaa kollegan kanssa samanaikaisesti, mikä on tehokas tapa työskennellä. Kirja sopii erittäin hyvin hankkeen raportointiin, ja aion käyttää wikikirjaa vastaisuudessakin raportointiin, jos esimerkiksi opiskelussa tai hanketyössä tarvitaan raporttia, jota laativat eri kirjoittajat.

Sanna Ylisipola, koulutuspäällikkö: Arviointikoulutusta työelämän edustajille blogin avulla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjoitan vapaa-ajalla omaa blogiani. Olen muun muassa edioitoinut Movie Makerilla Prahan-matkan videon. Olen sitä mieltä, että kun on ennakkoluuloton ja innokas, niin tekemällä oppii. Suurimmalla osalla Iisalmen sosiaali- ja terveysalan opettajilla on oma blogi, sillä Osaamo-hankkeen myötä olemme saaneet koulutusta sosiaalisen median käyttöön opetuksessa. Olemme mukana kestävän kehityksen PLE-hankkeessa, jossa blogi on osana opetusta. Blogi on hyvä oppimiskokemus osalle opiskeljoista, sillä he ovat innostuneita sosiaalisesta mediasta ja oppivat toisten blogeista. Opetuksessa olemme voineet puuttua mm. epäasialliseen kielenkäyttöön. Jokaisen opettajan on kokeiltava itse, miten blogi sopii omaan opetukseen. On kuitenkin muistettava, että blogi on yksi opetusmenetelmä toisten joukossa. Hankimme PLE-hankkeeseen kolme Samsung-tablettia, joita opettajat voivat lainata kirjastostamme.

Perustimme tänä syksynä työelämän edustajien arviointikoulutusta varten blogin nimeltään arviointikoulutus.blogspot.com. Blogissa on sekä arviointikoulutusten että tutkintotilaisuuksien päivämäärät. Sivusto esitellään kaikille työelämän edustajille. Meillä on myös tarkoituksena lisätä blogiin keskustelualue, johon työelämän edustajat voivat esittää kysymyksiä.

Arvioija.png

Arviointikoulutus-blogi


Olen kokeillut Preziä Minä ryhmässä -kurssilla ja opettajien koulutuksessa. Ohjelmaa on helppo opiskella itsenäisesti. Prezillä saa luotua helposti uudennäköisiä dokumentteja ja oppimisympäristöjä. Kaikilla sosiaali- ja terveysalan ryhmillä on Moodlessa ops-pohja, johon on luotu järkevät periaatteet. Työssäoppimisen ohjausta Moodle- ja blogiympäristö voi helpottaa, sillä aikaa ei kulu matkoihin ja yhteyttä voidaan pitää tiiviiseen tahtiin. Moodlessa on työssäoppmisen päiväkirjat ja siellä on kokeltu myös teemaviikkojakin. Oppisopimusopiskeljoille Moodle sopii hyvin, sillä ympäristöstä löytyvät opintojaksot ja ajantaisaiset ja lomakkeet.

Jouni Smolander: työelämäjaksolla Samsung Galaxy -tabeltti kainalossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bloggasin työelämäjaksollani blogiin Jonis blogi Samusng Galaxy -tabletilla. Tabletti oli ulkomailla suorastaan korvaamaton. Pystyin hoitamaan kaiken yhteydenpidon tabletin avulla helposti ja nopeasti. Lähes joka paikasta löytyi wifi eli langaton verkko, joten sim-korttia eli matkapuhelinyhteyttä en käyttänyt oikeastaan lainkaan, joten puhelin- tai tiedonsiirtokuluja laitteen käytöstä ei aiheutunut. Laite myös löytää julkiset langattomat verkot helposti ja yhdistäminen on yksinkertaista. Voin lämpimästi suositella laitetta kenelle hyvänsä, joka lähtee matkoille koti- tai ulkomaille. Sen sijaan koti- ja työpaikalla se on vähän kömpelö, kosketusnäyttö aiheuttaa om ongelmansa, puhelimena laite on aika hankala ja wifi pätkii usein. Mielestäni esimerkiksi työhuoneessa perinteinen kannettava on näppärämpi.

Tarja Vainionpää: Opettaja somessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkuun nimi, missä toimit opettajana ja kuinka kauan olet nykyisessä ammatissasi ollut. Tarja Vainionpää, Savon ammatti- ja aikuisopisto, opettaja vuodesta 1999…

1. Millainen on oma suhteesi sosiaaliseen mediaan? Parasta mitä on tapahtunut pitkään aikaan opetusrintamalla. Sosiaalinen media ihan oikeasti nappaa yksinään puurtavat opettajat keskustelemaan opetuksesta ja pedagogisista metodeista YHDESSÄ, helposti verkossa…

2. Mistä innostus sosiaalista mediaa ja sen tarjoamia opetusmahdollisuuksia kohtaan on peräisin? Olen aina halunnut kokeilla kaikkea uutta ja innostavaa. Olen siinä onnellisessa asemassa, että pidän myös tekniikasta eikä se tuota minulle ongelmia.

3. Kuinka hyödynnät sosiaalista mediaa opetuksessa? Tällä hetkellä ihana tehtäväni on innostaa opettajia käyttämään sosiaalista mediaa opetuksessa. Metsästän hyviä juttuja, joiden avulla voin tehdä ”käännytystyötä” opettajien parissa. Opettajille on selkeästi kerrottava se hyöty, mitä sosiaalinen media tuo tullessaan. Yhdelle opettajalle sopii yksi työkalu, toiselle joku toinen. Kieltenopettajat ovat jotenkin sydäntäni lähellä… heille syntyy kuin itsestään huikeita mahdollisuuksia sosiaalisen median työkalujen käyttämisessä… Audioboo, Second Life, wikit, blogit….

4. Mitä eri sosiaalisia medioita hyödynnät? Facebook, wikit jne? Facebook,Twitter, wikit, blogit, Audioboo, YouTube, Second Life, TypeWith.me, Adobe Connect, Google docs, Google sites, Sumpli, Doodle, Mind Meister, Flickr, Slideshare, Webropol…

5. Millaisia mahdollisuuksia sosiaalinen media tarjoaa opetukseen? Ts. mitä lisää tavallisen opetuksen rinnalle? Some on elämää helpottavia, ilmaisia ohjelmia, joita voi käyttää erilaisiin tarkoituksiin. Huippua!!! Ei tarvita koodaustaitoja, pelkkä klikkailu riittää monimutkaistenkin asioiden viemiseen eteenpäin. Yhdessä tekemisen meininki! Opiskelija pääsee vaikuttamaan helposti ja se vaikutus näkyy ja tallentuu. Opettaja on selvästi ohjaajan roolissa ja johdattelee opiskelijaa erilaisille tiedon lähteille. Opiskelijalla on vastuu tiedon löytämisestä. Tietoa on etsittävä, vertailtava ja tehtävä omia johtopäätöksiä. Onko oikeaa tietoa olemassa? Erilaiset näkökulmat on helposti löydettävissä. Tuotetaan yhdessä uutta tietoa!

6. Mitä haittoja se vastaavasti voisi aiheuttaa? Onko tietoa liikaa? Osaako opiskelija suhtautua tietotulvaan oikealla tavalla, poimien olennaisen tiedon? Ahdistaako suuri tietotulva ja ihmiset ideoineen ja ideointikykyineen menevät lukkoon, vaikka oikeasti halutaan, että uudet innovaatiot syntyvät. Medialukutaito korostuu entisestään.

Tekijänoikeudet joutuvat todennäköisesti romukoppaan tai ainakin siinä on vakava keskustelemisen paikka.

7. Mikä on haasteellisinta sosiaalisen median käyttämisessä osana opetusta? Isoin haaste on me opettajat. Opiskelijoille teknisten työkalujen haltuunotto on helppoa ja yksinkertaista. Opettajat pelkäävät, että menettävät oman auktoriteettisuutensa, jos he joutuvat myöntämään, että eivät hallitse teknisiä työkaluja. Asiahan oikeasti pitäisi olla juuri päinvastoin: opettajat osaavat pedagogiikkansa ja heidän tulisi rohkeasti kysellä opiskelijoiltaan kuinka pedagogiikkaa voitaisiin kehittää tai ainakin toteuttaa erilaisilla teknisillä ohjelmilla. Kyllä opiskelijat osaavat tekniset temput, opettaja hallitsee pedagogiikan!

8. Kuinka käyttäminen käytännössä tapahtuu? Pikkuhiljaa… Hyödynnetään osassa opetusta jotain työkalua ja huomataan kuinka paljon siitä on hyötyä ja kehitetään asiaa eteenpäin… On pakko keksiä resurssipulasta tai muusta pakotteesta johtuva parannuskeino opetukseen. Esimerkiksi Wikispaceen voidaan koota projektimuotoisessa opiskelussa tapahtuvat dokumentaatiot. Google-sites on myös hyvä ohjelma. Google-docseissa voidaan tehdä yhtäaikaisesti monen ihmisen voimin vaikka yhteistä raporttia jostain oppimistehtävästä. Blogit toimivat mainioina itsearvioinnin välineinä ja oman oppimisen raporttipohjana.

9. Millaista osaamista/perehdytystä uudet toimintatavat vaativat niin opettajalta kuin oppilailtakin? Opettajat vaativat enemmän perusteluja ja toimintapojen opiskeluja ja samalla vahvistuksia kuin opiskelijat. Nuoret ovat tottuneet liikkumaan erilaisissa sosiaalisen median välineissä ja luomaan käyttäjätunnuksia. Opettajille asia pitää markkinoida omaa työtä helpottavana asiana.

10. Mikä on suurin ero verrattuna ns. perinteiseen opetustapaan? Yhdessä tekemisen meiniki!!! Ei enää opettajia estradeilla, vaan kaikkien meidän aivot yhteisiin ponnistuksiin ja uuden luomisiin. 11. Kuinka oppilaat ovat suhtautuneet siihen, että sosiaalinen media on otettu myös osaksi opetusta? Onko pakko? Hei tää on kivaa! Siis laidasta laitaan…

12. Millaisia eroja eri-ikäisten opiskelijoiden suhtautumisessa on? Ottavatko esimerkiksi nuoret sosiaalisen media helpommin vastaan kuin hieman vanhemmat opiskelijat? Kyllä vaan aikuiset opiskelijat ovat tosiaankin hirveän paljon varauksellisempia sosiaalista mediaa kohtaan. Sorminäppäryys ; ) ei vaan riitä ja uusi asia on pelottavaa…

13. Millaisia tuloksia sosiaalista mediaa hyödyntävällä opetuksella on ollut? Innosta puhkuneita opiskelijoita, joiden oppiminen siirtyy konkreettisesti näkyville blogeissa, wikeissä ja Moodlessa.

14. Miltä sosiaalisen media tulevaisuus opetuskäytössä näyttää? Tämä on vasta alkusoittoa! Tästä se lähtee! Opetuksen vallankumous!

