Viisautta wikin tekoon/Johdanto

Kohteesta Wikikirjasto
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Wiki on verkkosivusto, joka mahdollistaa materiaalin tuottamisen yhteisöllisesti, nopeasti ja helposti. Tunnetuin esimerkki wikeistä lienee Wikipedia-tietosanakirja. Wikit yleistyvät työpaikoilla, kouluissa ja kansalaistoiminnassa - eikä ihme, sillä wiki taipuu moneen.

Oppaassa pyritään tarjoamaan peruskatsaus wikeihin (Johdanto) ja niiden käyttöönottoon sekä materiaalin tuotantoon (Wikisisällön tuottamisprosessi, Hyvä wikimateriaali) sekä käyttöä vasta pohtiville aloittelijoille (Wikien käytön aloittaminen) että pidemmällekin edistyneille, esim. wikien laajempaa käyttöönottoa organisaatiossaan pohtiville (Wikin käyttöönottoprosessi). Wikejä on pohdittu sekä niiden mahdollisten käyttäjäryhmien näkökulmasta (Wikien erilaiset kohderyhmät), että erilaisten suosittujen käyttötarkoitusten näkökulmasta (Wikien erilaiset käyttötavat). Wikien käyttöä voi pohtia useista eri näkökulmista.

Wiki-nimen ja wikien historia pähkinänkuoressa[muokkaa]

"Wiki" tarkoittaa 1) nopeata ja 2) yhteisöllistä verkkojulkaisemista. Hawaijinkielinen nimitys on ensimmäisen wiki-ohjelmiston kirjoittajan Ward Cunninghamin antama. "Wiki" on ensimmäinen Cunninghamin oppima ilmaisu Havaijilla, jossa hänen käskettiin mennä wiki-wiki -bussilla eli nopealla bussilla lentokentältä keskustaan. Ohjelmistoa nimetessään Cunningham halusi välttää nimityksen "quick web" käytön. "Wiki wiki web" kuulosti hänen mielestään paljon hauskemmalta, oli sopivan erilainen ja erosi tuotenimistä, jotka sisälsivät sanan quick tai fast.[1]

Wikien historian voidaan katsoa alkaneen Cunninghamin ensimmäisestä wikiohjelmistosta vuonna 1995[2]. Mikäli wikejä tarkastellaan sen mukaisesti, millaiseksi Cunningham ne alkujaan loi, peruswikin ominaisuudet liittyvät pitkälti tekstin muokkaamiseen ja versiointiin. Toisaalta tänä päivänä usea wikiohjelmisto sisältää paljon muitakin kuin "peruswikimäisiä" ominaisuuksia, kuten keskustelufoorumeita, blogeja ja mahdollisuuden käyttäjäprofiilin työstämiseen. Rajanveto yhteisösovelluksiin kuten Ningiin ja Facebookiin voi olla osin hankalaa.

Wikien kaksi käyttötapaa: lukeminen ja kirjoittaminen[muokkaa]

Wikien käyttö pohjautuu kahteen tuttuun tehtävään, lukemiseen ja kirjoittamiseen. Kaikki internetin käyttäjät ovat melko varmasti lukeneet jotakin wikiä, vaikka eivät olisikaan tunnistaneet sitä wikiksi. Yksinkertaisin ja varmasti eniten käytetty tapa käyttää wikejä on niiden lukeminen. Wikejä voi käyttää tiedonhaussa ja tiedonlähteenä, kuten esimerkiksi Wikipediaa paljon käytetään. Wikejä voidaan käyttää myös sisällön tuottamiseen, esimerkiksi kirjoittamiseen.

Wikien tärkein ominaisuus on, että kaikki saavat osallistua myös kirjoittamiseen ja kuvittamiseen eli yhteisen sisällön tuottamiseen. Wikien lukijat voivat myös tuottaa sisältöä wikiin. Tämä saattaa aluksi hämmentää uusia wikinkäyttäjiä, mutta siitä on hyötyä esimerkiksi organisaatiolle: wikisivuston ylläpito ei ole vain yhden henkilön vastuulla. Useimmat aloittelevat wikikirjoittajat törmäävät uudenlaisiin haasteisiin, joita syntyy kun tekstin tekijyys hämärtyy. Haasteet vaikuttavat tekstin jäsentämiseen ja editointiin.

Wikien kirjoittamisen perusasioista on kerrottu tarkemmin osiossa Wikien käytön aloittaminen.

Wikien ja Wikipedian tiedon luotettavuus[muokkaa]

Wikien sisällöntuotantoon osallistuu yleensä laaja joukko, jolloin voidaan ajatella, että ajan kanssa sisältö muokkautuu käyttäjäyhteisön toimesta yhä luotettavammaksi. Viimeisin versio on ikään kuin saanut käyttäjäyhteisön yhteisen hyväksynnän. Pienempien yhteisöjen wikit kuvastavat usein kyseisen yhteisön arvoja ja käsityksiä ja luotettavuus täytyy arvioida sen perusteella mitä voi kyseisestä yhteisöstä tekstin ja muun tietämyksen perusteella päätellä. Jos esimerkiksi poliittisella puolueella on wiki, se antaa varmasti aika kriittistä, mutta kyseenalaista tietoa vastapuolueistaan. Jos wiki on organisaation sisäisessä käytössä, vandalismia tai virheellisen tiedon levittämistä ei todennäköisesti tarvitse pelätä. Tällöinkin wikin tietosisällön luotettavuutta huonontaa vähäinen käyttäjämäärä, etenkin jos wikiä päivittää vain muutama ihminen - silloin kun ehtivät. Yleensä on järkevää nimetä useampi wikivastaava eri yksikköihin.

