S3 Keskiaika/Ristiretkiä vai ryöstöretkiä?

Taiteilijan kuva Jerusalemista ristiretkien jälkeen.

Ristiretket olivat katolisella, kristillisellä uskonnolla perusteltuja keskiajan sotaretkiä noin vuosina 1100-1300 jaa.

Monet näistä suuntautuivat Palestiinaan ja Egyptiin. Tämä alue kun oli toisuskoisten islamilaisten hallinnassa.

Paavi julisti monet ristiretkistä alkamaan. Tarkoituksena oli taata esteetön pyhiinvaellus Jerusalemiin.

Ristiretkeläiset onnistuivat valtaamaan Palestiinan ja jerusalemin. Aikaa myöten seldzukit ja muut islamilaiset kukistivat ristiretkeläisten luomat valtiot.

Ristiretkiin liittyi monia hyvinkin kielteisiä vaikutuksia.

Ristiretkeläiset aloittivat myös juutalaisiin kohdistuneen laajan väkivallan Euroopassa. Kun ristiretkeläiset ryöstivät Konstantinopolin, tämä sinetöi idän ja lännen kirkon eron.

Myös Baltiaan ja Suomeen tehtiin ristiretkiä. Ristiretkinä pidetään myös kerettiläisinä pidettyjä uskonliikkeitä vastaan suunnattuja kukistamissotia.

Monilla myöhemmilläkin sodilla oli ristiretkien piirteitä.

Ristiretkien syy

Egyptin fatimidit estivät 1000-luvulla kristittyjen pyhiinvaelluksen Palestiinaan. Turkkilaiset seldzukit uhkasivat vallata ortodoksikristillisen Bysantin. Bysantin johto pyysi apua katoliselta paavilta. Paavi alkoi julistaa sotaa Pyhän maan vapauttamisesta toisuskoisten islamilaisten vallasta vuonna 1075.

Toisaalta syynä oli Länsi-Euroopan vaikutuksen voimistuminen. Väestö oli kasavanut, monia Euroopan kansoja käännytety kristityiksi. Viikinkien, madjaarien, arabien ym hyökkäykset oli torjuttu. Espanjalaiset valtasivat alueita takaisn arabeilta. Länsi-Euroopan valtiot olivat voimansa tunnossa. Paavin maallinen valta oli voimistunut. Toisaalta paavin ja Saksan keisarin riitely oli johtanut Saksan hajoamiseen.

Ensimmäinen ristiretki 1095-1099

Ensimmäinen ristiretki kartalla. Monet armeijat yhdistyivät valtaamaan Jerusalemia.

Sekä talonpoikia että sotilaita lähti valtaamaan Pyhää maata, jossa on Jerusalem.

Talonpoikia oli noin 40000, sotureita muutamia tuhansia. Talonpoikia ajoi osin voimakas uskonto: oli suuri kunnia olla vapauttamassa Pyhää maata. Toisaalta he halusivat paeta vuosikausia jatkunutta ruttoa ja nälkää.

Ristiretkeläiset surmasivat Saksassa juutalaisia ryöstellen heidän omaisuuttaan.

Jerusalemin valtaus keskiajan kuvassa.

Talonpojat joutuivat taisteluihin paikallisten kanssa. Turkissa talonpoikien armeija ryösteli paikallisia. Turkkilaiset väijyttivät talonpoikien ristiretkeläisten armeijan, josta suurin osa kuoli.

Balkanilla kuriton armeija ryösteli saadakseen ruokaa. Se valtasi Nikean, koska tutkkilaisten armeija oli taisteluissa muualla. Seldzukit koettivat taistellen pysäyttää ristiretkeläiset, mutta turhaan. Ristiretkeläiset myös kykenivät pyyrittämään Antiokian ja väijyttämään tätä auttamaan saapuneet joukot. He myös voittivat uuden Antiokiaan saapuneen islamistien joukon.

Lisäksi he solmivat tilapäisen liiton fatimidien kanssa seldzukkeja vastaan.

Vastoinkäymisstä huolimatta ristiretkeläiset saartoivat Jerusalemin 1099. Sen puolustus murtui.Suurin osa Jerusalemin asukkaista pakeni, jäljelle jääneet tapettiin.

Jerusalemin kuiningas Baudouin I valtasi rannikon Akkon, Sidonin ja Beirutin. Mutta kuninkaan valta oli malko rajallinen: kuningaskunta koostui feodaaliajalle tyypillisesti monista alueellisista valtapiireistä. Loppujen lopuksi kuningaskunnassa oleskeli vain 700 eurooppalaista ritaria. Paikallinen väestö jatkoi pitkälti entissiä tapojaan.

Laajimmillaan kuningaskunta oli n 1153 voimakkaan Bauduin III:n hallitessa maata,.

Näin ristiretkeläisarmeija onnistui valtaamaan Jerusalemin ja muita Palestiinan kaupunkeja. Syynä tähän oli osin seldzukkivaltakunnan hajaantuminen paikallisten sotaherrojen valvomiin alueisiin.

Seuraavat ristiretket

Toinen ristiretki alkoi, kun selzukit olivat vallanneen Syyriassa sijaitsevan Edessan kreivikunnan 1144. Seutu oli tärkeä: se toimi puskurina Mosulista ja Babdadista päin saapuvilla mahdollisille vihollisille.

Edessan luhistuminen uhkaisi kristittyjen valvomaa jerusalemia.

Ristiretkeläisten sotatoimet eivät menestyneet. Tuloksena kristityt menettivät Jerusalemin 1187. Valtaajana oli menestynyt Egyptin ja Syyrian sulttaani Saladin.

Naljännellä ristiretkellä katolisten puolella olleet sotajoukot valtasivat ja ryöstivät Konstantinopolin vuonna 1204. Tämä aiheutti Bysantin ortodoksikirkossa suurta katkeruutta katolisia kohtaan.

Kuudes ristiretki valtasi mm Jerusalemin takaisin 1228–1229.

Monet ritarikunnat toimivat Pyhällä maalla. Näistä merkittävin oli Temppeliherrojen ritarikunta. Myös mm Johanniittain ritarikunta ja Saksalainen ritarikunta.

Islamilaiset voittavat ristiretkivaltiot

1200-luvulla islamistit tuhosivat jäljelle jääneet ristiretkeläisten valtiot tylysti.

Mamelukit valtasivat Antiokian 1268. Tripoli kukistui 1289. Kristittyjen valvoma Akko kukistui 1291 mamelukeille. Muutkin ristiretkeläisvaltiot katosivat: niiden asukkaita oli paljon murhattu ja myyty orjiksi. Sota oli puolin ja tosin raakaa.