Tähdet

Tähtien syntyalue Suuressa Magellanin pilvessä.

Tähdet ovat kaukana avaruudessa olevia toisia aurinkoja. Niiden kirkkaus, lämpötila, säde, massa jne voivat paljonkin erota omasta auringostamme.

Meitä toiseksi lähin tähti Auringon jälkeen on Proxima Centauri.

Tähtikuviot

Otava.

Paljain silmin näkyviä tähtiä on ryhmitelty tähtikuvioksi. Näistä tunnetuin on Otava. Se kuuluu Ison Karhun laajempaan tähdistöön. Ison karhun latinankielinen nimi on UMa. Toinen esimerkki tähtikuviosta on Lyyra, laitinaksi Lyra. Lyyran kirkkain tähti on nimeltään Vega. Vegan toinen nimi on Alfa Lyrae.

Tähtien ominaisuudet

Tähtien ominaisuuksista yksi on sen suuruusluokka, joka on sama kuin näennäinen kirkkaus. Kun suuruusluokkaa kasvaa yhden pykälän, valovoima piennenee 0,4 osaan. Taivaan kirkkain kiintotähti on Auringon jälkeen Sirius, jonka näennäinen kirkkaus on -1,46. Himmeimmät paljain silmin näkyvät tähdet ovat suuruusluokaltaan noin 6.

Tähdet ovat hyvin kaukana. Proxima Centauri on lähin tähti, jota ei näy paljain silmin. Sen etäisyys on 4,22 valovuotta. Valovuosi on 9 460 730 472 580 800 metriä.

Tähtien planeetat

Planeetta 51 Eridani b näkyy luukkuvana täplänä kuvakoosteessa.

Monilta tähdiltä on löydetty mittauksilla planeettoja. Planeetta näkyy tavallisemmin spektriviivojen huojuntana.

Se johtuu siitä, että planeetta heiluttaa vetovoimallaan tähteä.

Toinen tapa havaita planeettoja on tähden jaksollinen aavistuksen omainen himmeneminen., joka johtuu siitä että planeetta kulkee tähden pinnan yli.

Joitain planeettoja on onnistuttu valokuvaamaan.

Kaksoistähdet

Kaksoistähden planeetta

Joskus kaksi tai useampaa tähteä kiertävät toisiaan. Nämä ovat kaksoistähtiä, kolmoistähtiä, moninkertaisia tähtiä jne.

Meitä lähin moninkartainen tähti on Alfa Centauri. Siinä keltainen ja keltaoranssi tähti kiertävät toisiaan. Kauempana on punainen, himmeä Proxima Centauri.

Lähekkäisessä kakoistähdessä saatata ainetta virrata toisesta tähdestä toiseen. Joskus tähdet koskettavat toisiaan.

Muuttuvat tähdet

Sykkivä tähti.

Joidenkin tähtien kirkkaus vaihtelee. Niitä sanotaan muuttuviksi tähdiksi.

Melko tavallinen on sykkivä muuttuja. Pimennysmuuttujissa kirkkaampi ja himmeämpi tähti peittävät vuoron perää toisisaan. Purkautuvissa muuttujissa tähdistä sinkoutuu pois ainetta. Ääritapaus on supernova, jossa koko tähti voi räjähtää kaasuksi. Pyörivässä muuttujassa tähden kirkkaus veihtelee, koska sen pinnalla on tummempia pilkkuja.

Tähden eteen tuleva pölypilvi voi ajoittain himmentää sitä.

Tiiviit tähdet

Sirius B on valkea kääpiö. Valkean kääpiön massa on tähden luokkaa, mutta koko planeetan luokkaa.

Neutronitähti on tähti, jonka läpimitta on 10 km luokkaa. Tunnetuin neutronitähti lienee Rapusumun keskellä oleva pulsari, jossa tähden pyöriminen lähettää radiosykäyksiä.

Musta aukko on tiivein tähdistä. Painovoima on niin suuri, jottei valo pääse karkaamaan siitä,. musta aukko voidaan havaita siihen syöksyvästä aineesta. Auringon massaisen mustan aukon läpimitta on hieman alle 3 km.

Tähtijoukot ja galaksit

Kymmentä,- kymmeniä tuhansia tähtiä käsittäviä tähtirykelmiä sanotaan tähtijoukoiksi.

Suuria, monesti pallon, linssin tai kierteen muotoisa tähtijärjestelmiä sanotaan galakseiksi. Meidän galaksimme on Linnunrata.