Ero sivun ”S4 Ympäristön tutkiminen/Havupuita ja lehtipuita” versioiden välillä
Ak: Uusi sivu: == Havupuilla on neulaset, lehtipuilla lehdet == Tiedosto:Sapin blanc FR 2012.jpg|alt=Esimerkiksi kuusi on havupuu. Siinä on neulaset. Kuusi on Suomen yleisin puulaji.|pienoisku... |
→Tehtäviä ja pohdittavaa: Lisäsin kuvan koivusta. |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
== Havupuilla on neulaset, lehtipuilla lehdet == |
== Havupuilla on neulaset, lehtipuilla lehdet == |
||
[[Tiedosto:Sapin blanc FR 2012.jpg|alt=Esimerkiksi kuusi on havupuu. Siinä on neulaset. Kuusi on Suomen yleisin puulaji.|pienoiskuva| |
[[Tiedosto:Sapin blanc FR 2012.jpg|alt=Esimerkiksi kuusi on havupuu. Siinä on neulaset. Kuusi on Suomen yleisin puulaji.|pienoiskuva|243x243px|Esimerkiksi kuusi on '''havupuu'''. Siinä on '''neulaset.''' Kuusi on Suomen toiseksi yleisin puulaji.]] |
||
Suomalaisissa metsissä kasvaa n. 30 erilaista puulajia. Suomen pinta-alasta jopa 75% on metsien peitossa. <ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/12/15/puut|nimeke=Puut|viitattu=2018-09-24|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Se tarkoittaa, että jos jaat Suomen alueen neljään yhtä suureen osaan, kolme näistä osista on täynnä metsää. Puut voidaan jakaa kahteen ryhmään: '''havupuihin ja lehtipuihin.''' |
Suomalaisissa metsissä kasvaa n. 30 erilaista puulajia. Suomen pinta-alasta jopa 75% on metsien peitossa. <ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/12/15/puut|nimeke=Puut|viitattu=2018-09-24|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Se tarkoittaa, että jos jaat Suomen alueen neljään yhtä suureen osaan, kolme näistä osista on täynnä metsää. Puut voidaan jakaa kahteen ryhmään: '''havupuihin ja lehtipuihin.''' |
||
Suomen metsien yleisin puulaji on mänty. Toiseksi yleisin on kuusi. <ref name=":0" /> Ne ovat '''havupuita''', eli niillä ei ole lehtiä vaan terävät piikit, joita kutsutaan '''neulasiksi'''. Havupuut ovat '''ainavihantia''' '''eli ikivihreitä.''' Se tarkoittaa, että ne säilyvät vihreinä läpi vuoden eivätkä pudota neulasiaan syksyn tullen. Myös kataja on Suomessa tavattava havupuu. |
Suomen metsien yleisin puulaji on mänty. Toiseksi yleisin on kuusi. <ref name=":0" /> Ne ovat '''havupuita''', eli niillä ei ole lehtiä vaan terävät piikit, joita kutsutaan '''neulasiksi'''. Havupuut ovat '''ainavihantia''' '''eli ikivihreitä.''' Se tarkoittaa, että ne säilyvät vihreinä läpi vuoden eivätkä pudota neulasiaan syksyn tullen. Myös kataja on Suomessa tavattava havupuu. |
||
[[Tiedosto:Brzoza nadrzeczna Betula utilis var jacquemontii RB3.JPG|alt=Koivu on lehtipuu. Mitä muita lehtipuita tiedät?|vasen|pienoiskuva|211x211px|Koivu on lehtipuu. Mitä muita lehtipuita tiedät?]] |
|||
Suomen kolmanneksi yleisin puulaji on koivu. <ref name=":0" /> Koivulajeja on useampia. Koivu on '''lehtipuu''', eli se ei kasvata neulasia vaan lehdet. Syksyn tullen lehtipuiden lehdet muuttuvat keltaisiksi ja putoavat maahan. Tämä johtuu siitä, että puu kerää lehdissä olevan '''lehtivihreän''' talteen runkoonsa odottamaan seuraavaa kevättä. Seuraavana keväänä lehtipuut kasvattavat uudet lehdet. Koivun lisäksi muita Suomessa tavattavia lehtipuita ovat esimerkiksi pihlaja, haapa, tervaleppä ja harmaaleppä, vaahtera, tuomi ja tammi. |
Suomen kolmanneksi yleisin puulaji on koivu. <ref name=":0" /> Koivulajeja on useampia. Koivu on '''lehtipuu''', eli se ei kasvata neulasia vaan lehdet. Syksyn tullen lehtipuiden lehdet muuttuvat keltaisiksi ja putoavat maahan. Tämä johtuu siitä, että puu kerää lehdissä olevan '''lehtivihreän''' talteen runkoonsa odottamaan seuraavaa kevättä. Seuraavana keväänä lehtipuut kasvattavat uudet lehdet. Koivun lisäksi muita Suomessa tavattavia lehtipuita ovat esimerkiksi pihlaja, haapa, tervaleppä ja harmaaleppä, vaahtera, tuomi ja tammi. |