Antti Hallikainen: Prezi-sovelluksen ja Google-dokumenttien käyttö opetuksessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

lähihoitajat

Keväällä 2011 Osaamo-hanke tarjosi minulle mahdollisuuden suunnitella opetukseeni jotain uutta perinteisten opetusmenetelmien tilalle. Sain Osaamo-hankkeen kautta rahoituksen fysiikan opintojakson suunnitteluun lähihoitajille. Tavoitteena oli käyttää internetin tarjoamia mahdollisuuksia ja tuottaa oppimateriaalia käytettäväksi verkon kautta.

Päätin rakentaa fysiikan opintojakson lähihoitajaopiskelijoille käyttämällä internetistä löytyvää Prezi-sovellusta. Sovellus löytyy sivustolta www.prezi.com ja se on rekisteröitävissä oppilaitosten käyttöön ilman maksua. Rekisteröinnin jälkeen Prezillä voi tuottaa ja editoida omia Prezi-esityksiä sekä tallentaa diaesitykset verkkoon. Esitykset voi määritellä joko omaan käyttöön tai julkisiksi eli kaikkien käytettäviksi.

Lyhyesti kerrottuna Prezi-sovelluksen voisi ymmärtää isona alustana, jonne voi tuoda erilaista materiaalia, kuten tekstitiedostoja, kuvia, linkkejä, videoita jne. Kun materiaali on tuotu Preziin, niin sen jälkeen määritellään reitti eli polku, jota pitkin Prezi-esitys etenee. Toki käyttäjä voi myös poiketa valmiista etenemisjärjestyksestä. Prezin käyttö on tehty yksinkertaiseksi ja sen oppii muutamassa minuutissa. Prezillä on myös niin sanottu zoomaus-ominaisuus, jonka ymmärtää parhaiten, kun käy tutustumassa valmiisiin Prezillä tehtyihin dioihin. Valmiita diaesityksiä löytyy runsaasti aikaisemmin mainitulta sivustolta.

Suunnittelin fysiikan kurssin siten, että paloittelin opintojakson sisällön sopivan kokoisiin palasiin eli noin kahden oppitunnin jaksoihin. Jokaisesta kahden tunnin palasesta kokosin oman dian Prezi-sovelluksella ja tallensin diat verkkoon kaikkien käytettäväksi. Jokaiseen diaan kirjoitin tai linkitin oppimateriaalin eli tekstitiedostot, kuvat, linkit, videot ja tehtävät. Opiskelijat jaettiin 3 – 4 hengen ryhmiin ja kukin ryhmä eteni sovitussa järjestyksessä opiskellen diojen materiaalin ja tekemällä tehtävät.

Tehtävien palautus järjestettiin käyttämällä Googlen tarjoamaa yhteistyösovellusta. Jokaiselle opiskelijaryhmällä luotiin Googlen tarjoamaan ilmaiseen sähköpostipalveluun osoite (Gmail-osoite) ja osoitteen myötä jokainen ryhmä sai käyttöönsä Google-dokumentit eli sovelluksen, joka mahdollistaa asiakirjojen jakamisen verkossa. Toisin sanoen useat käyttäjät voivat samanaikaisesti muokata tai tarkastella samaa asiakirjaa. Jokainen opiskelijaryhmä palautti tehtävänsä Google-dokumentteihin, jotka jaettiin myös minun käyttöön ja näin pystyin seuraamaan tehtävien etenemistä reaaliajassa sekä myös antamaan palautetta käyttämällä dokumentteihin kuuluvaa kommenttimahdollisuutta.

Opiskelijoille oli annettu tehtäviksi perinteisiä fysiikkaan liittyviä teoria-, ja laskutehtäviä mutta myös toiminnallisia tehtäviä, joista osa täytyi dokumentoida käyttämällä mm. matkapuhelimien kameroita. Myös kuvat ja videot opiskelijoiden tuli palauttaa Google-dokumentteihin. Ryhmien etenemisjärjestys eri tehtävissä oli suunniteltu siten, että samaa toiminnallista tehtävää ei ollut suorittamassa kuin yksi ryhmä kerrallaan. Toiminnallisina tehtävinä oli esimerkiksi nousutehon määrittäminen portaissa tai spektrin havainnollistaminen luokasta löytyvillä välineillä.

Syksyllä 2011 toteutin suunnittelemani opintojakson ja seuraavaksi kerron kokemuksistani ja saamastani palautteesta. Opettajan näkökulmasta työläin vaihe oli luonnollisesti opintojakson rakentaminen. Perinteistä kirjallista materiaalia on vuosien saatossa kertynyt paljon ja nyt jouduin miettimään, mitä siitä olisi järkevää esittää diaesityksissä. Toisin sanoen halusin karsia perinteistä luentomateriaalia ja tuoda sen tilalle uutta verkosta löytyvää kuva- ja videomateriaalia. Nykyisin verkosta löytyy runsaasti opetukseen soveltuvaa materiaalia ja niiden läpikäymisessä ja valitsemisessa on melkoinen urakka. Toki opettajille on valmiiksi tehtyjä sivustoja, joita on melko helppo hyödyntää opetuksessa. Myös tällaista opetusta suunniteltaessa on kuitenkin muistettava, että koskaan siitä ei tule täydellistä, ja on osattava tyytyä myös kompromisseihin.

Sen jälkeen, kun opintojakso oli rakennettu ja pääsimme varsinaiseen opiskeluvaiheeseen, niin opettajan osuus oli jo paljon helpompi. Ensimmäisillä tunneilla muodostimme ryhmät ja loimme Gmail-tunnukset ryhmille ja sen jälkeen ryhmät alkoivat työstää annettuja tehtäviä. Tässä vaiheessa opettajan tehtäväksi jäi ryhmien ohjaaminen ja avustaminen mahdollisissa ongelmatilanteissa. Opiskelijat oppivat nopeasti Prezi-sovelluksen ja Google-dokumenttien käytön. Yhdelläkään ryhmällä ei ollut vaikeuksia tehtävien palautuksessa ja sovellusten käyttö ei vienyt päähuomiota, vaan ryhmät pystyivät keskittymään olennaiseen eli fysiikan opiskeluun. Jokaisella ryhmällä oli käytössään vähintään yksi tai useampi tietokone, tarjolla olevasta konekapasiteetista riippuen. Tässä vaiheessa opettajan rooli oli toimia oppimisen ja opiskelun ohjaajana ja ryhmien avustajana.

Opintojakson arviointi perustui opiskelijoiden palauttamiin tehtäviin ja varsinaista tenttiä opintojaksosta ei pidetty. Kokonaisuutena opiskelijat suhtautuivat tehtäviin ”vakavasti” ja kaikki ryhmät pysyivät ennakkoon sovitussa aikataulussa. Opiskelijat saivat myös täydentää tehtäviä myöhemmin, jos joitakin tehtäviä oli jäänyt tekemättä tai niissä oli virheitä.

Jokaisen ryhmän kanssa kävin opintojakson päätteeksi palautekeskustelun, jossa annoin palautteen ja arvioinnin tehdyistä tehtävistä. Ryhmät saivat arvioida myös omaa tekemistään. Kaikki ryhmät olivat palautekeskustelussa sitä mieltä, että tällä tavoin suoritettu opintojakso oli mielekkäämpi tapa opiskella kuin esimerkiksi perinteinen opettajakeskeinen suoritustapa, jossa opiskelu perustuu opettajan pitämiin luentoihin ja opintojakson arviointi tenttiin. Opiskelijoiden mielestä sovellusten käyttö oli melko yksinkertaista ja samalla he oppivat myös yhteistyösovellusten käytön ja niiden tarjoamat mahdollisuudet.

Omasta näkökulmastani katsottuna näin toteutettu opintojakso antoi mukavaa vaihtelua rutiineihin ja se herätti ajatuksia siitä, että verkon tarjoamia palveluita ja mahdollisuuksia ei osata vielä lähimainkaan hyödyntää riittävästi. Kaiken kaikkiaan tästä projektista jäi minulle hyvin positiivinen kuva ja olen tyytyväinen, että Osaamo-hankkeen kautta sain mahdollisuuden olla tekemässä sitä.

Aaltoliike ja sätely (Lähihoitajalle fysiikkaa)

Energia työ ja teho (Lähihoitajille fysiikkaa)

Tiina Könttä: Osaamon Iivari-sivusto erityisopetuksen tukena Savon ammatti- ja aikuisopiston Iisalmen yksikössä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olen kirjoittanut artikkelin alun perin Erityisopettaja-verkkolehteen ja lyhentänyt sitä julkaisua varten. Tein ammatillisiin erityisopettaja -opintoihini liittyvän kehitystehtävän Osaamon Iivari-sivuston soveltuvuudesta erityisopetuksen välineeksi.

Työelämän uudet vaatimukset

Yritykset tarvitsevat asiantuntijatyössä ja palveluammateissa nykyään ja tulevaisuudessa yhä enemmän joustavuutta, kokonaisuuksien hallintaa ja kykyä sopeutua muuttuvaan tilanteeseen. Työntekijöiltä edellytetään kykyä oppia uutta, soveltaa oppimaansa uusissa tilanteissa sekä heidän on osattava toimia yhteisöllisesti globaaleissa ja monikulttuurisissa verkostoissa ja virtuaalitiimeis-sä. Googlen sanoin: "Major is learning" eli pääaineena pitää olla oppiminen. Parhaiden tietotyöläisten saaminen yritykseen töihin takaa parhaan kilpailuedun.

Työelämässä tarvitaan itsenäisiä, aloitteellisia ja tuottavia toimijoita, joille oman yrityksen perustami-nen ei tunnu mahdottomalta ajatukselta. Asiantuntijoiden tiivis yhteistyö on entistä tärkeämpää, koska ratkaistavat ongelmat ovat usein liian vaikeita yhdelle ajattelijalle. Tarvitaan siis neuvottelu- ja yhteistyötaitoja sekä hyviä ongelmanratkaisu- ja analyysitaitoja. Tietoyhteiskunnassa tietoon on suhtauduttava kriittisesti – esimerkkinä tästä voidaan mainita Wikipedia. Työelämässä eivät riitä pelkät opintosuoritusmerkinnät, vaan tarvitaan jatkuvaa osaamista, yhteisöllisyyttä sekä kykyä oppia jatkuvasti uutta.

Opiskelu ja opetus ovat murroksessa

Opettajan tärkein tehtävä on ohjata opiskelijaa oppimaan niitä tietoja ja taitoja, joita he tarvitsevat työelämässä ja kansalaisina. Opettaja ei jaa enää tiedonmurusia vaan oppii yhdenvertaisesti opiskeli-joidensa kanssa. Jokaisella opiskelijalla ja opettajalla on omat oppimistavoitteensa. Opettajalla on vahvuus oppimisesta: hän voi tukea muita opiskelijoita pitämällä huolta opiskelijoiden toimien mielekkyydestä oppimisen näkökulmasta. Jokaisen vahvuudet annetaan toisten käyttöön, jolloin opiskelijat pystyvät saavuttamaan oppimistuloksia, joihin kukaan heistä ei pystyisi yksin. Opettajan olisi muutettava toimintatapojaan aktiivisesti, jotta hän saisi aikaan parempia oppimistuloksia.

