Wikijunior Filosofia/Ufojen outous ja luotettavuus

Ufojen outous ja luotettavuus ovat arvioita siitä, miten helppo ufo on selittää luonnollisesti ja onko havaintokertomus totta.
Outo ufo on vaikea selittää muulla kuin ei-luonnollisella tavalla.
Luotettavasta ufosta on paljon helposti tarkistettavaa tietoa.
Outous on helppo arvioida, luotettavuus vaikeampi.
Outous ja luotettavuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaukana näkyvä tähdenkaltainen valo ei ole kovin outo. Läheltä nähty ufo, jossa on humanoideja, on hyvin outo.
Pelkkä ufotutkijalle lähetetty kirje ei ole kovin luotettava. Luotettavalla ufolla on monta, mieluiten erillistä havaitsijaa.
Outouden ja luotettavuuden arvointi ei ole niin yksinkertaista kuin tämä luokittelu antaa ymmärtää.
Esimerkiksi Hynekin ufoluokittelua on arvosteltu epätarkaksi. Samoin esim Randlesin-Warringtonin luokittelussa se että ufotutkija tutkii tapauksen, ei takaa sitä että havaitsijat puhuisivat totta.
Hynekin ufojen outous ja luotettavuusluokitus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Outous S Strangeness
- Selitetty tai helposti selitettävissä
- Luultavasti selitettävissä, jos saadaan lisätietoja
- Luultavasti selitettävissä, mutta tapauksessa outoja piirteitä
- Outo, ei sovi mihinkään tavanomaisiin selityksiin
- Hyvin outo, selviä merkkejä älyllisestä ohjauksesta
Esimerkkejä Hynekin outousluokituksesta
- Lentokone, meteori tai muu sen tapainen tunnettu kohde
- Tutkimuslentokone, planeetta tai tähti
- Hitaasti, matalalla muodostelmassa lentäviä kohteita
- Valopallo, joka jättää laskeutumisjälkiä ja/tai vaikuttaa ympäristöönsä fysikaalisesti
- Lähituntumat, humanoidit, abduktiot
Luotettavuus P Probability
- Havaitsija ei luotettava tai järkevä
- Ei luotettava, haiskahtaa huijaukselta
- Jotenkuten tai kutakuinkin luotettava
- Luotettava, järkevän tuntuinen havaitsija
- Hyvin luotettava havainto, joka ei jätä epäilykselle sijaa
Esimerkkejä Hynekin luotettavuusluokituksesta
- Tunnettu huijari tai ufointoilija, väärennetty ufokuva
- Toistuva havaitsija, kertomus/kertomukset ristiriitaisia
- Tavanomainen ensikertalainen havaitsija.
- Monta todistajaa, esimerkiksi lentokoneen ohjaaja, selvä valokuva
- Merkittävässä asemassa oleva todistaja, monta todistajaa/todistajaryhmää eri tahoilla, videonauha.
Esimerkkejä
Randlesin-Warringtonin luotettavuusluokitus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Randlensin-Warringtonin raportin ufoluokitus vastaa lähinnä Hynekin luotettavuus-ulottuvuutta.
- A: Ufotutkijat tutkineet tapauksen paikalla (pian tapauksen jälkeen)
- B: Ufotutkijat haastatelleet ufohavainnon todistajaa tai todistajia
- C: Havaitsija täyttänyt havaintokaavakkeen, ei haastatteluja tai jatkotutkimuksia.
- D: Havaitsijan lähettämä vapaamuotoinen kirje tms.
- E: Toisen käden tieto, sanomalehtiuutinen jne.
Jonkun tapauksen pistäminen luokkaan riippuu vaikkapa siitä, tarkastelleenko ensimmäistä raporttia vai myöhempiä tutkimuksia. On huomattava, että luokkaan A:kaan kuuluva tapaus ei ole luotettava.
