Ero sivun ”Maapallon rakenne” versioiden välillä
Rivi 2: | Rivi 2: | ||
<big>Tässä kappaleessa tutustut kotiplaneettaamme Maahan.</big> |
<big>Tässä kappaleessa tutustut kotiplaneettaamme Maahan.</big> |
||
<big>Maa ei ole aivan pyöreä vaan hieman litistynyt pohjois- ja etelänavalta. Maapallon ympärysmitta on n. '''40 000 km'''.</big> |
<big>Maa ei ole aivan pyöreä vaan hieman litistynyt pohjois- ja etelänavalta. Maapallon '''ympärysmitta''' on n. '''40 000 km'''.</big> |
||
<big> |
<big>Nykyarvioiden mukaan maapallon '''ikä on noin 4,6 miljardia vuotta'''. Maapallo on siis nuori verrattuna muuhun maailmankaikkeuteen, jonka iäksi arvioidaan noin 13,8 miljardia vuotta. Maapallo on ainoa planeetta, jolla tiedämme olevan elämää. Täällä elää hieman yli 7 miljardia ihmistä</big><ref>[https://yle.fi/uutiset/3-5445559 Yle uutiset. Meitä on nyt seitsemän miljardia. 30.10.2011.] (Viitattu 22.1.2018)</ref>. <big>On hyvin vaikeaa sanoa montako eläin- ja kasvilajia maapallolla on, sillä sekä kasvi- että eläinlajeja löydetään jatkuvasti lisää.</big> |
||
<big>Avaruudesta katsottuna maapallo näyttää siniseltä planeetalta. Tämä johtuu siitä, että '''suurin osa maapallosta on veden peitossa'''. Tätä maapalloa ympäröivää vettä sanotaan maapallon '''vesikehäksi eli hydrosfääriksi'''. Syvällä merien alla on kuitenkin kovaa kiveä oleva maan kuori.</big> |
<big>Avaruudesta katsottuna maapallo näyttää siniseltä planeetalta. Tämä johtuu siitä, että '''suurin osa maapallosta on veden peitossa'''. Tätä maapalloa ympäröivää vettä sanotaan maapallon '''vesikehäksi eli hydrosfääriksi'''. Syvällä merien alla on kuitenkin kovaa kiveä oleva maan kuori.</big> |
||
Rivi 16: | Rivi 16: | ||
=== <big>Vaippa</big> === |
=== <big>Vaippa</big> === |
||
<big>Jos pääsisimme kuoren läpi, olisi seuraavaksi vastassamme '''vaippa'''.</big> <big>Vaippa on maapallon paksuin kerros (n. 2 900 km). |
<big>Jos pääsisimme kuoren läpi, olisi seuraavaksi vastassamme '''vaippa'''.</big> <big>Vaippa on maapallon paksuin kerros (n. 2 900 km). Se on '''pääasiassa kiinteässä muodossa olevaa, hyvin hitaasti liikkuvaa jähmeää kiviainesta'''. Aivan uloimmat vaipan osat saattavat sisältää myös sulaa kiviaineista eli '''magmaa''', joka purkautuu joskus maan pinnalle '''laavana'''.</big><ref name=":0" /> |
||
<big>Vaipassa on '''yli tuhannen asteen lämpötila'''. Mitä syvemmälle mennään, sitä korkeammaksi lämpötila nousee. Vaippa on jatkuvassa liikkeessä, mikä saa sen päällä olevan ohuen kuorikerroksen ja mannerlaatat liikkumaan.</big> |
|||
<big>Ihmiset eivät ole vielä pystyneet poraamaan sellaista reikää joka yltäisi kuoren läpi maapallon vaippakerrokseen saakka. Kaikista syvimmätkin kaivokset sijaitsevat vain kuorikerroksessa.</big> |
<big>Ihmiset eivät ole vielä pystyneet poraamaan sellaista reikää joka yltäisi kuoren läpi maapallon vaippakerrokseen saakka. Kaikista syvimmätkin kaivokset sijaitsevat vain kuorikerroksessa.</big> |
||
=== <big>Ydin</big> === |
=== <big>Ydin</big> === |
||