Ammattitaitoinen ja varma opettaja uskaltaa antaa tilaa opiskelijoiden tiedoille, taidoille ja kokemuksille, joten opetustilanne ei ole opettajalle enää vain oman tietämyksen jakamista. Parhaimmillaan opetus on samaa kuin oppijoillakin eli innostava löytöretki uuteen, yhteiseen ja muuttuvaan tietämykseen, kokemukseen ja tekemiseen, joka haastaa jokaisen ottamaan vastuun omasta näkemyksestään ja osaamisestaan ja jakamaan sen muiden kanssa.

Opettajan tulisi toimia kuin valmentaja eli hänen olisi ohjattava, kannustettava ja seurattava jokaista oppijaa tämän oppimispolulla - hänen ei tarvitse olla absoluuttinen asiantuntija, vaan hän voi oppia yhdessä opiskelijoiden kanssa. Toisaalta opettajan on uskallettava myöntää tietojensa rajallisuus. Nykyisin ongelmana ei ole tietoon pääsy, vaan kilpailevien ja ristiriitaisten tietolähteiden kriittinen arviointi sekä syvällisen ymmärryksen hankkiminen ja soveltaminen. Opetuksessa ei pitäisi rajoittua vain yhden välineen käyttöön, vaan olisi panostettava siihen, että opiskelijoilla olisi mahdollisuus omaksua sosiaalisen median yleiset toimintaperiaatteet. Näin he voivat ottaa myöhemmin käyttöön uusia työskentely- ja viestintävälineitä.

Palvelujen tulisi olla kaikkien käytettävissä

Kaikkien palvelujen tulisi olla kaikkien saavutettavissa. Saavutettavuuden yksi osa-alue on esteettö-myys eli palvelun käyttömahdollisuus tulisi olla kaikilla riippumatta vammoista tai muista toimintara-joitteista. Kaikkien web-palveluita tuottavien tulisi tutustua web-sivujen saavutettavuusohjeisiin. Ohjeiden avulla web-sivujen rakenne saadaan sellaiseksi, että esimerkiksi sokeiden käyttämät lukulaitteet osaavat lukea tekstin järkevästi. Ohjeisiin kuuluu mm. kuvatekstin lisääminen kuviin, jotta nekin, jotka eivät näe kuvaa, tietävät mitä siinä on. Suuri osa web-pohjaisista opetusmateriaaleista perustuu tekstiin, joten sekä näkövammaisten että lukivaikeuksisten henkilöiden on vaikea ymmärtää materiaalia. Multimedian avulla materiaali voi olla saatavissa äänimuodossa, jolloin näkövammaiset ja henkilöt, joilla on lukivaikeus, voivat käyttää sitä ongelmitta. Kuulovammaisille tulisi tarjota sama informaatio vaihtoehtoisessa muodossa. Videomateriaali voi auttaa rauhatonta opiskelijaa keskittymään paremmin, mutta näkö- tai kuulovammaisella voi olla vaikeuksia videon kanssa. Jos tiedetään opiskelijoiden rajoitteita, voidaan tarjota ainakin teoriassa materiaali siinä muodossa, joka sopii parhaiten opiskelijalle. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että materiaali on tehtävä useissa vaihtoehtoisissa muodoissa.

Vahvuudet kompensoivat opiskelijan toimintakyvyn heikkouksia

Nuoret, joilla on laaja-alaisia oppimisvaikeuksia, ovat muodostaneet pääryhmän yleisten ammattikoulujen erityisopetuksessa. (Närhi, Seppälä & Kuikka 2010, 147). Opiskelijoille, joilla on laaja-alaisia oppimisvaikeuksia, tuottavat vaikeuksia esimerkiksi matematiikka ja luetun ymmärtäminen. Myös oppimisstrategiat ja abstraktien teorioiden ymmärtäminen saattavat olla kehittymättömämpiä kuin ikätovereilla eikä opiskelija hyödy tehtävätilanteissa annetuista vihjeistä ja vinkeistä. Lisäksi opiskelijoilla voi olla kapea-alainen muisti sekä he käsittelevät tietoa hitaasti.

Opetuksessa tulisi ottaa aina huomioon opiskelijan toimintakyvyn heikkouksien ja vahvuuksien pro-fiili. Vahvuuksia hyödyntämällä voidaan kompensoida opiskelijan heikompia taitoja ja auttaa häntä selviytymään elämässä. Toimintakyvyn näkökulmasta laaja-alaisissa oppimisvaikeuksissa ei ole ky-symys siitä, että opiskelija olisi huono kaikissa ammattiopintojen vaatimissa taidoissa. Usein kyse onkin siitä, miten toimintakyvyn heikkouksien ja vahvuuksien profiili vastaa niitä taitovaatimuksia, joita kulloisetkin tehtävät vaativat. Opiskelijalla voi olla myös vahvuuksia, jotka liittyvät motivaatioon, tavoitteisiin ja pitkäjänteiseen sitkeyteen. Tärkeää on myös emotionaalinen eheys eli opiskelijan tulisi sietää heikkouksista aiheutuvia epäonnistumisia ja hänen olisi jaksettava ponnistella ja tehdä ylimääräistä työtä voittaakseen vaikeutensa.

Nuoria motivoi yleensä käsillä tekeminen ja mielekkäiden tosielämäpohjaisten tehtävien ratkominen. Osaamon Iivareissa opiskelijalla on mahdollisuus tehdä yritysprojekteja ja konkreettisiin ilmiöihin pohjautuvia opiskelutehtäviä. Osa onnistunutta opiskelua on myös, opintoko-konaisuuksien kriittisen aineksen analysointi ja ainekseen liittyvien oppimista vaikeuttavien osa-alueiden tunnistaminen. Oppisisällöt tulisi valita tarkasti, koska vain noin 10 % opetuksesta on toisella asteella varsinaista ydinainesta, joka jokaisen opiskelijan olisi hallittava. Opettajan pitää analysoida, mitkä asiat itse opetettavassa aineksessa saattavat vaikeuttaa oppimista: mitkä saattavat olla potentiaalisia ongelmakohtia ja miten ne voidaan voittaa.

Yksi käyttökelpoinen ammatillisen erityisopetuksen menetelmä on yhteisopettaminen, jolloin teoria-aineita voidaan opettaa yhdessä ammattiaineen opettajan kanssa. Osaamon Iivareissa atk-opettaja on voinut olla mukana oppitunneilla, joten atk-opettaja on pystynyt auttamaan meitä esimerkiksi animaatioiden ja videoiden tuottamisessa ja editoinnissa. Atk-opettajan tarve vähenee, kun opiskelijat oppivat perustaidot ja voivat vertaisopettaa toisiaan.


Osaamon Iivari-sivustossa opiskelijoiden osaaminen kuvastuu blogeissa

Osaamon Iivareissa opiskelijan osaaminen kuvastuu omassa blogissa. Opiskelija kirjaa oppimispro-sessinsa portfolioksi blogia pitämällä. Tuloksena syntyy oppimisen materiaalia verkkoon opettajien ja opiskelijoiden käyttöön. Opiskelija voi brändätä itsensä työmarkkinoille portfolion avulla. Blogeissa on mm. oppimistehtäviä, animaatioita, videoita, runoja valokuvia, ruotsin kielen ääniraito-ja, kuunnelmia ja kommentteja. Opiskelijat ottavat päivän kuvia ja laittavat niitä sivustolle Päivän kuva -osioon sekä Varkaudessa että Iisalmessa. Ideana on näyttää, miltä oppilaitos näyttää opiskelijan silmin. Seuraavaksi esittelen muutamia opiskelijoiden tekemiä töitä.

Ajan hengen musiikkivideo

Ajan hengen musiikkivideo on tehty äidinkielen Tiedottamisen-kurssin lopputyönä. Video on kuvattu pääosin opiskelijoiden omalla ajalla. Videon tekoon osallistui myös opiskelijoita, jotka eivät osallistuneet kurssille. Musiikki on opiskelijoiden omaa tuotantoa. Idea on opiskelijoiden oma. Video on tehty täysin itsenäisesti ja sen teossa on hyödynnetty opiskelijoiden omaa osaamista. Video löytyy alla olevasta linkistä. https://archive.is/20121216051807/hyvaapainajaista.blogspot.com/2011/02/projektityo-ajan-henki-olipa-kerran.html

Kestävä kehitys kurssin -satoa

Pidin vapaasti valittavan Kestävä kehitys kestävät elämäntavat -kurssin. Sain Osaamossa mukana olevan atk-opettajamme Pia Leppäsen avukseni osalle tunneista. Pian apu mahdollisti esimerkiksi animaatioiden teon. Osa opiskelijoista osasi tehdä niitä itsenäisesti, mutta toiset tarvitsivat tu-kea. Saimme kurssilla aikaiseksi kolme animaatiota. Kurssin töinä tehtiin myös raportti jätteiden lajittelusta. Osa opiskelijoista otti kotoaan valokuvia raporttia varten ja kertoi kotinsa jätteiden lajittelusta omassa blogissaan.

Opiskelija olisi voinut tehdä raportin myös ääniraitana, jolloin hän olisi voinut tallentaa ottamansa kuvat ja ääniraidan blogiinsa. Ääniraidat sopivat hyvin opiskelijalle, joille kirjoittaminen on vaikeaa. Ääniraitoja voi tarvittaessa tehdä kotona. Ohessa oleva animaatio löytyy osoitteesta. http://kauhanenn.blogspot.com/2011/03/animaatio-solar-oy.html

Kokemuksia Kundservice-kurssilta

Ruotsin kielen opettajan ohjauksessa opiskelijat tekivät valitsemastaan asiakaspalvelutilanteesta ääni-raidan tai videon pareittain tai pienissä ryhmissä. Kaikki eivät halunneet esiintyä videolla, joten toinen vaihtoehto oli ääniraidan tekeminen. Videot tulevat yleensä Youtubeen, joten ne ovat laajalevikkisiä. Osa opiskelijoista ei halua töitään julkisuuteen, mikä on ymmärrettävää.