||
| Rivi 10: | Rivi 10: | ||
== Puun ikä voidaan laskea vuosirenkaista tai vuosikasvaimista == |
== Puun ikä voidaan laskea vuosirenkaista tai vuosikasvaimista == |
||
[[Tiedosto:PSM V03 D334 Annual ring growth.jpg|alt=Kaadetun puun rungosta voit löytää vuosirenkaat. Puu kasvattaa joka vuosi tumman ja vaalean vuosirenkaan. Minkä ikäisenä tämä puu on kaadettu?|pienoiskuva| |
[[Tiedosto:PSM V03 D334 Annual ring growth.jpg|alt=Kaadetun puun rungosta voit löytää vuosirenkaat. Puu kasvattaa joka vuosi tumman ja vaalean vuosirenkaan. Minkä ikäisenä tämä puu on kaadettu?|pienoiskuva|192x192px|Kaadetun puun rungosta voit löytää vuosirenkaat. Puu kasvattaa joka vuosi tumman ja vaalean vuosirenkaan. Minkä ikäisenä tämä puu on kaadettu?]] |
||
Joka kesä puu kasvaa '''latvastaan''' eli '''rungon''' yläosasta ja oksistaan pituutta. Runko myös kasvaa paksuutta. Kun puu kaadetaan, jää maahan '''kanto'''. Kun katsot kantoa tarkemmin, huomaat siinä tummia ja vaaleita renkaita. Ne ovat '''vuosirenkaita.''' Alkukesästä kasvu on nopeaa, ja silloin syntyvä puuaines on vaaleaa. Alkukesästä siis syntyvät vaaleat vuosirenkaat. Loppukesästä kasvu hidastuu, jolloin syntyvat tummat vuosirenkaat. Talvella puu ei kasva. |
Joka kesä puu kasvaa '''latvastaan''' eli '''rungon''' yläosasta ja oksistaan pituutta. Runko myös kasvaa paksuutta. Kun puu kaadetaan, jää maahan '''kanto'''. Kun katsot kantoa tarkemmin, huomaat siinä tummia ja vaaleita renkaita. Ne ovat '''vuosirenkaita.''' Alkukesästä kasvu on nopeaa, ja silloin syntyvä puuaines on vaaleaa. Alkukesästä siis syntyvät vaaleat vuosirenkaat. Loppukesästä kasvu hidastuu, jolloin syntyvat tummat vuosirenkaat. Talvella puu ei kasva. |
||
Joka kesä puun runkoon syntyy siis sekä vaalea että tumma vuosirengas. Laskemalla nämä renkaat, voimme saada selville, montako kesää puu on kasvanut. '''Lopputulokseen on kuitenkin lisättävä n. 5 vuotta, sillä ensimmäisen viiden vuoden aikana puu ei kasvata vuosirenkaita.''' |
Joka kesä puun runkoon syntyy siis sekä vaalea että tumma vuosirengas. Laskemalla nämä renkaat, voimme saada selville, montako kesää puu on kasvanut. '''Lopputulokseen on kuitenkin lisättävä n. 5 vuotta, sillä ensimmäisen viiden vuoden aikana puu ei kasvata vuosirenkaita.''' |
||
[[Tiedosto:Abies alba 02.jpg|alt=Kuvassa puun vuosikasvaimet kolmelta vuodelta. Uudet vuosikasvaimet syntyvät joka vuosi.|vasen|pienoiskuva| |
[[Tiedosto:Abies alba 02.jpg|alt=Kuvassa puun vuosikasvaimet kolmelta vuodelta. Uudet vuosikasvaimet syntyvät joka vuosi.|vasen|pienoiskuva|191x191px|Kuvassa puun vuosikasvaimet kolmelta vuodelta. Uudet vuosikasvaimet syntyvät joka vuosi.]] |
||
Puuta ei kuitenkaan tarvitse kaataa sen iän määrittämiseksi. Ikä voidaan laskea myös '''vuosikasvaimista.''' Puu kasvattaa uudet vuosikasvaimet kerran vuodessa. Laskemalla vuosikasvainten määrä ja lisäämällä siihen viisi vuotta (ensimmäisen viiden vuoden aikana kasvaimia ei synny), saadaan selville kasvavan puun ikä. |
Puuta ei kuitenkaan tarvitse kaataa sen iän määrittämiseksi. Ikä voidaan laskea myös '''vuosikasvaimista.''' Puu kasvattaa uudet vuosikasvaimet kerran vuodessa. Laskemalla vuosikasvainten määrä ja lisäämällä siihen viisi vuotta (ensimmäisen viiden vuoden aikana kasvaimia ei synny), saadaan selville kasvavan puun ikä. |
||
Versio 25. syyskuuta 2018 kello 03.36
Havupuilla on neulaset, lehtipuilla lehdet
Suomalaisissa metsissä kasvaa n. 30 erilaista puulajia. Suomen pinta-alasta jopa 75% on metsien peitossa. [1] Se tarkoittaa, että jos jaat Suomen alueen neljään yhtä suureen osaan, kolme näistä osista on täynnä metsää. Puut voidaan jakaa kahteen ryhmään: havupuihin ja lehtipuihin.