Wikipedian käyttöön tiedonlähteenä liittyy usein keskustelu wikien ja Wikipedian tiedon luotettavuudesta. Mikäli Wikipediaa käytetään lähteenä, on käyttäjän ymmärrettävä, että se on tietosanakirja, josta löytyy perustietoa monesta asiasta. Se ei kuitenkaan sisällä viimeisintä tieteellistä tietoa. Mitä tulee tiedon luotettavuuteen, on Wikipedian englanninkielinen versio todettu yhtä luotettavaksi kuin Encyclopedia Britannica tiedelehti Naturen tutkimuksessa [3]. Kannattaa toki huomioida eri kieliversioiden käyttäjäyhteisöjen koosta aiheutuvat vaihtelut luotettavuudessa. Esimerkiksi arviot Wikipedian suomenkielisen version sisällöistä ovat olleet pääsääntöisesti melko kriittisiä. Myös kieliyhteisön sisällä artikkelien taso vaihtelee aiheittain. Artikkelin luotettavuudesta saa usein yleiskuvan jo tekstin kieliasua tarkastelemalla. Jos artikkeli näyttää hyvin jäsennellyltä ja aiheeseen sopivalta, se on varmaankin käynyt läpi jo useamman kirjoittajan syynin.

Miksi valita wiki?[muokkaa]

Wikit ovat helppo tapa koota monen ihmisen tietämystä yhteen paikkaan. Wikejä voidaan käyttää esimerkiksi tiedontuottamisalustana projektissa, yhteenvetojen tuottamiseen usean eri henkilön toimesta, työn dokumentointiin ja yhteiseen kirjoittamiseen. Erilaiset harrastusyhteisöt voivat käyttää wikejä yhteiskirjoittamiseen. Wikin avulla toteutettua kotisivua voi tarvittaessa kuka tahansa päivittää. Organisaatiossa voidaan tuottaa käyttöohjeita wikiin, jolloin jokainen organisaation jäsen voi muokata ja tuottaa uusia ohjeita, jolloin ohjeet pysyvät paremmin ajan tasalla.

Mitään työkalua, myöskään wikiä, ei kannata valita suinpäin pohtimatta ensin käyttötarkoitusta. Joskus voi olla tehokkaampaa ja helpompaa kirjoittaa tekstejä tai muokata taulukoita yhdessä esimerkiksi Google Docsissa. Joissakin tapauksissa blogi voi olla wikiä soveltuvampi vaihtoehto. Wikin ja blogin eroja valottaa hyvin esimerkiksi seuraava alkuperäistä esitystä mukaeleva taulukko [4]:

Wiki Blogi
Suunniteltu yhteiseen toimintaan, jossa kuka tahansa voi muokata sisältöä. Suunniteltu enemmän henkilökohtaiseen käyttöön, yleensä yhden käyttäjän ylläpitämä.
Tiedon organisointi aiheen perusteella. Tiedon organisointi kronologisessa järjestyksessä.
Wikit eivät näytä helposti, milloin joku tieto oli dokumentoitu ja missä järjestyksessä, mutta näyttää mihin tieto liittyy – selailtavuus helppoa. Blogi voi tehdä hankalaksi löytää kaikkia tietyn aiheen kirjoituksia.
Palautetta wikeissä saadaan siten, että käyttäjät muokkaavat dokumentteja suoraan. Blogit mahdollistavat kommentoinnin – varsinainen alkuperäinen sisältö toimii kommenttien liikkeellelaittavana voimana ja on blogin omistajan hallinnassa.
Wikit rohkaisevat tiedon jakamiseen aihealueiden ympärillä. Blogit rohkaisevat spontaanien ajatusten vaihtoon.
Wikit ovat parempia, kun tieto on tarkoitettu muokattavaksi ja lisättäväksi osaksi yhteistä ponnistusta. Blogit ovat parempia tiedon jakoon ihmisille ja palautteen saamiseen – alkuperäistekstiä ei niinkään muokata blogeissa.

Katso myös englanninkielinen taulukko, jossa blogeja, wikejä ja Google Docs -ohjelmaa on vertailtu opetuskäytön näkökulmasta.

Lähteet[muokkaa]

  1. Correspondence on the Etymology of Wiki Cunningham & Cunningham, Inc. kotisivut. 1.11.2003. Cunningham & Cunningham, Inc.. Viitattu 9.3.2010.
  2. Wiki History Cunningham & Cunningham, Inc. kotisivut. 25.3.1995. Cunningham & Cunningham, Inc.. Viitattu 22.3.2010.
  3. Giles, J.: Internet encyclopaedias go head to head. Nature (2005) 7070: 900-901. Artikkeli www:ssä.
  4. Parker, K.R. & Chao, J.T.: Wiki as a Teaching Tool. Interdisciplinary Journal of Knowledge and Learning Objects (2007) 3: 57-72. Artikkeli www:ssä.
Viisautta wikin tekoon -kirjan sisällysluettelo
Etusivu 1. Johdanto 2. Wikien käytön aloittaminen 3. Wikien erilaiset käyttötavat 4. Wikien erilaiset kohderyhmät 5. Wikin käyttöönottoprosessi 6. Wikisisällön tuottamisprosessi 7. Hyvä wikimateriaali 8. Wiki- kirjallisuutta