Ruotsin opettaja auttoi käsikirjoituksen tekemisessä tarpeen mukaan ennen videoimista tai nauhoitta-mista. Kuvakäsikirjoitukset skannattiin blogeihin ja videot ja ääniraidat upotettiin blogeihin. Opiskelijat tekivät videoitaan ja ääniraitojaan innokkaasti. Erilainen työskentelytapa motivoi selkeästi ja esimerkiksi rekvisiittaa hankittiin innokkaasti. Tekniset ongelmat hidastivat töiden etenemistä. Ihannetilanne olisi, että opiskelijat osaisivat tekniikan itsenäisesti, jottei aikaa kuluisi liikaa tekniikkaan. Toisaalta kun opiskelijat oppivat uudet työkalut, he osaavat käyttää niitä seuraavissa tehtävissä itsenäisesti tai saavat apua toisiltaan. Kundservice-kurssin ääniraitaesimerkki löytyy osoitteesta http://audioboo.fm/boos/309296-henni-ja-suski. Toinen ääniraitaesimerkki on äidinkielen tunnille tehty kuunnelma: http://nikolng.blogspot.com/p/kuunnelma.html

Opettajilla on omat blogit

Myös muutamalla opettajalla on oma blogi. Opettaja voi ohjata oppimista oman blogin avulla. Blo-geissa on esimerkiksi valokuvia näyteikkunoista esimerkkinä visuaalisesta myyntityöstä. Atk-opettaja piti työjaksopäiväkirjaa työelämäjaksoltaan. Opiskelijat saivat käsityksen työelämästä ja siitä, miten opintoja voi hyödyntää. Olen tehnyt joitakin samoja tehtäviä blogiini kuin opiskelijat. Esittelin esimerkiksi omat lukusuosikkini ja lempirunojani. Myös Taitaja-kisoista kirjoitin artikkelin ja otin runsaasti kuvia. Olen myös tiedottanut blogissani kestävän kehityksen asioista, sillä olen liiketa-louden keke-vastaava. Opettajasta voi tulla läheisempi, jos hän antaa opiskelijan kurkistaa ajatuksiinsa ja elämäänsä. Tieten-kin opettajan on pidättäydyttävä työroolissaan, mutta hän voi valita, mitä kertoo elämästään ja mitä ja mistä esittää mielipiteitään. Opettaja voi tuoda ammatillisuuttaan esille ja kertoa esimerkiksi omista kokemuksistaan työelämästä ja työelämän vaatimuksista. Aion jatkaa blogini kirjoittamista myös ensi lukuvuonna. Tiina-ope blogi löytyy osoitteesta http://tbkontta.blogspot.com/

Osaamon Iivari-sivustosta hyviä kokemuksia erityisopiskeluun

Tärkeintä sivustossa on mielestäni se, että kykenemme ottamaan opetuksessa huomioon opiskelijan toimintakyvyn vahvuudet ja voimme kompensoida hänen toimintakykynsä heikkouksia tukemalla häntä. Koska tavoitteena on myös opiskelijoiden vertaisopettaminen, opiskelijat saavat myös tarvittaessa apua toisiltaan. Opiskelijat pystyvät hyödyntämään vahvuuksiaan ja toistensa erilaista osaamista, joten he voivat saavuttaa oppimistuloksia, joihin kukaan heistä ei pystyisi yksin. Olen pystynyt myös opettajana hyödyntämään opiskelijoiden osaamista, jolloin minun ei ole tarvinnut osata esimerkiksi kaikkia käytettyjä ohjelmia.

Sivusto soveltuu perusopiskelijoille hyvin, mutta erityisryhmien kohdalla olisi kokeiltava käytännös-sä, miten tämäntyyppinen opiskelumenetelmä sopii. Tekninen tuki pitäisi olla koko ajan tunneilla mukana eli yhteisopetus atk-opettajan kanssa on ehdoton edellytys. Sivuston käyttäminen vaatii uusien ohjelmien osaamista ja oppimista eikä aineenopettajalla ole yleensä vaadittavaa osaamista. Opiskelijoilta itseltään löytyy yllättäviäkin taitoja, joita voidaan opetuksessa hyödyntää. Tämäntyyppinen pilottikokeilu mahdollistaa opetukseen resurssoinnin, jolloin atk-opettajan tuki oppitunneilla on mahdollista. Ryhmäkoon tulisi olla erityisopiskelijoiden kohdalla pieni. Animaatio voi esimerkiksi olla erinomainen väline ilmaista itseään, jos sanoja ei ole käytössä. Samoin Secondlife voi olla hyvä opiskelumenetelmä, sillä opiskelijan ei tarvitse esiintyä omana itsenään vaan Avatar-hahmona. Opettajien olisi hyvä tietää vaihtoehtoista opiskelumenetelmistä, jotta opiskelijoilla olisi mahdollisuus käyttää niitä. Ei ole tarkoituksenmukaista, että kaikki opiskelijat opiskelevat samalla tavalla, koska opiskelijoilla on eri toimintakyvyt. Osa opiskelijoista ei ole halukkaita julkaisemaan töitään avoimessa verkossa, joten heille on tarjottava vaihtoehtoinen opiskelumenetelmä. Olen koonnut seuraaviin taulukoihin sivuston vahvuuksia ja heikkouksia.

Taulukko 1. Blogityöskentelyn mahdollisuudet

Opettajalle Opiskelijalle
Eri työskentelytavat ovat mahdollisia opiskelijan vahvuuksien mukaan. Opiskelijaryhmä pystyy yhteistyössä hyödyntämällä toistensa erilaista osaamista saavuttamaan oppimistuloksia, joihin kukaan heistä ei pystyisi yksin. Opitaan yhteisöllisesti eli opiskelijat vertaisopettavat toisiaan ja opettajan työmäärä voi vähentyä. Opettaja voi myös oppia opiskelijoilta.
Opiskelijan itseohjautuvuutta voidaan vahvistaa ja opiskelijan toimintakyvyn vahvuuksia voidaan hyödyntää. Opitaan tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa ja arvostamaan toisten osaamista.
Opettajan tulisi toimia kuin valmentaja eli hänen olisi ohjattava, kannustettava ja seurattava jokaista oppijaa tämän oppimispolulla - hänen ei tarvitse olla absoluuttinen asiantuntija vaan hän voi oppia yhdessä opiskelijoiden kanssa. Opetus voi olla löytöretki! Sivusto tukee työssäoppimispaikkojen löytämistä.
Sosiaalinen media on nuorten maailmaa. Uudet menetelmät ja todelliset yritysprojektit motivoivat useimpia opiskelijoita.
Oppiminen nähdään ajasta ja paikasta riippumattomana tilana. Opiskelija voi verkottua projektien puitteissa yrityksiin.
Opiskelijat oppivat käyttämään Googlen yhteisöllisiä työkaluja ja perustamaan blogin ja ylläpitämään sitä. He oppivat kuvien, äänitiedostojen ja videoiden tuottamista, editointia ja julkaisua nettiin. Opiskelijan osaaminen voidaan tunnistaa sivuston avulla eli esimerkiksi hylätty arvosana voidaan suorittaa jälkikäteen oman blogin avulla. Blogia voidaan hyödyntää myös ammattiosaamisen näyttöjen arvioinneissa.
Oppimisympäristöstä saadaan liikkuva avoimen verkon ja opiskelijoiden omien tietokoneiden ja mobiililaitteiden avulla Saadaan aikaan oppimisen päiväkirja blogina sekä muuta opiskelussa hyödynnettävää materiaalia. Blogiin voi dokumnetoida koulun ulkopuolellakin opittuja asioita. Blogia voi pitää yllä valmistumisen jälkeenkin työelämässä tai jatko-opinnoissa.
Opettajalla on vahvuus oppimisesta: hän voi tukea muita opiskelijoita pitämällä huolta opiskelijoiden toimien mielek-kyydestä oppimisen näkökulmasta. Sivustoa ja sen töitä voi käyttää opiskeljan referenssinä työtä hakiessaan
Opettaja voi tehdä opiskelumateriaalia eri ohjelmilla sivustolle, esimerkiksi ääniraitoja lukivaikeuksiselle opiskelijalle. Esimerkki Työllistyminen ja oman itsensä brändääminen työmarkkinoille voi helpottua blogin referenssien ja cv:n avulla. Opiskelijalla voi jo opiskeluaikana olla työelämän edustajia bloginsa lukijoina.
Opiskelijan ohjaaminen helpottuu, kun hänen työssäoppimisensa on dokumentoitu blogiin. Blogin avulla keskustelu työnantajan edustajan kanssa työssäoppimisesta on parhaimmillaan avointa ja kehittävää.

Taulukko 2. Blogityöskentelyn uhat

Opettajalle Opiskeljalle
Opiskelijan toimintakyvyn vahvuuksia ei oteta tarpeeksi huomioon eikä hänen toimintakykynsä heikkouksia kompensoida auttamalla häntä tarpeeksi. Hylättyjä arvosanoja tulee kuten ennenkin, ellei opiskelija saa tarpeeksi tukea. Avoimuus ei sovi kaikille opiskelijoille. Tosin kynnys julkaista töitä on ma-daltunut lukuvuoden aikana. Jos opiskelijaa pakotetaan julkaisemaan töitään avoimessa verkossa vastentahtoisesti, hänelle voi tulla huonoja oppimiskokemuksia ja hänen emo-tionaalinen eheytensä kärsii.
Opettajan asenne saattaa olla esteenä uusien työskentelytapojen käyttöön otossa eli sosiaalista mediaa vähätellään oppimismenetelmänä. Plagiointi on mahdollista, mutta se voidaan estää tehtäviä annettaessa. Tässä yhteydessä voidaan kerrata tekijänoikeuksia.
Opettajat eivät pysty luopumaan autoritaarisesta roolistaan, jolloin yhdessä oppiminen ei ole mahdollista. Opettajan on suostuttava myöntämään tietojensa rajallisuus. Uudet välineet voivat pirstaloida oppimista, elleivät välineet sulaudu saumattomasti opiskelijalle näkyvään selkeään ja loogiseen sekä mahdollisimman yksinkertaiseen oppimisympäristöön
Uusi menetelmä, joten ei ole varmaa, saavutetaanko parempia oppimistuloksia. Opiskelija ei ymmärrä netikettiä ja kommentoi toisten töitä loukkaavasti. Kerrataan tässä yhteydessä yhteisiä toimintasääntöjä.
Jos opettaja ei perehdy kunnolla eri välineiden mahdollisuuksiin ja käyt-töön, tekniset ongelmat voivat rasittaa opiskelijoita. Opiskelu ei saa mennä kik-kailuksi eli oppiminen on pääasia eikä tekniikka. Opiskelijan ei anneta valita itselleen sopivaa opiskelumenetelmää opettajan asenteen tai tietämättömyyden vuoksi. Erityisopettajan on oltava opiskelijan tukena tarvittaessa.
Jos opettaja ei ota uusia menetelmiä käyttöön, hän voi saada vanhanaikaisen maineen. Opiskelija ei enää motivoidu kalvosulkeisista tms. vanhanaikaisina pitämistään opiskelumenetelmistä. Opiskelijat ja opettajat voivat väsyä, jos tulee liikaa uusia sosiaalisen median välineitä kerralla käyttöön.
Opettaja ei ymmärrä, että uuden tekniikan käyttöön otto vie alussa aikaa ja on osa oppimisprosessia. Toisaalta opettajan ei tarvitse osata ohjelmia, koska opiskelijat osaavat, kunhan saavat ensin harjoitella. Opettaja ei suostu muuttamaan toimintatapojaan eikä saa aikaan parempia oppimistuloksia.

Osaamo-projektin puitteissa olemme saaneet luotua hyviä erityisopetuksen käytänteitä oppilaitok-seemme. Olemme pystyneet tuomaan erityisopetuksen käyttöön uusia työvälineitä, joista opiskelijat voivat valita itselleen sopivimmat vahvuuksiensa mukaan.

Käyttämäni lähteet

Kalliala, E. & Toikkanen, T. 2009. Sosiaalinen media opetuksessa. Tampere: Oy Finn Lectura Ab.

