Ero sivun ”Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Egypti” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 7: | Rivi 7: | ||
Muinainen Egypti tunnetaan pyramideista ja hieroglyfeistä. Pyramidit olivat valtavia |
Muinainen Egypti tunnetaan pyramideista ja hieroglyfeistä. Pyramidit olivat valtavia |
||
faaraoiden hautoja. Faaraot olivat muinaisen egyptin kuninkaita. Hieroglyfit olivat |
faaraoiden hautoja. Faaraot olivat muinaisen egyptin kuninkaita. Hieroglyfit olivat |
||
egyptiläisten kirjoitusta. Egyptiläisillä oli monia jumalia. He palvoivat myös faaraoita jumalina. Egyptiläinen yhteiskuntakin muistutti pyramidia, jonka huipulla oli faarao. Faaraoiden lisäksi oli pappeja ja muuta ylimystöä, sotilaita, kirjureita, |
egyptiläisten kirjoitusta. Egyptiläisillä oli monia jumalia. He palvoivat myös faaraoita jumalina. Egyptiläinen yhteiskuntakin muistutti pyramidia, jonka huipulla oli faarao. Faaraoiden lisäksi oli pappeja ja muuta ylimystöä, sotilaita, kirjureita, kauppiaita, käsityöläisiä, viljelijöitä ja orjia alenevassa järjestyksessä. Muinaisessa Egyptissä faarao ja ylimystö elivät verottamalla alempiarvoisna pidettyjä ihmisiä. Koska orjuuttakin oli, elgyptiläinen yhteiskunta ei ollut kovin tasa-arvoinen. |
||
Egyptin synnyttäjä on Niili, joka tuo ravitsevaa lietettä keskelle Saharan autiomaata ja tarjoaa viljelymaata sen rantojen asukkaille. Kulttuuri perustui tulva-alueilla kasvatettuun viljaan. Egyptiläisille tulvatasanko oli ''Kemet'' - mustamaa ja autiomaa ''Deshret'' - punainen maa. Niili oli paitsi elämän mahdollistaja, myös tärkein valtatie, jota pitkin purjehdittiin papyrysveneillä ja muilla kulkualuksilla. |
Egyptin synnyttäjä on Niili, joka tuo ravitsevaa lietettä keskelle Saharan autiomaata ja tarjoaa viljelymaata sen rantojen asukkaille. Kulttuuri perustui tulva-alueilla kasvatettuun viljaan. Egyptiläisille tulvatasanko oli ''Kemet'' - mustamaa ja autiomaa ''Deshret'' - punainen maa. Niili oli paitsi elämän mahdollistaja, myös tärkein valtatie, jota pitkin purjehdittiin papyrysveneillä ja muilla kulkualuksilla. |
Versio 15. huhtikuuta 2016 kello 18.13
Muinainen Egypti tunnetaan pyramideista ja hieroglyfeistä. Pyramidit olivat valtavia faaraoiden hautoja. Faaraot olivat muinaisen egyptin kuninkaita. Hieroglyfit olivat egyptiläisten kirjoitusta. Egyptiläisillä oli monia jumalia. He palvoivat myös faaraoita jumalina. Egyptiläinen yhteiskuntakin muistutti pyramidia, jonka huipulla oli faarao. Faaraoiden lisäksi oli pappeja ja muuta ylimystöä, sotilaita, kirjureita, kauppiaita, käsityöläisiä, viljelijöitä ja orjia alenevassa järjestyksessä. Muinaisessa Egyptissä faarao ja ylimystö elivät verottamalla alempiarvoisna pidettyjä ihmisiä. Koska orjuuttakin oli, elgyptiläinen yhteiskunta ei ollut kovin tasa-arvoinen.
Egyptin synnyttäjä on Niili, joka tuo ravitsevaa lietettä keskelle Saharan autiomaata ja tarjoaa viljelymaata sen rantojen asukkaille. Kulttuuri perustui tulva-alueilla kasvatettuun viljaan. Egyptiläisille tulvatasanko oli Kemet - mustamaa ja autiomaa Deshret - punainen maa. Niili oli paitsi elämän mahdollistaja, myös tärkein valtatie, jota pitkin purjehdittiin papyrysveneillä ja muilla kulkualuksilla.
Jo varhaisella kaudella Egypti jakautui kahteen osaan Ylä- (eteläinen, Niilin yläjuoksu) ja Ala-Egyptiin (pohjoinen, niilin suistoalue). Ne poikkesivat kulttuurisesti jonkin verran toisistaan ja niiden välillä oli poliittista kilpailua johtoasemasta. Ala-Egyptin pääkaupungiksi nousi Membhis ja Ylä-Egyptin pääkaupungiksi tuli Theba. Ylä-Egyptin tunnuksena oli valkoinen suippo kruunu, jota koristi Faaraon valtaa kuvastava kobra-käärme. Ala-Egyptin punaista kruunua koristi eräänlainen kieli. Yhdistetyn valtakunnan hallitsija kantoi yhdistelmäkruunua.
Ajanlasku
Egyptin historia jaksotetaan dynastioiden eli hallitsijasukujen valtakausien mukaan. Dynastioita oli kolmannen välikauden loppuuun mennessä kaiken kaikkiaan 22. Nuubialaisdynastia oli 25. dynastia. Kukin hallitsija suku eli dynastia saattoi koostua lukuisista faaraoista.
Dynastioiden ohella Egyptin muinaishistoria jaetaan kolmeen suuruuden kauteen: Vanhaan valtakuntaan, Keskivaltakuuntaan ja Uuteen valtakuntaan sekä niiden välisiin levottomiin välikausiin. Syynä välikausiin olivat yleensä heikot hallitsijat, mutta myös nälänhätä ja vieraiden kansojen saapuminen alueelle.
Sisällisluettelo:
- Egyptiläisen korkeakulttuurin synty - maanviljelyn omaksumisesta Egyptin yhdistymiseen
- Vanhavaltakunta - suurten pyramidien aikakausi (noin 2700-2200 eaa)
- Keskivaltakunta - (noin 2200-1700 eaa) pieniä pyramideja, valloitussotia
- Uusivaltakunta - sotilasfaaraoiden aikakausi, Egyptin alue suurimmillaan (noin 1600-1100 eaa), kalliohaudat
- Myöhäiskausi (noin 800 eaa - 600 jaa)
- Elämä muinaisessa Egyptissä
- Egyptiläinen kulttuuri