Suomen metsien yleisin puulaji on mänty. Toiseksi yleisin on kuusi. [1] Ne ovat havupuita, eli niillä ei ole lehtiä vaan terävät piikit, joita kutsutaan neulasiksi. Havupuut ovat ainavihantia eli ikivihreitä. Se tarkoittaa, että ne säilyvät vihreinä läpi vuoden eivätkä pudota neulasiaan syksyn tullen. Myös kataja on Suomessa tavattava havupuu.
Suomen kolmanneksi yleisin puulaji on koivu. [1] Koivulajeja on useampia. Koivu on lehtipuu, eli se ei kasvata neulasia vaan lehdet. Syksyn tullen lehtipuiden lehdet muuttuvat keltaisiksi ja putoavat maahan. Tämä johtuu siitä, että puu kerää lehdissä olevan lehtivihreän talteen runkoonsa odottamaan seuraavaa kevättä. Seuraavana keväänä lehtipuut kasvattavat uudet lehdet. Koivun lisäksi muita Suomessa tavattavia lehtipuita ovat esimerkiksi pihlaja, haapa, tervaleppä ja harmaaleppä, vaahtera, tuomi ja tammi.
Sekä havu- että lehtipuilla on myös yhteistä: Juurilla puut tarrautuvat kiinni maahan pysyäkseen pystyssä ja ottaakseen maasta vettä ja ravinteita. Puun varrella eli rungolla puu kurkottaa kohti valoa, jota se tarvitsee kasvamiseen. Runkoa peittää kuori, jota kutsutaan joskus kaarnaksi tai koivuissa tuoheksi. Rungon sisällä vesi ja ravinteet myös kulkevat kohti lehtiä tai neulasia, joissa puu yhteyttää eli tuottaa itselleen ravinnoksi sokeria, ja samalla yhteyttämisessä syntyy maapallon elämälle tärkeää happea.
Puun ikä voidaan laskea vuosirenkaista tai vuosikasvaimista
Joka kesä puu kasvaa latvastaan eli rungon yläosasta ja oksistaan pituutta. Runko myös kasvaa paksuutta. Kun puu kaadetaan, jää maahan kanto. Kun katsot kantoa tarkemmin, huomaat siinä tummia ja vaaleita renkaita. Ne ovat vuosirenkaita. Alkukesästä kasvu on nopeaa, ja silloin syntyvä puuaines on vaaleaa. Alkukesästä siis syntyvät vaaleat vuosirenkaat. Loppukesästä kasvu hidastuu, jolloin syntyvat tummat vuosirenkaat. Talvella puu ei kasva.
Joka kesä puun runkoon syntyy siis sekä vaalea että tumma vuosirengas. Laskemalla nämä renkaat, voimme saada selville, montako kesää puu on kasvanut. Lopputulokseen on kuitenkin lisättävä n. 5 vuotta, sillä ensimmäisen viiden vuoden aikana puu ei kasvata vuosirenkaita.
Puuta ei kuitenkaan tarvitse kaataa sen iän määrittämiseksi. Ikä voidaan laskea myös vuosikasvaimista. Puu kasvattaa uudet vuosikasvaimet kerran vuodessa. Laskemalla vuosikasvainten määrä ja lisäämällä siihen viisi vuotta (ensimmäisen viiden vuoden aikana kasvaimia ei synny), saadaan selville kasvavan puun ikä.
Tehtäviä ja pohdittavaa
Haluatko lukea lisää?
 |
Tärkeää muistaa! |
|---|---|
|