Leppänen. P. Sähköpostiviesti 24.3.2011. Keskustelut lukuvuonna 2010 - 2011.

Närhi, V., Seppälä, H. & Kuikka, P. 2010. Laaja-alaiset oppimisvaikeudet. Niilo Mäki Instituutti. Porvoo: WS-Bookwell Oy.

Osaamon Iivari -sivusto 2011.

https://sites.google.com/site/iisvardavi

Osaamo - osallistumistalous ammattioppilaitoksissa 2011. Viitattu 16.4.2011. www.sakky.fi.

Jaana Levänen: blogit englannin kielen opetuksessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osaamo-jaksoni kesti kaksi viikkoa heti koulun alussa 15.8-26.8. Päätimme jo edellisenä vuonna matikan ope Jarin kanssa pyrkiä jaksolle yhtä aikaa. Yhdessä olikin kiva opiskella ja ideoimme koko ajan myös toistemme työtä. Darja kuunteli meitä toisella korvalla muitten töittensä lomassa ja heitti kehiin meille sopivia välineitä. Homma toimi hyvin! Tutustuin ensin Smart Board -tehtävien tekoon. Jotain sain aikaankin, mutta vasta BLOGIT synnytti ahaa-elämyksen :) Blogeihin oli kiva koota kursseille materiaaleja ja tehtäviä. Osaamo-jaksolla syntyi matkailijanenglanti.blogspot.com. Kun mietittiin blogissa olevien tehtävien tekoa mukaan tuli Googledocsit ja Audioboo. Näillä kahdella välineellä opiskelijat voivat jakaa kirjallisia ja suullisia tehtäviä opettajan ja myös muiden kurssilaisten kanssa. Linkkejä Audioboo-tiedostoihin laitetaan blogin kommentteihin niin että kaikki pääsee niitä kuuntelemaan. Myös VoiceThreadillä tehtyjä töitä voi yhdistää blogiin. Opettelin VoiceThread -ohjelmaa jo viime vuonna opiskelijoiden kanssa. Osaamo-jakson jälkeen olen tehnyt lisää blogeja kursseille: sahkoisenkaupankaynninenglanti.blogspot.com yritysviestintaenglanti.blogspot.com englishforinternationalbusiness-jaana.blogspot.comIlman Osaamo-jaksoa olisin tuskin näitä uusia välineitä saanut käyttöön.

Englannin opetusblogi


Anne Ålander: Moskovan torilla venäjää opiskelemassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Opiskelijat ovat tehneet sekä Kundservice-kurssin että Myyntiruotsi-kurssin tehtäviä omiin blogeihinsa. Opiskeljat tekivät myyntitilanteesta käsikirjoituksen, joka skannattiin blogeihin. Myyntineuvottelu tehtiin videona tai ääniraitana ja upotetiin blogiin.

Osa opiskeljoista oli työskentelytavasta hyvin innostuneita ja he työstivät vidoita vapaa-ajallaankin. Ääniraidalle uskalsivat puhua nekin opiskeljat, jotka eivät tunnilla uskalla olla mukana keskustelussa.

Tekniset ongelmat haittasivat työskentelyä. Atk-tuen pitäisi olla koko ajan paikalla, sillä opiskeljat eivät hallitse ohjelmistoja ja kielen opiskelusta ja vähäisestä ajasta menee liikaa aikaa tekniikkaan. Lisäksi pitäisi olla kunnon tilat ja laitteet tehokasta työskentelyä varten. Osa videoista jäi purkamatta teknisten ongelmien vuoksi. Opettajalle ei ollut myöskään riittävästi aikaa korjata opiskeljoiden töitä viedointia tai äänitystä varten. Hyvä ja motivoiva menetelmä, mutta vaatii aikaa. Käytössä pitäisi olla enemmän oppitunteja ja keskittyä pieneen osioon.

Venäjän kielen vapaasti valittavalla kurssilla kävimme opiskeljoiden kanssa Second Lifessä. Hienoa, että pääsimme Moskovan torille kuuntelemaan Venäjän kieltä ja saatoimme lukea venäjänkielistä tekstiä esimerkiksi kylttejä. Opiskeljat olivat mentelmästä innoissaan ja Second Life motivoi heitä selkeästi kielen opiskeluun. Opettajan kannalta oppimisympäristöön menee paljon aikaa 20 oppitunnista, joten tunteja olisi hyvä olla enemmän. Second Life voisi soveltua esimerkiksi itsenäiseen opiskekeluun vapaasti valittavien kurssien yhteydessä.

Ulla Laasanen: Moodle sosiaali- ja terveysalan opetuksessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Moodleen on rakennettu uuden opetussuunnitelman mukainen oppimisympäristö lomakkeineen. Moodlesta löytyvät toteutus-, arviointi- ja lukusuunnitelmat sekä työssäoppimiseen liittyvät suunnitelmat. Sekä näyttötutkintokoulutukseen että valmistavaan koulutukseen on tehty omat oppimisympäristöt.

Ideana on opetussuunnitelman vieminen käytäntöön eli Moodlesta löytyvät aina ajantaiset suunnitelamt ja lomakkeet opetussunnitelman toteuttamiseen. Päivitykset vaativat paljon resurssointia, koska lomakkeet ja suunnitelmat on pidettävä ajan tasalla. Myös opetussuunnitelman uudistus asettaa haasteita Moodlen ajan tasalla pitämiselle. Välillä tulee palautetta opettajilta, ettei Moodle ole ajan tasalla, joten koulutusohjelmavastaavan on oltava ajan tasalla, mitä tapahtuu. Moodlen heikkoutena voi pitää sitä, että esimerkiksi lomakkeiden päivitykset vievät paljon aikaa. Lomakkeet voidaan nyt päivittää yhteen ja samaan paikkaan. Päivitykset tulevat Moodle pohjaan, joka toimii ryhmäkohtasten Moodle ympäristöjen metakurssina ts. pohja kopioidaan ja räätälöidään kullekin opiskeljarymälle sopivaksi ja heidän opintojen aikataulua noudattavaksi ympäristöksi.

Moodlessa on Lähihoitajan perusoinnoille Moodle kurssi pohja, ja oma pohja Lähihoitajan valmentaviin opintoihin, jossa on Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 120 ov ops 2010. Pohjan rakenne on kaksitasoinen. Ensimmäisessä tasossa on OPH:n valtakunnallisen opetussunnitelma kokonaisuudessaan ja toisessa tasossa on koulutusohjelma opinnot. Pohjiin ovat sijoitettuna OPH:n määräyksen opetussisällöt, koulutuskuntayhtymän laatimat opetussisällöt, kuntayhtymän yhteiset dokumentit sekä lomakkeet.

Pohjien käyttö

Kukin ryhmänohjaaja kopioi pohjasta ryhmäkohtaisen Moodle-ympäristön, jonne opettajat lisäävät omat ohjausmateriaalinsa tai laittavat linkit omiin materiaaleihinsa.

Hyöty opiskeljalle

Opiskelija pääsee päätasolta kaikkiin häntä koskeviin verkomateriaaleihin, näkee opintonsa konaisuutena, jossa on selkeästi laitettu näkyviin toteutuksen alajaksot ja niiden materiaalit. Tämä helpottaa opintojen etenemisen seuraamista ja omien henkilökohtaisten tavoitteiden asettamista.

Hyöty opettajalle

Opettaja näkee mihin laajempaan kokonaisuuten hänen ohjaamansa opintoviikot liittyvät, mitkä ovat niiden tavoitteet oppimisen kannalta, sekä keiden kanssa voisi tehdä yhteistyötä OPH:n määräämien tavoitteiden toteuttamisessa.

Moodle ympäristö

Pia Leppänen:

Tämän Moodle ympäristön tarina jatkuu. Mikkeliläiset löysivät liitutaulun jaon kautta tämän ympärstön. He ottivat meihin yhteyttä ja pidimme ACP (Adobe Connect Pro) palaverin. Palaveriin osallistui heidän puoleltaan Sosiaali- ja terveysalan opettajia, sekä teknispedagoinen tuki. He pitivät monesta ympäristön ominaisuudesta sekä erityisesti siitä ajatuksesta, että Moodlen on tarkoitus olla opiskelijoiden ja opettajien "kotipesä". Ympäristöön ei laiteta valmiita materiaaleja, joiden käyttöä edellytettään. Sen sijaan tuetaan kunkin opettajan hekilökohtaista peroonallista tapaa ohjata ja opastaa opiskelijoita.

Moodlen rakenne auttaa linkittämään kaiken ensin alajaksottain, alajaksot opintokokonaisuuksiin, opintokokonaisuudet tutkinnonosiin tai koulutusohjelmiin ja lopulta kokotutkintoon. Opiskelija voi tarkistaa reaaliajassa koko tutkinnon hahmottaen, mitä hän on jo suorittanut ja mitä vielä puuttuu.

Mikkeliläiset aikovat palata asiaan ja tehdä meille "ostoslistan" syksyksi. Jolloin paketoimme heidän haluamansa osat heille kopioitavaksi, käytettäväksi ja edelleen kehitettäväksi. Palaveri oli niin antoisa, että osapuolet haluavat ehdottomasti tavata syksyllä uudestaan. He pitivät myös mahdollisena, että tavattaisiin virtuaalisesti puolivuosittain ja vaihdettaisiin kokemuksia ja vinkkejä.

Jussi Niskanen: Moodle-ympäristö ja Facebook[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Moodlea voisi hyödyntää enemmän opintokokonaisuuksissa siten, että luotaisiin isoja opintokokonaisuksia, joita hyödynnettään eri opettajien kanssa. Tämä lisäisi avoimuutta ja yhteistyötä. Moodle on virallinen työssäoppimisen tiedottamisen kanava, mutta sen kautta lähetetyt tiedotteet eivät välttämättä tavoita opiskeljoita. Heidät tavoittaa paremmin Facebookista. Jotta nuoren tavoittaa Facebookista, ei tarvitse edes olla hänen kaverinsa. Käytän Facebookiin luomaani opettaja-profiilia opiskelijoille tiedottamiseen, mutta en tee tilapäivityksiä. Olen tullut siihen tulokseen, että opettajalla pitää olla Facebookissa oma työprofiili ja henkilökohtainen profiili erikseen, jotta yksityiselämä pysyy työstä erillään.

Olen opettanut omassa aineessani Facebookin järkevää käyttöä ja tietosuojaa. Facebookissa ei kannata kertoa työasioista eikä arkaluonteisista asioista. Sovelluksen pääasiallinen tarkoitus on kerätä tietoja käyttäjistö mainostajille ja muille tahoille, joten arkaluonteisia asioita voi paljastua. Facebook kerää tiedon, millä sivuilla ollaan käyty, jotta mainokset voidaan kohdentaa käyttäjille.

Facebookia ja Twitteriä voi käyttää samaan käyttötarkoitukseen kuin blogia. Niissä on yleensä valmis lukijakunta, jolloin ne ovat tehokkaita, jos tiedotetaan suurelle yleisölle. Ne ovat myös käyttäjäystävällisempi, sillä lukijan ei tarvitse erikseen etsiä blogin osoitetta, vaan riittää, kun löytää henkilön Facebookista. Twitteristä ja Facebookista voi tilata henkilön tilapäivitykset automaattisesti, jolloin lukija saa aina uusimmat tilapäivitykset.