<big>Lopulta pääsisimme porauksessa '''ytimeen''' asti. Ydin koostuu pääosin raudasta ja nikkelistä ja '''muodostuu kahdesta osasta'''. Sisimmäisenä on '''kiinteä''' '''sisäydin''' ja sen ympärillä '''nestemäinen''' '''ulkoydin'''. Maapallon ydin on hyvin kuuma. Sen lämpötila on jopa 7 000°C (celsiusastetta)</big><ref name=":0" /><big>. Vertailuksi voisi ottaa vaikkapa kattilassa kiehuvan veden, jonka lämpötila on 100°C.</big>[[Tiedosto:Atmosphere layers-fi.svg|alt=Kuva näyttää, mitä ilmakehän eri kerroksissa tapahtuu.|pienoiskuva|Kuva näyttää, mitä ilmakehän eri kerroksissa tapahtuu.|vasen]] |
<big>Lopulta pääsisimme porauksessa '''ytimeen''' asti. Ydin '''koostuu pääosin raudasta ja nikkelistä ja''' '''muodostuu kahdesta osasta'''. Sisimmäisenä on '''kiinteä''' '''sisäydin''' ja sen ympärillä '''nestemäinen''' '''ulkoydin'''. Maapallon ydin on hyvin kuuma. Sen lämpötila on jopa 7 000°C (celsiusastetta)</big><ref name=":0" /><big>. Vertailuksi voisi ottaa vaikkapa kattilassa kiehuvan veden, jonka lämpötila on 100°C.</big>[[Tiedosto:Atmosphere layers-fi.svg|alt=Kuva näyttää, mitä ilmakehän eri kerroksissa tapahtuu.|pienoiskuva|Kuva näyttää, mitä ilmakehän eri kerroksissa tapahtuu.|vasen]] |
||
== <big>Ilmakehä suojaa maapallon elämää</big> == |
== <big>Ilmakehä suojaa maapallon elämää</big> == |
Versio 22. tammikuuta 2018 kello 20.35
Kotiplaneettamme Maa
Tässä kappaleessa tutustut kotiplaneettaamme Maahan.
Maa ei ole aivan pyöreä vaan hieman litistynyt pohjois- ja etelänavalta. Maapallon ympärysmitta on n. 40 000 km.
Nykyarvioiden mukaan maapallon ikä on noin 4,6 miljardia vuotta. Maapallo on siis nuori verrattuna muuhun maailmankaikkeuteen, jonka iäksi arvioidaan noin 13,8 miljardia vuotta. Maapallo on ainoa planeetta, jolla tiedämme olevan elämää. Täällä elää hieman yli 7 miljardia ihmistä[1]. On hyvin vaikeaa sanoa montako eläin- ja kasvilajia maapallolla on, sillä sekä kasvi- että eläinlajeja löydetään jatkuvasti lisää.
Avaruudesta katsottuna maapallo näyttää siniseltä planeetalta. Tämä johtuu siitä, että suurin osa maapallosta on veden peitossa. Tätä maapalloa ympäröivää vettä sanotaan maapallon vesikehäksi eli hydrosfääriksi. Syvällä merien alla on kuitenkin kovaa kiveä oleva maan kuori.
Matka maan keskipisteeseen
Kuvittele, että voisimme porata reiän maapallon keskipisteeseen. Jos se onnistuisi, reiän syvyydeksi tulisi n. 6378 kilometriä. Matkalla maan keskipisteeseen törmäisimme neljään erilaiseen kerrokseen.
Kuori
Ensimmäisenä poran pitäisi läpäistä kuori. Kuori peittää maapallon pintaa. Sen paksuus vaihtelee, mutta on keskimäärin 40 km[2]. Se on kovaa kiveä. Maapallon kuorikerros on hyvin ohut suhteessa sen muihin kerroksiin. Maan kuorta (yhdessä vaipan yläosan kanssa) kutsutaan kivikehäksi eli litosfääriksi[3]. Maan kuori ei ole yhtenäinen vaan se koostuu valtavan suurista paloista eli mannerlaatoista, jotka kelluvat ja liikkuvat vaipan päällä. Joskus mannerlaatat törmäilevät toisiinsa, jolloin syntyy maanjäristyksiä.
