Ero sivun ”S2 Erilaisia elämäntapoja/Maahanmuuttajat tuovat mukanaan lähtömaansa kulttuuria” versioiden välillä
Rivi 24: | Rivi 24: | ||
Joskus lähtömaan ja kohdemaan kulttuurierot saattavat aiheuttaa haasteitakin yhteiseloon, mikä vaatii yhteistyötä ja vuoropuhelua. Osa ihmisistä näkee maahanmuuton ja monikulttuurisuuden uhkana kohdemaan perinteiselle kulttuurille. Toiset taas ajattelevat maahanmuuton ja erilaiset kulttuurit kohdemaan kulttuuria rikastuttavana ja monipuolistavana asiana. |
Joskus lähtömaan ja kohdemaan kulttuurierot saattavat aiheuttaa haasteitakin yhteiseloon, mikä vaatii yhteistyötä ja vuoropuhelua. Osa ihmisistä näkee maahanmuuton ja monikulttuurisuuden uhkana kohdemaan perinteiselle kulttuurille. Toiset taas ajattelevat maahanmuuton ja erilaiset kulttuurit kohdemaan kulttuuria rikastuttavana ja monipuolistavana asiana. |
||
Maahanmuutto tuo toki mukanaan asioita, jotka eivät aiemmin ole olleet osa kohdemaan kulttuuria. Tämä uusien asioiden kulttuuriin tuominen ei kuitenkaan ole yksin maahanmuuttajien vastuulla, sillä kulttuuria muovaa myös esimerkiksi televisio ja |
Maahanmuutto tuo toki mukanaan asioita, jotka eivät aiemmin ole olleet osa kohdemaan kulttuuria. Tämä uusien asioiden kulttuuriin tuominen ei kuitenkaan ole yksin maahanmuuttajien vastuulla, sillä kulttuuria muovaa myös esimerkiksi televisio ja internetkin. |
||
Kun monikulttuurisuus nähdään uhkana perinteiselle kulttuurille, on täysin perusteltua kysyä, mitä se "perinteinen kulttuuri" oikeastaan on. Kulttuurit ovat saaneet vaikutteita ympäriltään ja muuttuneet aina. Tämän päivän suomalainen kulttuuri on hyvin erilaista kuin esimerkiksi 1900-luvun alun suomalaisuus, kun Suomi itsenäisenä valtiona syntyi. Jos ajassa mennään vielä enemmän taaksepäin, törmäämme suomalaiseen kulttuuriin, jossa uskottiin metsän henkiin ja moniin jumaliin. Kulttuurimme on aina muuttunut ja ottanut vaikutteita ympäriltään, ja voimmekin kysyä, miksi suomalaisuus ja suomalainen kulttuuri olisi juuri nyt sellainen, joka ei muutu ja jota ei saa muuttaa. On omasta ajattelutavasta kiinni, näkeekö maahanmuuttajien mukanaan tuomat tavat uhkana vai kulttuuriin aina kuuluneena muutoksena. |
|||
== Kuka on suomalainen – mitä suomalaisuus on? == |
== Kuka on suomalainen – mitä suomalaisuus on? == |
||
<blockquote>''"Ympäristö sulkee tietyiltä ihmisryhmiltä, ja myös minulta, mahdollisuuden olla suomalainen. [...] Suomalainen en siis voi olla, mutta ihmisillä on valmiit ennakkoluulot siitä mitä voin olla. Minun on sovittava käsitykseen siitä millainen on afrikkalainen, pakolainen, maahanmuuttaja tai muslimi. [...] Surullista on myös se, että suomalaiseksi ei voi tulla, mutta siihen pitäisi kuitenkin jatkuvasti pyrkiä."'' |
<blockquote>''"Ympäristö sulkee tietyiltä ihmisryhmiltä, ja myös minulta, mahdollisuuden olla suomalainen. [...] Suomalainen en siis voi olla, mutta ihmisillä on valmiit ennakkoluulot siitä mitä voin olla. Minun on sovittava käsitykseen siitä millainen on afrikkalainen, pakolainen, maahanmuuttaja tai muslimi. [...] Surullista on myös se, että suomalaiseksi ei voi tulla, mutta siihen pitäisi kuitenkin jatkuvasti pyrkiä."'' |
||