Tein merkonomien opintopoluista kaaviokuvan, joka on julkaistu mm. Facebooksivustolla ja Twitterissä. Sitä voi käyttää myös tulevaisuudessa merkonomiopintojen markkinoinnissa sosiaalisen median kautta:

opintopolut

Pia Leppänen: Moodlesta pesä somelle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen Osaamoa

Ennen Osaamoa verkko-opettaminen ja avoimessa verkossa työskentely oli pirstaleista ja hajanaista. Avointa verkkoa ei juuri käytetty lainkaan. Verkko-oppimisalustaamme Moodela käytti n. 50 % opettajista. Moodlea suurin osa käytti materiaalin jakoon. Kymmenen ja kahden kymmenen opintoviikkojen kokonaisuudet oli pilkottu Moodleen opettajakohtasiin 1 ov: - 0,5 ov:n pirstaleiksi. Opiskelijan oli vaikea saada minkäänlaista käsitystä opiskeltavasta kokonaisuudesta. Opiskelijan ja opettajienkin oli vaikea hahmotaa mikä kuuluu mihinkin tutkinnon perusteiden osaan ja miten tutkintoperusteiden 20 ov:n kokonaisuudet muodostuvat.


Osaamon tuki Moodlen verkkoympäristön kehittämiseen

Osaamon toiminnan avulla olemme saaneet Moodleen opintokokonaisuudet näkyviin, myös valinnaiset osuudet on merkitty selvästi.Tasoja on kolme: Ensimmäisellä tasolla on kaikki tutkinnon tutkinnon osat, jotka on numeroitu valtakunnallisen tutkinnon perusteiden otsikoiden mukaisesti. Tämä siksi, että opetussisällöt löytyvät opisista helposti. Toisella tasolla on kunkin tutkinnon osan koulutuskuntayhtymän määrittelemät opintojaksot ja niiden paikallisesti määritellyt alajaksot. Tähän tasoon kukin opettaja sijoittaa linkin vetämäänsä alajaksoon. Linkki voi viedä alajakson blogiin, Facebook-sivuun, G+ sivuun tai Moodlen kurssiin.

Osaamo on kerännyt blogien osoitteita ja koostetaan niistä yhdessä opettajien kanssa yhteenveto, joka helpottaa opettajia löytämään toinen toistensa blogit. Myös opiskelijat löytävät vertaisensa koosteiden kautta, myös yli paikkakuntarajojen.

Osaamon opastukselle blogeja opettajille ja opiskelijoille

Olipa kerran aika, jollon opettajien tiedossa ei ollut yhtään opiskelijaa, joka olisi blogannut oppimistaan, sekä mainostanut omaa ammatillisuutta sosiaalisessa mediassa. Nyt meillä on kaikilla 2010 ja 2011 aloittaneilla merkonomeilla blogit. 2010 aloittaneilla datanomella on blogit. Opiskeljat bloggaavaat tekemisiään ja osaamisiaan blogeihin, sekä antavat toisilleen vertaistukea sekä kannustusta. Myös lähihoitajat ovat lähteneet tänä vuonna mukaan niin, että kaikki 2011 aloittaneet lähihoitaja opiskelijat bloggaavat. Näin olemme saaneet opiskelijoiden töitä ja taitoja esiin sosiaalisissa verkostoissamme, joissa on paljon myös yrityksen edustajia, sekä tietotekniikka alata, että kaupan ja mainonnan alalta. Lähihoitajien opettajat voivat jakaa tietoa nyt helposti myös oman alan työelämäyhteyksiin. Työantajapuolen edustajat ovat osoittaneet kiinnostusta heille työssäoppimaan tulevien opiskelijoiden blogeista ja myös heillä olleiden opiskeljoiden blogeista.

Ammatillisen kasvun ja omien taitojen näkyväksi tekemiseen tarvitaan vahva tuki opettajilta ja ohjaajilta. Heidän pitää olla aidosti kiinnostuneit, mitä opiskeljat blogeihisa laittavat. Heidän pitää ohjata kirjoittamaan blogiin, laittamaan töitään esiin blogiin ja innostaa heitä kommentoimaan toinen toistensa blogeja. Blogien käyttöön ottoon ei riitä, että ne luodaan, jos ne sitten jää opiskelijan oman innostuksen varaan. Keskiverto opiskelija ei jaksa päivittä blogia, jos kukaan ei ole siitä kiinnostunut.


Työntekijöiden etsiminen verkon kautta ja internet näkyvyyden sekä sisällön perustellaa on yleistymässä. Näin me saamme meidän opiskelijoillemme parhaat mahdolliset kontaktit myös kauempana oleviin työnantajiin. Sosiaalisessa mediassa on jopa kuultu väite, että työnantaja ei palkaa ihmistä, jolla ei ole minkäänlaista verkkohistoriaa. Koska sillon ihmisellä on jotain salattavaa, kun ei ole julkisesti esillä.

Bloggaus ja Facebook esiteltiin ennen joulua kaikille liiketalouden sekä sosiaali- ja terveusalan opettajille (n. 300 opettajaa). Kaikille luodaan blogi ja Facebook -tili, sekä järjestetään tilaisuus keskustella niiden avulla oppimisen ohjauksesta, pedagogisesta ja tiedonjaon näkökulmasta. Hyviä blogi- ja Facebook käytäntöjä esiteltiin. Heille kerrotiin myös kunkin paikakunnan lähituesta, jolta sai halutessaan varata ajan verkko-opetustekniikoiden henkilökohtaiseen opastukseen.

Muita työkalua, joita käytimme

Facebookin käyttöä harjoittelimme ja G+:n, Adobe Connectia käytimme verkon yli käytettäviin palaverehin. Secondlifessä kävimme harjoittelemassa viestintää ja venäjän kieltä kuuntelmessa. Sumplia käytimme aikataulutuksessa. Googlen dokumenttia, taulukkoa ja esitystä tiedon rakentamisessa. Mobiililaitteiden Galaxy Tab yms. käyttöön tutustuimme. QR-koodin mahdollisuuksia mietimme ja teimme QR-koodeja. Lyncin käyttöä harjoittelimme ja käytimme. Jaettuja kalentereja testattiin kameratarvikkeiden jakamiseen. Googlen Talkia käytimme pikaviestimenä puhelimella ja tietokoneella. Kuvia ja videoita tuotimme verkkoon ja blogeihin. Audiboolla julkaistin mainoksia ja tarinan pätkiä. Voicethread työkalua käytettiin, kun suullisen viestinnän ryhmän oli iso. Preziä käytettiin ja YouTubeen kerättiin ohjausmateriaali listoja. Pinterest -ympäristöön tustuttiin ja Flash kortteja tehtiin. Wikobooks työkalulla kirjoitimme yhdessä tämän hankkeen kirjan.

Linkkejä opettajien blogeihin ja muihin verkossaoleviin oppimis- ja ohjausympärstöihin, sekä materiaaliin löytyy Leijuvasta liitutaulusta

Raportti Osamontyöstä Iisalmessa


Opettajan blogi

Sirkka Häkkilä: hyviä sosiaalisen median käytänteitä Ylä-Savon ammattioppilaitoksessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olemme mukana YES-NYT- hankkeessa ja Osaamo-Hankkeessa. Hankkeet tukevat toisiaan, sillä YES-NYT-hanke on yrittäjyyshanke, jonka yhtenä osana on harjoitusyritystoiminnan kehittäminen ja jossa sosiaalinen media toimii verkottajana. Vaikka Osaamo-hanke loppuu, YES-NYT-hankkeen jalkauttaminen jatkuu. Sosiaalinen media on hankkeessa mukana toista vuotta. Kaikilla NY-yrittäjillä on omat facebook-sivut. Facebook on luonnollinne ympäristö NY-yrittäjille, sillä se on opiskelijoille tuttu ympäristö. Facebookin etuina ovat halpuus, helpokäyttöisyys ja verkkotuminen. Oppilaitos puolestaan voi tarjota nykyaikaisen tavan verkottua ja markkinoida yritystä.

Ny yritysten yhteinen Facebook -sivusto

Ylä-Savon ammattiopistossa on kokeiltu työssäoppimisen yhteydessä blogipäiväkirjan pitämistä. Kokeilusta on saatu erittäin hyviä kokemuksia. Koska ryhmä on ollut suljettu, kynnys blogin käyttöön on madaltunut. Toisaalta blogin käyttöä on turvallista harjoitella omassa ryhmässä, sillä kaikki tuotettu teksti ei ola aina ollut julkaisukelpoista. Verkottuminen ja toisilta oppiminen on helppoa blogin avulla. Moodle koetaan kankeaksi, joten sen vuoksi ollaan siirtymässä yhä enemmän blogien käyttöön. Toisaalta tavoitteena on löytää jokaiselle opiskelijalle oma väline henkilökohtaiseen oppimiseen. Blogin etuna on myös se, että työt saa mukaansa valmistumisen jälkeen - Moodle on suljettu ympäristö.

Koska usealla kurssilla on vähän oppitunteja, jo Moodlen opastaminen vie paljon aikaa. Tämän vuoksi ei ole mahdollisuutta perehdyttää useaan eri välineeseen. Moodlessa on myös verkkokursseja tai osan kurssista voi tehdä Moodlen kautta. Aikuiset ovat kriittisempiä sosiaaliseen mediaan kuin nuoret ja heille jo Moodlenkin opiskelu tuntuu työläältä.

YSAO:lla on harjoteltu suljetuilla ryhmillä ohjausta Facebookin kautta. Osaamo-hankkeeseen on koulutettu sosiaaliseen mediaan perehtynyt opettaja, joka antaa hankkeen jälkeen vierihoitoa tarvittaessa opettajille. Hyviä käytänteitä on kirjattu Leijuvaan liitutauluun, sillä osalla opettajista on hyviä kokemuksia sosiaalisen median käytöstä opetuksessa. Esimerkiksi sähköalan ja sisustusalan opettajat ovat pitäneet blogeja ja saaneet hyviä kokemuksia.

Kuusi opettajaa on lähtenyt mukaan Educoden järjestämään sosiaalinen media työssäoppimisessa - koulutukseen , jossa on tarkoituksena luoda uusia käytänteitä kehittämistöiden kautta.

Muutama opettaja on pitänyt blogia ulkomaanvaihdon ajalta. Itse olin vaihdossa toukokuussa 2011 Itävallassa ja kirjoitin blogipäiväkirjaa. Blogin etuna on helppous ja ajantasaisuus. Blogipäiväkirjoja on mukava lukea ja niitä halutaan selkeästi seurata. Päiväkirjan pitäminen on tehokkaampaa kuin jälkikäteen tehdyn raportin tekeminen ja esittäminen.

