Ero sivun ”Paikallismuseon kokoelmien hoito/Valmistautuminen” versioiden välillä

Wikikirjastosta
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ak: Uusi sivu: Työ pitää suunnitella hyvin Museotiloissa liikutaan ja toimitaan rauhallisesti Siivouksessa käytetään pölyhuiskua, imuria ja pehmeitä siveltimiä Tekstiilit imuroidaan i...
 
Lisäsin tekstiä
Rivi 1: Rivi 1:
Työ pitää suunnitella hyvin. Museotiloissa liikutaan ja toimitaan rauhallisesti. Siivouksessa käytetään pölyhuiskua, imuria ja pehmeitä siveltimiä. Tekstiilit imuroidaan imurointikehikon läpi, jotta kankaaseen ei kohdistu pistemäistä rasitusta. Imurin putken päähän voidaan kiinnittää verkko, joka estää sen että irtonaisia osia joutuisi imuriin.
Työ pitää suunnitella hyvin
Museotiloissa liikutaan ja toimitaan rauhallisesti
Siivouksessa käytetään pölyhuiskua, imuria ja pehmeitä siveltimiä
Tekstiilit imuroidaan imurointikehikon läpi, jotta kankaaseen ei kohdistu pistemäistä rasitusta
Imurin putken päähän voidaan kiinnittää verkko, joka estää sen että irtonaisia osia joutuisi imuriin
Taideteoksiin ja kultauksiin kosketaan mahdollisimman vähän


Siivousta tehdessä ei käytetä pitkiä riipuksia tai avainnauhoja, jotka voivat vahingoittaa esineitä. Aina ennen kuin kosketaan uuteen esineeseen varmistetaan, että siinä ei ole irtonaisia osia. Omasta turvallisuudesta pitää huolehtia, esim. käytetään tarvittaessa hengityssuojainta. Tunnistamatonta jauhetta tai materiaalia ei pidä pöllytellä. Jos esineitä pitää liikutella tai nostella, niin nostetaan kahdella kädellä ja pidetään pohjasta kiinni. Tuolia ei nosteta käsinojista tai selkänojasta. Jos vähääkään epäilyttää osaako toimia, niin jättää mieluummin tekemättä ja kysyy neuvoja maakuntamuseosta.
Ei käytetä pitkiä riipuksia tai avainnauhoja, jotka voivat vahingoittaa esineitä

Ennen kuin kosketaan uuteen esineeseen varmistetaan, että siinä ei ole irtonaisia osia
Museossa siivotaan eri tavalla kuin kotona. Museoesineet on tarkoitus säilyttää ”ikuisesti”. Kaikki käsittely kuluttaa, ei saa siis siivota liikaa. Puhdistus on samalla esineiden kunnon ja tuholaisten tarkkailua, Niin sanottua ennaltaehkäisevää konservointia. Pöly sitoo kosteutta esineiden pintaan ja vaurioittaa niitä. Pölykerros myös tarjoaa ravintoa hyönteisille. Kun esineitä käsitellään niin laitetaan käsineet käteen, joko puuvilla- tai kumihanskat. Käsissä on aina rasvaa ja suolaa, jotka tarttuvat esineiden pintaan. Valo haalistaa ja vaurioittaa kaikkia materiaaleja.
Omasta turvallisuudesta pitää huolehtia, esim. käytetään tarvittaessa hengityssuojainta

Tunnistamatonta jauhetta tai materiaalia ei pidä pöllytellä
Säännöllinen siivous ja esineiden kunnon tarkkailu on paras tapa välttyä esineiden vaurioilta. Turkiskuoriaiset, koit, tupajumit, hiiret ja linnut ovat tavallisimpia tuholaisia paikallismuseoissa. Ideaalitilanne on se, että museo siivotaan sekä keväällä että syksyllä. Hiiret eivät yleensä viihdy kesäaikaan sisätiloissa, ellei niillä ole pesää museossa sisällä. Lintujen pesintä olisi hyvä yrittää estää museorakennuksissa, koska se houkuttelee rakennuksiin hyönteisiä.
Jos esineitä pitää liikutella tai nostella, niin nostetaan kahdella kädellä ja pidetään pohjasta kiinni
Tuolia ei nosteta käsinojista tai selkänojasta
Jos vähääkään epäilyttää niin jätetään tekemättä

Versio 16. toukokuuta 2019 kello 06.28

Työ pitää suunnitella hyvin. Museotiloissa liikutaan ja toimitaan rauhallisesti. Siivouksessa käytetään pölyhuiskua, imuria ja pehmeitä siveltimiä. Tekstiilit imuroidaan imurointikehikon läpi, jotta kankaaseen ei kohdistu pistemäistä rasitusta. Imurin putken päähän voidaan kiinnittää verkko, joka estää sen että irtonaisia osia joutuisi imuriin.

Siivousta tehdessä ei käytetä pitkiä riipuksia tai avainnauhoja, jotka voivat vahingoittaa esineitä. Aina ennen kuin kosketaan uuteen esineeseen varmistetaan, että siinä ei ole irtonaisia osia. Omasta turvallisuudesta pitää huolehtia, esim. käytetään tarvittaessa hengityssuojainta. Tunnistamatonta jauhetta tai materiaalia ei pidä pöllytellä. Jos esineitä pitää liikutella tai nostella, niin nostetaan kahdella kädellä ja pidetään pohjasta kiinni. Tuolia ei nosteta käsinojista tai selkänojasta. Jos vähääkään epäilyttää osaako toimia, niin jättää mieluummin tekemättä ja kysyy neuvoja maakuntamuseosta.

Museossa siivotaan eri tavalla kuin kotona. Museoesineet on tarkoitus säilyttää ”ikuisesti”. Kaikki käsittely kuluttaa, ei saa siis siivota liikaa. Puhdistus on samalla esineiden kunnon ja tuholaisten tarkkailua, Niin sanottua ennaltaehkäisevää konservointia. Pöly sitoo kosteutta esineiden pintaan ja vaurioittaa niitä. Pölykerros myös tarjoaa ravintoa hyönteisille. Kun esineitä käsitellään niin laitetaan käsineet käteen, joko puuvilla- tai kumihanskat. Käsissä on aina rasvaa ja suolaa, jotka tarttuvat esineiden pintaan. Valo haalistaa ja vaurioittaa kaikkia materiaaleja.

Säännöllinen siivous ja esineiden kunnon tarkkailu on paras tapa välttyä esineiden vaurioilta. Turkiskuoriaiset, koit, tupajumit, hiiret ja linnut ovat tavallisimpia tuholaisia paikallismuseoissa. Ideaalitilanne on se, että museo siivotaan sekä keväällä että syksyllä. Hiiret eivät yleensä viihdy kesäaikaan sisätiloissa, ellei niillä ole pesää museossa sisällä. Lintujen pesintä olisi hyvä yrittää estää museorakennuksissa, koska se houkuttelee rakennuksiin hyönteisiä.