<br>Warda Ahmed vuonna 2013 teoksessa Älä oleta – Normit nurin! <ref>Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI ry, Seta ry, Suomen Lukiolaisten Liitto SLL ry, Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS rf. 2013. Älä oleta – Normit nurin! Seta-julkaisuja 22. (viitattu 10.2.2019) Luettavissa [https://www.dropbox.com/s/bfgw8cddd30vtkp/NORMIT_NURIN.pdf?dl=0 netissä]. </ref></blockquote>{{Perusopetuksen keskustelulaatikko|Keskustelkaa Warda Ahmedin kokemuksesta. Mitä se mielestänne paljastaa hänen kohtaamiensa suomalaisten ajattelusta?}} |
<br>Warda Ahmed vuonna 2013 teoksessa Älä oleta – Normit nurin! <ref>Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI ry, Seta ry, Suomen Lukiolaisten Liitto SLL ry, Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS rf. 2013. Älä oleta – Normit nurin! Seta-julkaisuja 22. (viitattu 10.2.2019) Luettavissa [https://www.dropbox.com/s/bfgw8cddd30vtkp/NORMIT_NURIN.pdf?dl=0 netissä]. </ref></blockquote>{{Perusopetuksen keskustelulaatikko|Keskustelkaa Warda Ahmedin kokemuksesta. Mitä se mielestänne paljastaa hänen kohtaamiensa suomalaisten ajattelusta ja termistä "suomalainen"?}} |
||
Warda Ahmedin kokemus on esimerkki siitä, kuinka sitkeässä suomalaisessa yhteiskunnassa on kapea ja normatiivinen käsitys suomalaisuudesta. Normatiivisella käsityksellä tarkoitetaan ajatusta sitä, miltä suomalaisen kuuluu näyttää ja kuulostaa. Kun nykyään kaikki eivät sovi tähän muottiin, on suomalaisten ollut hyvin vaikea purkaa tätä normia. Ehkä siksi monet Suomessa syntyneet Suomen kansalaiset saavat sitkeästi kuulla olevansa "maahanmuuttajataustaisia". |
|||
Ihmisen '''kansallisuus''' tarkoittaa eri asiaa kuin '''kansalaisuus'''. Kansallisuudella tarkoitetaan etnistä taustaa, esimerkiksi saamelaisuutta, romania tai vaikkapa kurdia, kun taas kansalaisuus tarkoittaa virallista kuulumista johonkin maahan. Ihminen voi siis olla kansallisuudeltaan vaikkapa romani ja kansalaisuudeltaan suomalainen. |
Ihmisen '''kansallisuus''' tarkoittaa eri asiaa kuin '''kansalaisuus'''. Kansallisuudella tarkoitetaan etnistä taustaa, esimerkiksi saamelaisuutta, romania tai vaikkapa kurdia, kun taas kansalaisuus tarkoittaa virallista kuulumista johonkin maahan. Ihminen voi siis olla kansallisuudeltaan vaikkapa romani ja kansalaisuudeltaan suomalainen. |
||
Rivi 35: | Rivi 40: | ||
Maan kansalaisuus saadaan yleensä synnyttäessä, mutta sitä voi vaihtaa. Suomeen muuttanut voi hakea kansalaisuutta täysi-ikäisenä, jos on asunut Suomessa viisi vuotta yhtäjaksoisesti tai yhteensä seitsemän vuotta 15 vuotta täytettyään. Suomessa asumisen aikavaatimus on lyhyempi Suomen kansalaisten puolisoille, Pohjoismaiden kansalaisille ja pakolaisille. Suomen kansalaisuuden voivat saada ilman hakemusta ilmoituksella muun muassa entiset Suomen kansalaiset sekä Suomen kansalaisten ulkomailla syntyneet lapset ja ottolapset. <ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/suomen-kansalaisuuden-saaneet.html|nimeke=Suomen kansalaisuuden saaneet|tekijä=Tilastokeskus|julkaisu=www.stat.fi|viitattu=2019-02-10|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Jos Suomen kansalaisuuden saanut henkilö saa lapsen, tulee lapsesta kansalaisuudeltaan suomalainen. |
Maan kansalaisuus saadaan yleensä synnyttäessä, mutta sitä voi vaihtaa. Suomeen muuttanut voi hakea kansalaisuutta täysi-ikäisenä, jos on asunut Suomessa viisi vuotta yhtäjaksoisesti tai yhteensä seitsemän vuotta 15 vuotta täytettyään. Suomessa asumisen aikavaatimus on lyhyempi Suomen kansalaisten puolisoille, Pohjoismaiden kansalaisille ja pakolaisille. Suomen kansalaisuuden voivat saada ilman hakemusta ilmoituksella muun muassa entiset Suomen kansalaiset sekä Suomen kansalaisten ulkomailla syntyneet lapset ja ottolapset. <ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/suomen-kansalaisuuden-saaneet.html|nimeke=Suomen kansalaisuuden saaneet|tekijä=Tilastokeskus|julkaisu=www.stat.fi|viitattu=2019-02-10|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Jos Suomen kansalaisuuden saanut henkilö saa lapsen, tulee lapsesta kansalaisuudeltaan suomalainen. |