NY-yritys Kakkuleipureiden Facebook-sivuston kuvia:

Roni Mertenheimo, datanomiopiskelja: Osaamon Iivari -sivuston esittelijänä Älyä, ilmiöitä ja kokemuksia seminaarissa Kuopiossa 14.11.2011[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olin Osaamon Iivari -sivuston esittelijänä Kuopiossa pidetyssä Älyä, ilmiöitä ja kokemuksia -seminaarissa marraskuussa 2011. Mukanani sivustoa esittelemässä olivat datanomiopiskelija Jaana Jauhiainen ja markonomiopiskelja Markus Salonen. Seminaariin kuului torialue ja esiintymissali, ja aiheina seminaarissa oli muun muassa älytaulujen ja kosketusnäyttöjen hyötykäyttö ja Osaamon Iivari -sivusto opiskeljan näkökannasta. Meidän tehtävämme pisteellämme on kertoa aiheesta "bloggaamalla työelämään", eli miksi kirjoitamme blogia, mitä hyötyä siitä on ja miten se liittyy työelämään.

Perjantaina olimme lehtori Pia Leppäsen mukana valmistelemassa osastoa ja seminaaria. Järjestelimme paikkoja, kannoimme penkkejä ja valmistelemimme osastoa. Teimme myös kyltin, joka ohjaa Ilmiö Cafeeseen.

Maanataina seminaari avattiin virallisesti. Aamukahvien jälkeen menimme omalle pistellemme, ja valmistelimme läppärin. Otimme selaimen välilehtiin omat blogimme sekä Osaamon Iivarin -verkkosivut. Vieraat alkoivat tulla toripisteille klo 11 aikoihin ja aloimme kertoa bloggaamalla työelämään -ajatuksesta. Ihmisiä kävi paljon pisteellämme, ja vakiokysymykset tuntuivat olevan, miksi bloggaamme, miten bloggaamme ja mitä hyötyä bloggaamisesta on.

Kerroimme esimerkiksi, että koulublogi voidaan näyttää tulevaisuudessa työnantajalle. Blogista näkyy hyvin, mitä opiskeljat ovat tehneet oppilaitoksessa ja se saattaa innostaa työnantajaa palkkaamaan opiskelijan.Koulublogia kannattaa siis myös päivitellä silloinkin kun opettaja ei erikseen sano. Muuten jokin tärkeä tapahtuma tai asia voi jäädä väliin. Bloggausta kannattaa harrastaa myös vapaa-ajalla, koska se kehittää sekä kielitaitoa että mielikuvitusta. Blogi voi siis toimia vaikka oppimispäiväkirjana, tai omien asioiden purkupaikkana. Minulla itselläni on kaksi blogia, toinen on vapaa-ajan blogini ja toinen koulublogini. Lisäilen ajatuksiani vapaa-ajan blogiini aina välillä. Koulublogia päivittelen, kun jotain mielestäni tärkeää kirjoittamisen arvoista on tapahtunut.

Iltapäivällä Ilmiö Cafessa esiteltiin ilmiöoppimista. Sali oli juhlallisesti koristeltu ja sen keskellä esittelijä kertoi meille PowerPoint-esityksen avulla ilmiöoppimisesta ja miten sitä voitaisiin soveltaa esimerkiksi kouluihin. Esityksen aikana nautimme herkkuja, joita pöydät olivat täynnä. Esityksen jälkeen tarjoilijaopiskelijat tarjosivat meille kahvia, ja meidät jaettiin ryhmiin. Tarkoituksena oli miettiä konkreettisia asioita miten ilmiöoppimista pystyttäisiin hyödyntämään kouluissa tai työpaikoilla. Hassua oli, että saimme kirjoittaa ajatuksemme pöytäliinaan! Keskusteluiden jälkeen ryhmät vertasivat mietintöjään muiden ryhmien kanssa.Ideoinnin ohessa nautiskelimme herkkuja, joita tarjoilijat olivat hienosti asetelleet pöytiin.

Tapahtuman jälkeen autoimme vielä pöytien ja tuolien pois kannossa, jonka jälkeen pääsimmekin lähtemään kotiin. Väsyttävä, mutta todella mukava päivä!

Ilmiöcafee


Älyä, ilmiöitä ja kokemuksia -seminaarista voi lukea linkistä

http://pannu2011.posterous.com/

Jaakko Ruuskanen: Normet Academy -Sivusto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Normet Academy


Normet työllistää noin 700 työntekijää. Tuotantoa on Iisalmessa, Ruotsissa ja Chilessä. Normetilla on 27 myynti- ja tukitoimipistettä 19 maassa ja sitä koordinoidaan Sveitsistä käsin. Vuonna 2011 Normet-konsernin liikevaihto oli noin 170 miljoonaa euroa. Normetilla on lähes 50 vuoden kokemus maanalaisten kaivosten ja tunneleiden rakentamiseen tarvittavien laitteiden kehittämisestä, tuotannosta ja myynnistä. Yritys tarjoaa lisäksi rakennuskemikaaleja, asiakasprosesseja tehostavia kokonaisratkaisuja sekä moninaisia palveluja laitteiden huoltoon ja käyttöön sekä maanalaisen rakentamisen prosesseihin. Normet on toimittanut yli 8 000 laitetta ja on yksi markkinoiden johtavista yrityksistä tuotesegmentissään.

Normet Academy -sivusto on tarkoitettu koulutuksiin hakeutumisiin kansainvälisen konsernin sisällä. Sivustossa on henkilöstölle tarjottavat kurssit sekä niiden aikataulutus. Sivusto sisältää taito- ja tarvekartoituslomakkeen, jonka avulla voi tarkistaa osaamistasonsa. Testitulos ja kurssisuositus menevät suoraan esimiehelle, koska kursseille pääseminen edellyttää esimiehen suositusta.

Sivusto rakennettiin yhdessä datanomiopiskelijoiden kanss. Osa opiskelijoista työskenteli Varkaudesta käsin, osa Savon ammatti- ja aikuisopiston projektitöissä ja viimeistelijä oli työssäoppimassa Normetilla. Prosessi oli melko pitkä ja tekijöiden vaihtuessa uusien osallistujien sisäistäminen vei otti oman aikansa.Sivuston tekemiseen meni aikaa, sillä oppilastyönä tehnyt työt vievät oman aikansa. Toivoisin, että opiskeljat oppisivat kysymään neuvoja, jos he eivät osaa edetä työssään. Yhteistyö sujuu paremmin, kun opiskelija on yrityksen fyysisissä tiloissa. Etenkin toiselta paikkakunnalta käsin työskentely oli tahmeaa, kun opiskelijoiden kynnys kysää lisää oli liian korkea.

Sivustolla on esiteltynä Academyn koulutukset ja ne ovat sijoitettu Googlen kalenterin. Kalenterin merkinnät on tehty suomen aikaan. Muuten kalenteri on englanninkielinen, sillä Normetin työkielenä käytetään englantia.

Satu Roos: Yrittäjän askeleita sosiaalisessa mediassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Untitled.PNG

1. Ei tiedä, ettei tiedä.

Jos ei tiedä, mitä on olemassa, sitä ei osaa tarvita. Kun törmää tuntemattomaan, tuntee itsensä tyhmäksi ja tulee vihaiseksi. Mitä yksinkertaisempia ja konkreettisempia sovelluksia on tarjolla, sitä parempi. Ei ole tarpeen tietää, mitä konepellin alla on voidakseen innostua autoilusta. Enemmän kiinnostaa, mihin autolla voi päästä, sillä yrittäjyyteen kuuluu perusominaisuutena uteliaisuus ja tyhjän päälle astuminen. Kokeilin vihaiseksi tulemista Osaamon Second Life –kurssilla.

2. Tietää, ettei tiedä.

Ei riitä, että tietää sosiaalisen median olevan olemassa. Monimutkaiset koulutukset eivät kiinnosta eikä niihin ole aikaakaan. Tarvitaan luotettavia paikallisoppaita, jotka puhuvat ihmisten kieltä, vääntävät tarvittaessa rautalangasta ja ohjaavat kädestä pitäen. Ollako iOS 5 vai Android? Liian vaikeita kysymyksiä minulle, olen aina kääntynyt turvallisten oppaiden puoleen. Erityisesti Markoja on tullut monta vastaan ja koko ajan löytyy uusia, suosittelen – ja kaikkia muitakin Some-oppaita.

3. Tietää, että tietää.

Sosiaalinen media on siitä metka juttu, että vähälläkin tiedolla pääsee alkuun, kun vanhanaikaisesta täysinoppineesta ajattelusta suostuu luopumaan. Tietämättömyydessä viihtyminen tarkoittaa jatkuvaa mahdollisuutta oppia uutta. Erään yhteistyökumppanin kanssa otimme käyttöön yhteisen alustan, kun olin kokeillut sitä kerran. Uuden kokeilu pienen askelin on järkevää. Yrittäjän motto KISS, keep it simple and safe, pätee tässäkin.

Peruseväät:

  • Hanki luotettavaa tietoa, tietäjiä ja tiedonlähteitä, hankkeet ovat oikopolkuja osaamiseen
  • Opettele vain käytettäviä uusia asioita, ei uutuuden vuoksi, vaan järkikäyttöön, pidä huolta oppimiesi asioiden käyttöasteesta, älä tuhlaa aikaasi näpertelyyn. Tee oikeita valintoja.
  • Pidä entä jos –venttiili sopivasti auki, mene mukaan verkostoihin, ole kuulolla, ihmettele, kokeile, sovita omaan osaamiseesi ja työhösi, kysele, haasta asiantuntijoita.

4. Ei tiedä, että tietää.

Kun osaaminen muuttuu itsestään selväksi, ei osaa selittää sitä muille. Esimerkiksi autolla ajettaessa monet tietävät, että kytkin pitää painaa pohjaan ennen vaihteen vaihtamista. Uusia työkaluja käyttöönotettaessa tulee uusia vaihdelaatikoita ja kytkimiä, kuten se, miten tabletissa pitää toimia, jos haluaa poistaa jotakin. Hiirellä opittu klikkailu eivätkä valikot auta. Keksi siinä sitten… Tässä pitääkin ottaa itseään niskasta kiinni ja opetella tekemään uudenlaisia kysymyksiä asiantuntijoille. Yhteiseen ymmärrykseen tarvitaan kaksi, tyhmänkin pitää mennä puolitiehen vastaan.

Suurin haaste on kääntää aivot uuteen asentoon. Tekniikka on opetettavissa, ymmärryksen pitää syntyä omassa päässä. Perinteisen ja sosiaalisen median suuri ero on näkökulmassa: perinteisessä jokaiselle erikseen (sähköpostia tms.), sosiaalisessa kaikille kerralla. Riskinä on, että ei tiedä, ketkä kaikki viestiäsi lukevat. Aikamoinen riski yrittäjälle – jos vaikka tavoittaa jonkun, jota ei ole aikonut!!!! Näkyvyys sosiaalisessa mediassa ei perustu suuriin markkinointibudjetteihin, vaan uudenlaisiin mahdollisuuksiin ja niiden luovaan käyttöön.

