Radiotaajuuskirja/Arctic Radio 252
| Arctic Radio 252 | ||
|---|---|---|
| yleisradio | ||
| pitkät aallot - long waves (LW) | ||
| Havainnot Arctic Radio 252:n vastaanottamisesta 2025 | ||
| LF MF HF VHF | ||
| https://arcticradio.net | ||
| 68.9575°, 26.9595° | ||
| KP38LX50ej | ||
Arctic Radio 252 on inarilainen kokeiluyleisradiosema. Sen lähetystaajuus on liikenne- ja viestintäviraston radiolähetysluvalla BC2014593 252 kHz. Muiden kuin ultralyhyiden aaltojen yleisradiolähetykset, mitkä ovat taajuusmoduloitu (FM; frekvenssimodulaatio), ovat laajuusmoduloituja (AM; amplitudimodulaatio).
Luvanmukainen antennin sijainti on 26E5757 68N5745 eli 68° 57,45' pohjoista leveyttä ja 26° 57,57' itäistä pituutta.
Lähetysajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähetyspäivät ovat ilmoitetut liikenne- ja viestintäviraston radiolähetysluvan mukaan. Koskettamalla hiirellä taajuutta, tulee esille sivu, missä jokaisen taajuuden vastaanottotuloksen voi kirjoittaa vapaamuotoisesti. Näin muodostuu kuva siitä, miten kauas Arctic Radio 252:n lähetin kantaa.
| päivä | viikonpäivä | EET | pitkät aallot |
| keskiviikko | 252 kHz | ||
| lauantai | 252 kHz | ||
| 2025-02-01 | lauantai | 252 kHz | |
| 2025-02-08 | lauantai | 252 kHz | |
| 2025-02-15 | lauantai | 252 kHz | |
| 2025-02-22 | lauantai | 252 kHz | |
| 2025-03-01 | lauantai | 252 kHz | |
| 2025-03-08 | lauantai | 252 kHz |
Aaltojen kantavuuteen vaikuttaa lähetystehon lisäksi antennin korkeus ja se, miten pitkiä aaltoja käytetään. Tavallisissa 1950-luvulla yleistyneissä ultralyhyiden aaltojen lähetyksissä radioaallot 87,5 MHz (käytössä alkaen 87,6 MHz Suomessa) - 108,0 MHz (käytössä Suomessa 107,9 MHz saakka) ovat noin kolmen metrin pituiset. Aallonpituuden saa jakamalla valonnopeuden 299792458 m/s taajuudella. Esimerkiksi 3990 kHz on 3 990 000 Hz. Näin ollen aallon pituus on 299 792 458 m/s jaettuna 3 990 000 Hz (1/s), jolloin saadaan 75,14 metriä. Samalla tavalla 5980 kHz vastaa 50,13 metriä ja 9770 kHz 30,69 metriä. Yleisesti ottaen on niin, että mitä pidempi aallonpituus on, sitä etäämmälle kantavampi aalto on radioaseman antenni vastaanottajan radion sijaintiin saakka. Mitä lyhyempi radioaalto on, sitä suurempi on sen mahdollistama tiedonsiirto. Siksi käytettävät aallonpituudet lyhenevät mm. matkapuhelimissa koko ajan, mutta vaativat enemmän lähetyslaitteistoa antennein ja mastopaikoin. HF-aallot, samoi myös MF-aallot eivät kulje vain suoraan, vaan hyppimällä ilmakehän kerroksiin ylös ja alas sekä etäisyyden ollessa pitkä useita hyppyjä. Näin ollen niihin vaikuttaa myös ilmakehän sähköinen magneettisuus, kulloinenkin radiosää.
Suomen Radioamatööriliitto on julkaissut jäsenlehtensä Radioamatööri 1/2023 maksuttomana. Siinä sivuilla 50-57 kerrotaan antenneista ja sivuilla 58-69 kerrotaan eripituisten radioaaltojen etenemisestä. [1] Radio Pikon 75 metrin aaltoalueen lähetyksen eivät paljoa eroa fysikaalisesti amatööriradion 80 metrin aaltoalueesta, eivätkä 49 metrin aaltoalueen lähetykset amatööriradion 40 metrin aaltoalueesta eivätkä 31 metrin aaltoalueen lähetykset amatööriradion 30 metrin aaltoalueesta. Radiovastaanottamisessa ei ole radiolähettämisen riskiä siitä, että antennin ollessa epävireessä aaltoon nähden, laite vaurioituisi. Vastaanotossa epävireisestä antennista johtuu vain se, että lähete kuuluu heikommin verrattuna siihen, että antenni olisi vireessä lähetystaajuudella tai ei kuulu.