||
'''Identiteetillä''' tarkoitetaan sitä, keneksi ihminen itsensä tuntee. Jos ihminen on syntynyt esimerkiksi Suomessa, mutta hänen sukujuurensa ovat vaikkapa Intiassa, voi hänen kulttuuriidentiteettinsä olla joko suomalainen, intialainen tai sekoitus molempia. Toiset ihmiset haluavat korostaa identiteetissään juuriaan, toisille taas juurien häivyttäminen saattaa olla tärkeää ja halutaan omaksua uuden kotimaan identiteetti. Jotkut ovat hieman molempia. Jokaisella on oltava oikeus valita ja on tärkeää, että kenenkään ei tarvitse häivyttää identiteettiään pakon edessä tai syrjityksi tulemisen pelossa. '''Avoimessa ja yhdenvertaisessa yhteiskunnassa jokainen saa halutessaan olla ylpeä juuristaan, ja heidät otetaan osaksi yhteisöä sellaisena kuin he ovat.'''<br />{{Perusopetuksen keskustelulaatikko|*Pohtikaa omaa identiteettiänne. Keitä te olette kansalaisuudeltanne ja kansallisuudeltanne? |
'''Identiteetillä''' tarkoitetaan sitä, keneksi ihminen itsensä tuntee. Identiteetti koostuu monista erilaisista osista, joista toiset ovat tärkeämmässä roolissa. Jos ihminen on syntynyt esimerkiksi Suomessa, mutta hänen sukujuurensa ovat vaikkapa Intiassa, voi hänen kulttuuriidentiteettinsä olla joko suomalainen, intialainen tai sekoitus molempia. Toiset ihmiset haluavat korostaa identiteetissään juuriaan, toisille taas juurien häivyttäminen saattaa olla tärkeää ja halutaan omaksua uuden kotimaan identiteetti. Jotkut ovat hieman molempia. Jokaisella on oltava oikeus valita ja on tärkeää, että kenenkään ei tarvitse häivyttää identiteettiään pakon edessä tai syrjityksi tulemisen pelossa. Maahanmuuttaja tai maahanmuuttajataustainen ei myöskään tarvitse olla ainoa asia, joka määrittää ihmisen identiteettiä. Henkilö voi kyllä maahanmuuttajataustainen, mutta hän voi olla samalla kertaa myös paljon muuta. Älä siis määritä ihmistä vain yhden taustaominaisuuden kautta. '''Avoimessa ja yhdenvertaisessa yhteiskunnassa jokainen saa halutessaan olla ylpeä juuristaan, ja heidät otetaan osaksi yhteisöä sellaisena kuin he ovat. Jokainen saa määritellä itse oman identiteettinsä.''' <br />{{Perusopetuksen keskustelulaatikko|*Pohtikaa omaa identiteettiänne. Keitä te olette kansalaisuudeltanne ja kansallisuudeltanne? |
||
* Kuka on suomalainen? Mikä tekee ihmisestä suomalaisen? |
* Kuka on suomalainen? Mikä tekee ihmisestä suomalaisen? |
||
* Tarvitaanko arkipäivässä termejä kuten maahanmuuttaja, ulkomaalaistaustainen? Jos tarvitaan, missä?}} |
* Tarvitaanko arkipäivässä termejä kuten maahanmuuttaja, ulkomaalaistaustainen? Jos tarvitaan, missä?}} |
Versio 10. helmikuuta 2019 kello 21.09
Miksi ihmiset lähtevät kotiseudultaan?
Maahanmuuttajaksi eli siirtolaiseksi kutsutaan ihmistä, joka siirtyy pysyvästi asumaan toiseen maahan. Osa siirtolaisista on lähtenyt kotimaastaan vapaaehtoisesti, osa taas pakon edessä. Vapaaehtoisen lähtemisen taustalla voi olla esimerkiksi työpaikan saaminen toisesta maasta, koulutukseen lähteminen tai vaikkapa seikkailunhalu ja vaihtelun hakeminen. Osa taas saattaa tulla vaikkapa rakkauden perässä.