Sosiaalisen median hankkeissa voisi hyödyntää kaksoismentorointia. Diginatiivit voisivat toimia digikummeina yrittäjille, perehdyttää sosiaalisen median maailmaan ja mahdollisuuksiin. Yrittäjät voisivat toimia työelämäkummeina, perehdyttää nuoria omaan toimialaansa käytännössä. Kaksoiskummiuden tärkein tehtävä on yhteinen oivaltaminen. Näistä käänteiskummeista olen saanut nauttia. Mentorini (-10 v) on kutsunut minut sekä Facebookiin että LinkedIniin. Eräs entinen opiskelija ehdotteli blogin pitämistä, toiselta ostin äskettäin tabletin. Tulin bittimaailmaan vasta kolmekymppisenä ja tarvitsen edelleen talutusta.

Työhuoneeni on Iisalmessa. Vuodesta 2002 lähtien olen etsinyt virtuaalista työhuonetta, jossa olisi mahdollisuus turvalliseen ja luottamukselliseen vuorovaikutukseen. Underosen talo Osaamon saarella Second Lifessa valmistui 2010. Tornihuoneessa ja kuistilla on mahdollisuus tavata ohjausasiakkaita matkojenkin takaa, teleporttaamalla ympäristöystävällisesti.

Tervetuloa tutustumaan, ovi on aina auki!

Satu Roos

http://about.me/satur

Merkonomiopiskelijat Iisalmesta kertovat kokemuksistaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

LII10A-ryhmän merkonomiopiskelijoille luotiin ensimmäisenä ryhmänä blogit opetuskäyttöön. Opiskeljat kommentoivat blogin käyttöä ensimmäisen vuoden opetuksessa näin:

Hyvää: Mielestäni blogin käytöstä opetukseen on ollut hyvää, että on oppinut uuden ja erilaisen tavan tehdä tehtäviä. Lisäksi on mukavaa päästä katsomaan muiden opiskelijoiden tehtäviä ja heidän aikaansaannoksiaan. Blogin käyttö on tehnyt työskentelystä erilaista ja antanut uuden näkökulman tehtävien tekoon. On mukavaa lukea kommentteja, joita opettajat ja toiset opiskeljat kirjoittavat. Blogin käyttö on hyvää vaihtelua normioppimiseen. Koska toiset näkevät, mitä kirjoitan, en pysty kirjoittamaan kaikkea, mitä haluan. Blogin avulla on kätevää osoittaa työnantajalle parhaita töitä.

Huonoa: Huonoa blogin käytöstä opetukseen on ollut se, että työnteko on ollut välillä liian monimutkaista. Lisäksi sinne on tehty välillä liian paljon tehtäviä, osan olisi voinut tehdä käsinkin. Välillä on tuntunut, että koko homma on ollut yhtä sähellystä. Blogista on tehty liian iso juttu, ainakin omasta mielestäni. Tekniikan opiskeluun menee liian paljon aikaa. Väsyttävää, jos on vain yksi työskentelytapa käytössä. Laitteita saisi olla enemmän, esimerkiksi tabletteja.

Kehitettävää: Parempi tutustuttaminen ohjelman käyttöön opiskelijoille auttaisi jatkoa ajatellen. Lisäksi sinne ei tarvitsisi tehdä kaikkea, vaan voisi tyytyä vähempäänkin.

Vastusten analysointia: Huonoa-kommenttien perusteella kehitettävää on se, miten opettajat avaavat opiskelijoille blogin merkityksen heidän itsensä mainonnassa työmarkkinoille ja työantajan edustajille. On myös painotettava bloggauksen merkitystä opintojen aikaansaannosten kokoavana välineenä. Tässä ehdottaisinkin, että ryhmänohjaaja ja muut opettajat kertoisivat blogin merkityksestä ammatillisena portfoliona, vaihtoehtona on hyvä tarjota ruutuvihkoa tai kansiota. Kaikkien opettajien sitotuminen portfolion kokoamisen ohjaamiseen omalta osaltaan on todella tärkeää, että tämänkaltainen työskentely onnistuu ja opiskelijan ammatillienn kasvu toteutuu.

Mangusti-harjoitusmyymälän markkinointi sosiaalisessa mediassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Savon ammatti- ja aikuisopiston Iisalmen toimipisteeseen avattiin 21.1.2011 Mangusti-niminen harjoitusmyymälä. Myymälä on harjoitusmyymälä, jossa opiskelijat voivat suorittaa esimerkiksi työssäoppimisjaksoja. Päätuotteita ovat toimistotuotteet ja makeiset. Myymälällä on oma Facebook-, G+-sivusto ja blogi.

Blogia käytetään oppimisympäristönä, johon tehdään harjoitustehtäviä. Viestinnän ja kielten tunneilla tehdään esimerkiksi radiomainoksia, jotka upotetaan blogiin. Työssäoppijoiden on tarkoitus blogata sivustolle myymälää koskevia asioita eli esimerkiksi uutuustuotteista ja tarjouksista.

kaupan blogi

Mangusti blogi

Tarkoituksena on tehdä Mangusti-blogiin keskitettyä materiaalia arkikäyttöön. Keskittämisessä on seuraavia etuja:

  1. Kiinnostuneet löytävät helposti kaiken kauppaa liittyvän.
  2. On vain yksi paikka mitä pidetään yllä, joten päivitys helpottuu huomattavasti.
  3. Bogger on helppokäyttöinen ja sen käyttö on opastettu opiskeljoille vuosikurssista 10 alkaen ja opettajille myös.
  4. Bloggeriin on helppo tuottaa materiaalia mobiilisti.

Blogiin on tarkoituksena tehdä asiakirjoja ja dokumentteja Googlen työkalujen avulla. Dokumentit ja asiakirjat voidaan upottaa blogiin. Opiskeljat pääsevät muokkaamaan yhtä aikaa tai erikseen reaaliaikasesti samoja asiakirjoja. Blogiin upotetut asiakirjat päivittyvät blogissa reaaliajassa sitä mukaa, kuin niihin tehdään muutoksia. Jaetun tekstidokumentin etu on joustava version hallinta. Kaikilla on aina sama versio. Yksikään esitys ei ole kenenkään takana, joten kehittäjen ja tuottajien poissaoloista ei ole haittaa. Googlen työkalujen käytön etu on myös se, että pohjat on helppo jakaa muiden käyttöön Internetin kautta ja niihin pääsee käsiksi muualtakin kuin kouluympäristössä.

Blogin kirjoitus on integroitu kielten opetukseen. Esimerkiksi viestinnän tunneilla on tehty radiomainoksia ja ruotsin kielen tunneilla on tuotettu ruotsinkielistä materiaalia sivustolle.

Tarkoituksena on käyttää Facebookia, G+:aa ja Mangusti-blogia tiiviisti yhdessä ja kunkin työkalun hengen mukaisesti. Ne on linkitetty toinen toisiinsa. Niiden avulla opiskelijat harjoittelevat mainonan rakentamista sosiaaliseen mediaan, olemaan asiakkaille läsnä ja rakentamaan heidän kanssaan yhdessä Mangustin tarinaa. Työkaluja käytettään myös mobiilisti ja opitaan mobiililaitteiden mahdollisuuksia mainonnassa ja asiakassuhteiden hoidossa.

kaupan facebook-sivusto

Mangustin Facebook

kaupan facebook-sivusto

Mangusti G+:ssa

Liiketalouden opettajat bloggasivat Tallinnaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Savon koulutuskuntayhtymän liiketalouden opettajat tekivät kehittymis- ja virkistymismatkan Tal-linnaan 29.9. – 1.10.2011. Matkan teemana oli sosiaalinen media, talousarvion ja toimintasuunni-telman esittely, keskinäisen yhteisöllisyyden parantaminen ja työhyvinvointi. Liiketalous on toimi-nut vasta lyhyen aikaa yhtenä toimialueena, joten tarkoituksena oli kasvattaa eri yksiköiden välistä yhteisöllisyyttä. Liiketalouden opetusta annetaan kolmella eri paikkakunnalla eli Iisalmen lisäksi Varkaudessa ja Kuopiossa.

Linja-automatkan aikana harjoittelimme livebloggausta eli otimme valokuvia matkan eri vaiheista ja kerroimme matkan sujumisesta matkan ajaksi luotuun Ope bloggaa Tallinnaan -blogiin. Saimme matkan aikana harjoitella bloggaamista älykännyköillä, iPadeilla ja Galaxy-tableteilla. Osaamon projektipäällikön Tarja Vainionpään mukaan saatoimme olla toistaiseksi suurin opettajaryhmä, joka on liveblogannut linja-autosta. Ennen matkaan lähtemistä perehdyimme blogien käyttöön opetuksessa, ja tavoitteena oli perustaa jokaiselle matkalle lähteneelle opettajalle oma blogi, jota hyödynnetään opetuksessa.

Laivalla pohdimme, miten voimme hyödyntää QR-koodeja opetuksessa. QR-koodi on kehitetty 1990-luvun alussa Japanin autoteollisuutta varten. QR-koodeja tehdään ja luetaan mobiililaitteisiin saatavilla ilmaisilla ohjelmilla. QR-koodeja käytetään Suomessa vielä niukasti, mutta niiden käyttö ja tunnettavuus on yleistynyt Suomessa ja niitä käytetään mm. VR:n matkalipuissa ja elokuvateat-tereiden lipuissa sekä työpaikkailmoituksissa. Hämeenlinnan kaupungissa QR-koodeja on asennettu ulkoilualueille, kunnan toimipisteisiin sekä yritysten sisäänkäyntien tuntumaan. Kun kaupungilla kulkeva matkailija tai paikkakuntalainen lukee matkapuhelimellaan viivakoodin, hän saa matkapu-helimellaan paikkaan sidottua tietoa. Helsingissä QR-koodeja on tulostettu raitiovaunupysäkeille, ja viivakoodien kautta matkustaja saa raitiovaunujen aikataulutietoja matkapuhelimeensa. Tulim-me siihen tulokseen, että opetuksessa QR-koodeja voisi hyödyntää mm. lisätehtävissä, käyttöohjeissa ja lukujärjestyksessä.

Yhtenä matkan tarkoituksena oli työhyvinvointi, joten meille jäi perjantai-iltapäivällä aikaa tutus-tua mm. aurinkoiseen Tallinnan vanhaan kaupunkiin. Osa opettajista livebloggasi vapaa-ajan tunnelmia. Ongelmaksi muodostui se, että vain harvalla opettajalla on työkännykkänä tai itsellään älypuhelin, jolla livebloggaaminen onnistuisi. Matkan päätteeksi toivoimmekin työnantajalta nykyaikaisempia laitteita, jotta voisimme hyödyntää taitojamme.

Rehtori Birgitta Kankaanpään mielestä kaikki matkalle asetetut tavoitteet saavutettiin hyvin. Myös matkalaiset olivat tyytyväisiä matkan antiin, sillä huomasimme, että livebloggaus on helppoa, jos vain on kunnon väineet. Jo kotimatkalla näimme Niksi-Pirkassa QR-koodin, joten saatoimme hyödyntää heti matkan antia!

Matkablogeja voi lukea Tiinan ja Pian blogeista: Tiinan matkajuttu ja [Pian matkajuttu]