Esimerkiksi Kinnulan ufohuijaus kuului luokkaan B koska Tapani Kuningas haastatteli ufojen näkijöitä. Hän myös kävi havaintopaikalla, mutta melko kauan tapauksen jälkeen. Silloin Kinnulan huijaus olisi kuulunut luokkaan A. mutta alkuperäinen tieto oli sanomalehdessä oleva aprillinpäivänä julkaistu uutinen, ja tapaus kuului sen mukaan luokkaan E.
Tämä tuo esille sen, että ofohavainnon luotettavuus ei ole helppo arvioida osittaisten tietojen pohjalta.
- S5P1 (outous 5, luotettavuus 1) Billy Meier
- S5P5 (outous 5, luotettavuus 5) MedEvacin helikopteri eli Coynen tapaus
Voidaan käyttää myös kymmenportaista asteikkoa S0-9, P0-9.
SVP-luokittelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yleistä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]SVP-luokittelu perustuu tietolähteeseen S, tutkijan vierailuun paikassa V ja mahdollisiin selityksiin P.
S - lähteen luotettavuus
Paras: ufotutkija haastatellut havaitsijaa, huonoin: alkuperäistä tietolähdettä ei tiedossa.
V - Tutkijan vierailu havaintopaikalla
Paras: asiantunteva ufotutkija käynyt havaintopaikalle. Huonoin: ei vieraitu paikalla, tai ei tiedetä onko tutkija käynyt havaintopaikalla.
P- havainnon selitettävyys
Paras: ei löydy yhtään luonnollista selitystä.Huonoin: yksi tai useat luonnolliset selitykset sopivat tapaukseen.
SVP-uokkien selitykset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ensimmäinen numero: Tietolähteen luotettavuus - S
0 Tuntematon tai epäluotettava lähde
1 Reportti peräisin tunnetulta henkilöltä, silti ei osata sanoa luotettavuutta.
2 Luotettava lähde, mutta toisen käden tieto
3 Luotettava lähde, suora ensikäden tieto
4 Ensikäden henkilökohtainen haastattelu havaitsijalta, jonka luotettavuus on todistettu
Toinen numero: Havaintopaikan tarkastus - V
0 Ei paikan tarkastusta tai ei tiedetä, onko tarkistaja käynyt paikalla
1 Paikan tarkastus satunnaisen henkilön toimesta, joka ei ole perehtynyt ilmiöihin
2 Paikan tarkastus henkilöiltä, jotka ovat perehtyneet ilmiöihin
3 Paikan tarkastus luotettavalta tutkijalta, jolla on kokemusta
4 Paikan tarkastus taitavalta analyytikolta
Kolmas numero: Mahdolliset luonnolliset selitykset havainnolle - P
0 Tiedot ovat yhden tai useamman luonnollisen syyn mukaisia
1 Luonnollinen selitys vaatii vain pienen muokkauksen tiedoissa
2 Luonnollinen selitys vaatii suuria muutoksia yhdellä seikalla
3 Luonnollinen selitys vaatii suuria muutoksia useilla seikoilla
4 Ei luonnollista selitystä ole mahdollista, kun otetaan huomioon todisteet.
Monetkaan muutokset eivät tuota uskottavaa luonnollista selitystä. Tämän mukaan "paras ufo": outo, vaikeasti selitettävä on S4V4P4.
Sanan selityksiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Luonnollinen selitys: Ufohavainnon selitys, joka ei vaadi nykytieteen ulkopuolisia oletuksia.
Luotettavuus. Miten tarkakan tieto pitää paikkansa. Usein: arvioitu luotettavuus, niin kuin ufohavainnoista puhuttaessa monesti.
Outous: miten jokin asia tai esine poikkeaa normaalista, totutusta
Ufo: tunnistamaton lentävä esine tai joskus laajemmin asia, jonka uskotaan tähän liittyvän.
Yliluonnollinen: Asia, jota nykytiede ei kykene selittämään.