Joskus ihmiset joutuvat kuitenkin lähtemään kotiseudultaan pakon edessä. Tyypillisesti tällainen pakko voi olla sota, konflikti tai erilaisista syistä johtuva vaino, jotka saavat lähtijän pelkäämään oman henkensä ja terveytensä puolesta. Myös luonnonkatastrofit, kuten kuivuus ja tulvat saattavat tehdä kotiseudun asuinkelvottomaksi. Oman henkensä ja terveytensä puolesta pelkäävällä on oikeus hakea toisesta maasta turvapaikkaa. Turvapaikan hakeminen on jokaisen ihmisen ihmisoikeus. Turvapaikan saaminen ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys, vaan kohdemaa päättää, onko hakija turvapaikan tarpeessa.
Turvapaikanhakijasta tulee pakolainen, mikäli hänelle myönnetään kohdemaassa turvapaikka. Suomi on kansainvälisin sopimuksin sitoutunut antamaan kansainvälistä suojelua sitä tarvitseville[1]. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan konfliktien ja vainon vuoksi pakenemaan joutuneita ihmisiä on maailmassa tällä hetkellä 65,6 miljoonaa[2].
Keskusteltavaksi | |
---|---|
|
Maahanmuuttajat ovat monipuolinen ryhmä
Maahanmuuttajat tulevat eripuolilta maapalloa, minkä vuoksi jokainen tuo mukanaan oman lähtömaansa kulttuuria. He myös lähtevät kotimaastaan erilaisista syistä. Sen vuoksi maahanmuuttajat eivät ole yksi yhtenäinen ryhmä. Tavat ja tapa katsella maailmaa voivat poiketa paljonkin suomalaisista tai ne voivat olla hyvin samanlaisia riippuen siitä, mistä tulija on kotoisin. Tulijat tuovat mukanaan omaa kulttuuriaan, mikä lisää monikulttuurisuutta kohdemaassa.
Joskus lähtömaan ja kohdemaan kulttuurierot saattavat aiheuttaa haasteitakin yhteiseloon, mikä vaatii yhteistyötä ja vuoropuhelua. Osa ihmisistä näkee maahanmuuton ja monikulttuurisuuden uhkana kohdemaan perinteiselle kulttuurille. Toiset taas ajattelevat maahanmuuton ja erilaiset kulttuurit kohdemaan kulttuuria rikastuttavana ja monipuolistavana asiana.
Maahanmuutto tuo toki mukanaan asioita, jotka eivät aiemmin ole olleet osa kohdemaan kulttuuria. Tämä uusien asioiden kulttuuriin tuominen ei kuitenkaan ole yksin maahanmuuttajien vastuulla, sillä kulttuuria muovaa myös esimerkiksi televisio ja internetkin.
Kun monikulttuurisuus nähdään uhkana perinteiselle kulttuurille, on täysin perusteltua kysyä, mitä se "perinteinen kulttuuri" oikeastaan on. Kulttuurit ovat saaneet vaikutteita ympäriltään ja muuttuneet aina. Tämän päivän suomalainen kulttuuri on hyvin erilaista kuin esimerkiksi 1900-luvun alun suomalaisuus, kun Suomi itsenäisenä valtiona syntyi. Jos ajassa mennään vielä enemmän taaksepäin, törmäämme suomalaiseen kulttuuriin, jossa uskottiin metsän henkiin ja moniin jumaliin. Kulttuurimme on aina muuttunut ja ottanut vaikutteita ympäriltään, ja voimmekin kysyä, miksi suomalaisuus ja suomalainen kulttuuri olisi juuri nyt sellainen, joka ei muutu ja jota ei saa muuttaa. On omasta ajattelutavasta kiinni, näkeekö maahanmuuttajien mukanaan tuomat tavat uhkana vai kulttuuriin aina kuuluneena muutoksena.
Kuka on suomalainen – mitä suomalaisuus on?
"Ympäristö sulkee tietyiltä ihmisryhmiltä, ja myös minulta, mahdollisuuden olla suomalainen. [...] Suomalainen en siis voi olla, mutta ihmisillä on valmiit ennakkoluulot siitä mitä voin olla. Minun on sovittava käsitykseen siitä millainen on afrikkalainen, pakolainen, maahanmuuttaja tai muslimi. [...] Surullista on myös se, että suomalaiseksi ei voi tulla, mutta siihen pitäisi kuitenkin jatkuvasti pyrkiä."