Vaippa
Jos pääsisimme kuoren läpi, olisi seuraavaksi vastassamme vaippa. Vaippa on maapallon paksuin kerros (n. 2 900 km). Se on pääasiassa kiinteässä muodossa olevaa, hyvin hitaasti liikkuvaa jähmeää kiviainesta. Aivan uloimmat vaipan osat saattavat sisältää myös sulaa kiviaineista eli magmaa, joka purkautuu joskus maan pinnalle laavana.[3]
Vaipassa on yli tuhannen asteen lämpötila. Mitä syvemmälle mennään, sitä korkeammaksi lämpötila nousee. Vaippa on jatkuvassa liikkeessä, mikä saa sen päällä olevan ohuen kuorikerroksen ja mannerlaatat liikkumaan.
Ihmiset eivät ole vielä pystyneet poraamaan sellaista reikää joka yltäisi kuoren läpi maapallon vaippakerrokseen saakka. Kaikista syvimmätkin kaivokset sijaitsevat vain kuorikerroksessa.
Ydin
Lopulta pääsisimme porauksessa ytimeen asti. Ydin koostuu pääosin raudasta ja nikkelistä ja muodostuu kahdesta osasta. Sisimmäisenä on kiinteä sisäydin ja sen ympärillä nestemäinen ulkoydin. Maapallon ydin on hyvin kuuma. Sen lämpötila on jopa 7 000°C (celsiusastetta)[3]. Vertailuksi voisi ottaa vaikkapa kattilassa kiehuvan veden, jonka lämpötila on 100°C.
Ilmakehä suojaa maapallon elämää
Maapalloa ympäröi kolmas kehä, jota kutsutaan ilmakehäksi. Ilmakehä sisältää kaasuja, kuten esimerkiksi hapen, jota me kaikki tarvitsemme hengittämiseen. Ilmakehän yleisin kaasu on kuitenkin typpi, jonka lisäksi ilmakehässä on esimerkiksi hiilidioksidia sekä vesihöyryä.
Ilma ei karkaa avaruuteen, koska maan vetovoima vetää sitä kohti maan ydintä eli maan keskipistettä. Ilmakehän ansiosta pystymme hengittämään, mutta se myös suojelee ihmisiä auringon haitalliselta säteilyltä.
Tehtäviä ja pohdittavaa
- Laadi maapallon rakennetta kuvaava pienoismalli muovailuvahasta. Tee ytimestä läpimitaltaan yhden senttimetrin kokoinen pallo. Rakenna joka puolelle sen ympärille puolen senttimetrin paksuinen vaippa ja lopuksi yhden millimetrin paksuinen kuori. Tee jokainen kerros eri väristä. Leikkaa malli puoliksi terävällä veitsellä. Kuvaa malli ja nimeä kuvaan maapallon kerrokset. Liitä kuva muistiinpanoihisi. Tutki malliasi ja vastaa kysymyksiin 1-3.
- Mihin kerrokseen jouduit käyttämään eniten muovailuvahaa? Minkä takia?
- Millä tavoin muovailuvahamaapallon ydin eroaa oikean maapallon ytimestä?
- Miksi muovailuvaha maapallon kuori kerros oli hankala tehdä? Mitä tämä kertoo oikean maapallon kuorikerroksesta?
- Etsi lisää tietoa maapallon rakenteesta. Selvitä millä nimellä maapallon vaipassa olevaa magmaa kutsutaan silloin, kun sitä pääsee purkautumaan maapallon pinnalle tulivuorenpurkauksessa.
- Tee vertailu maapallon ja Aurinkokunnan muiden planeettojen rakenteista.
Lähteet
- ↑ Yle uutiset. Meitä on nyt seitsemän miljardia. 30.10.2011. (Viitattu 22.1.2018)
- ↑ Geologia.fi. Ydin, vaippa ja kuori. (Viitattu 22.1.2018)
- ↑ 3,0 3,1 3,2 Geologia.fi. Maan rakenne. (Viitattu 22.1.2018)