Warda Ahmed vuonna 2013 teoksessa Älä oleta – Normit nurin! [3]
Keskusteltavaksi | |
---|---|
Keskustelkaa Warda Ahmedin kokemuksesta. Mitä se mielestänne paljastaa hänen kohtaamiensa suomalaisten ajattelusta ja termistä "suomalainen"? |
Warda Ahmedin kokemus on esimerkki siitä, kuinka sitkeässä suomalaisessa yhteiskunnassa on kapea ja normatiivinen käsitys suomalaisuudesta. Normatiivisella käsityksellä tarkoitetaan ajatusta sitä, miltä suomalaisen kuuluu näyttää ja kuulostaa. Kun nykyään kaikki eivät sovi tähän muottiin, on suomalaisten ollut hyvin vaikea purkaa tätä normia. Ehkä siksi monet Suomessa syntyneet Suomen kansalaiset saavat sitkeästi kuulla olevansa "maahanmuuttajataustaisia".
Ihmisen kansallisuus tarkoittaa eri asiaa kuin kansalaisuus. Kansallisuudella tarkoitetaan etnistä taustaa, esimerkiksi saamelaisuutta, romania tai vaikkapa kurdia, kun taas kansalaisuus tarkoittaa virallista kuulumista johonkin maahan. Ihminen voi siis olla kansallisuudeltaan vaikkapa romani ja kansalaisuudeltaan suomalainen.
Maan kansalaisuus saadaan yleensä synnyttäessä, mutta sitä voi vaihtaa. Suomeen muuttanut voi hakea kansalaisuutta täysi-ikäisenä, jos on asunut Suomessa viisi vuotta yhtäjaksoisesti tai yhteensä seitsemän vuotta 15 vuotta täytettyään. Suomessa asumisen aikavaatimus on lyhyempi Suomen kansalaisten puolisoille, Pohjoismaiden kansalaisille ja pakolaisille. Suomen kansalaisuuden voivat saada ilman hakemusta ilmoituksella muun muassa entiset Suomen kansalaiset sekä Suomen kansalaisten ulkomailla syntyneet lapset ja ottolapset. [4] Jos Suomen kansalaisuuden saanut henkilö saa lapsen, tulee lapsesta kansalaisuudeltaan suomalainen.
Identiteetillä tarkoitetaan sitä, keneksi ihminen itsensä tuntee. Identiteetti koostuu monista erilaisista osista, joista toiset ovat tärkeämmässä roolissa. Jos ihminen on syntynyt esimerkiksi Suomessa, mutta hänen sukujuurensa ovat vaikkapa Intiassa, voi hänen kulttuuriidentiteettinsä olla joko suomalainen, intialainen tai sekoitus molempia. Toiset ihmiset haluavat korostaa identiteetissään juuriaan, toisille taas juurien häivyttäminen saattaa olla tärkeää ja halutaan omaksua uuden kotimaan identiteetti. Jotkut ovat hieman molempia. Jokaisella on oltava oikeus valita ja on tärkeää, että kenenkään ei tarvitse häivyttää identiteettiään pakon edessä tai syrjityksi tulemisen pelossa. Maahanmuuttaja tai maahanmuuttajataustainen ei myöskään tarvitse olla ainoa asia, joka määrittää ihmisen identiteettiä. Henkilö voi kyllä maahanmuuttajataustainen, mutta hän voi olla samalla kertaa myös paljon muuta. Älä siis määritä ihmistä vain yhden taustaominaisuuden kautta. Avoimessa ja yhdenvertaisessa yhteiskunnassa jokainen saa halutessaan olla ylpeä juuristaan, ja heidät otetaan osaksi yhteisöä sellaisena kuin he ovat. Jokainen saa määritellä itse oman identiteettinsä.
Keskusteltavaksi | |
---|---|
|
Lähteet
- ↑ Turvapaikanhakijat ja pakolaiset Sisäministeriö. Viitattu 4.2.2019.
- ↑ Pakolaisuus maailmalla Suomen pakolaisapu. Viitattu 4.2.2019.
- ↑ Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI ry, Seta ry, Suomen Lukiolaisten Liitto SLL ry, Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS rf. 2013. Älä oleta – Normit nurin! Seta-julkaisuja 22. (viitattu 10.2.2019) Luettavissa netissä.
- ↑ Tilastokeskus: Suomen kansalaisuuden saaneet www.stat.fi. Viitattu 10.2.2019.