Wikijunior Historia/Japanin historia

Minamoto no Yoritomo perusti Kamakura-kauden shogunien hallinnon.

Japanin historia: Japani asutettiin jo kivikaudella.

Mutta sivistys levisi sinne paljon myöhempään kuin Kiinaan.

Kiinan ja Korean vaikutteet muovasivat Japanin kulttuuria vanhalla ja keskiajalla.

1800-luvulla Japani omaksui läntisiä vaikutteita. Tämä on mahdollistanut maan nousun eturivin teollisuus- ja kauppavaltioksi.

Varhainen kivikausi

Näkemys Jōmon-ihmisten majasta.

Joskus 36000 vuotta sitten saapui nykyihmisiä Japanin alueelle. Japani kun oli yhteydessä maasillala mantereeseen. Ajalle tyypillistä metsästystä, kalastusta ja kasvien keräilyä harjoittaneiden väestö lie ollut pieni. Ajalta on löydetty vanhoja hiottuja kivityökaluja, ellei ole väärin ajoitettu. Muotakin väesön siirtymisä saattoi olla.

Jōmon-kausi

Myöhäisen Jōmon-kauden savimaski muistuttaa tuona ajan Amur-joen maskeja Itä-Aasiassa, mantereella.

Aiheesta tarkemmin: Jomon-kausi

Noin 14500 - 300 eaa oli pitkä ajanjakso, jolloin uusia kansoja saapui Japaniin. Saviastiat tulivat ehkä jo ennen 14500 eaa Kiinasta. Alkoi köysikuvioidun, Jōmon-keramiikan aika.

Kasveja viljeltiin jonkin verran jehkä jo 8000 eaa, ellei aiemmin.

Jōmon-kauden väestö oli epäyhtenäinen: ainakin osa väestä lienee ollut nykyisten ainujen esi-isiä. Kaudella oli väestön kasvua ja yhteisön mutkistumista Joskus 5000-2000 tehtiin jo maakumpuja. Tämä saattaa kertoa eri yhteiskuntaluokista. Kauden loppupuolella väki väheni monilla alueilla.

Yayoi-kausi

Uutta väestöä saapui Kiinasta tai Koreasta ehkä 900 eaa. etelään. Uusi kulttuuri levisi noin 300 eaa mennessä laajalle alueelle. Varhaisempia heimoja jäi silti paljon. Esim Hokkaidoon jäi Jomon-väen rippeet.

Yayoi-kaudella riisin viljelystä tuli pääelinkeino. Uudet muuttajat toivat selvät yhteiskuntaluokat: ylimystö erottui "taviksista".

Rauta omaksuttiin viimeistään 1. vuosisadan aikana.

Varhainen Japani

Yamato-kausi 250 - 710 jaa

Ensimmäinen tunnettu Japanin valtio, Yamato syntyi Osakan-Kioton lähellä.

Kofun-kausi 300 - 552 jaa

Yamaton valtion synty saattoi johtua Koreasta tulleen ratsastajakansan saapumisesta.

Hallitsijat teettättivät Suuria hautakumpuja, kofuneja. Näiden teko alkoi jo 200-luvulla. Niiden vieressä oli esim eläimiä mm hevosia esittäviä haniwa-patsaita. Ne kertovat Yamato-hovin mahdista. Kiinan kirjoitusjärjestelmä ja perinteitä korostava kungfutselainen uskonto levisivät maahan. Oli yhteyksiä Koreaan, erityisesti Baekjen valtioon.

Kauden lopulla lisääntyi buddhalaisuus. Tällöin suurten hautakumpujen teko loppui.

Asuka-kausi 552 - 710 jaa

Keskushallitus voimistui.

Nara-kausi 710 - 794 jaa

Narasta Japanin ensimmäinen suuri kaupunki: 200 000 as . Veron keruuta tehostettiin.

Heain-kausi 794 - 1185 jaa

Kungfutselaisuuden vaikutus huipussaan. Samuraiden ja shogunien kauden alku.

Feodalismin aika: shogunit

Kausi on tunnettu sotilasjohtajien, shogunien hallinnosta. Näillä oli alaisinaan ritareita samuraita, jotka valvoivat läänityksiä, daimioita.

Kamakura-kausi 1185 -1333 jaa

Sotilasvallan kausi: sotilasjohtaja shogunien, ritari samuraiden valta vakiintui. Myös häviöstä johtunut rituaali-itsemurha nousi tunnetuksi.

Muromachi-kausi (Ashikaga-kausi) 1333 - 1573 jaa

Japani jakautunut, paljon sotia. Nimellisesti maata hallitsi Ashikaga-shogunaatti.

1336–1392 Japania hallitsi käytännössä kaksi erillistä valtaa, pohjoinen ja eteläinen. Tämä oli Nanboku-chō-kausi. Seuraavaa Senkoku-laudella 1467–1573 lääninherrat kamppailivat vallasta sotien. Kautat pidetään Japanin historiassa eräänlaisena "villin lännen" aikana ja feodaalikautena.

Sodat alkoivat Hosokawan suvun ja Yamana-suvun välisestä Ōnin-sodasta.

Azuchi-Momoyama-kausi 1574 - 1600 jaa

Japanin yhdistymissotia.

Edo-kausi (Tokugawa-kausi) 1600 - 1868 jaa

Sohogunit pelkäsivät, että ulkomaat joko valtaavat Japanin, sekaantuvat maan politiikaan heitä vastaaj ja turmelevat maan esim väärällä uskonnolla. Vastauksena uhkaan Japani eristäytyi ulkomaista.

Hallitus surmautti maassa olleita kristittyjä. Muuten kausi melko rauhallinen, ei sotia. Japani myös pyrki hankkimaan länsimaista tietoa ja tekniikkaa, vaikka ei hyväksynytkään sen uskontoa ja poliittista vaikutusta.

Kaupungistuminen jatkui, kauppa laajeni. Väestönkasvu osaltaan vei ajoittaisin nälänhätiin, mikä lisäsi kauden lopuilla maatalousväestön kapinoita.

Ulkomaisia laivoja liikkui yhä useammin japanin rannikolla.

Uudistukset, sotien kausi ja nykyaika

Meiji-kausi 1868 - 1912 jaa

Yhdysvaltain laivaston kommodori Matthew Perry painosti Japanin avaamaan maan ulkomaiselle kaupalle vuonna 1853.

Yhdysvaltain laivat olivat suuria japanilaisiin verrattuna. Tämä ja ampumisnäytös pelottivat Japanin johtoa.

Japanilaiset päättivät kiistelyn jälkeen suostua maan avaamiseen. Syynä tähän olivat mm talonpoikaiskapinat , samuraitten köyhtyminen ja halu palauttaa keisari valtaan.

Maan eteläosan samurait sopivat keisari Meijin kanssa. Tokugawan kannattajat koettivat kaapata keisarin.

Syttyi sisällissota, joka käytiin 1868 - 1869. Shogunaatin kannattajat hävisvät taistelut

Tämä johti moniin uudistuksiin. Keisari palasi valtaan. Sotilashallitsijat shogunit ja ritarit - samurait - syrjäytettiin vallasta.

Taisho-kausi 1912 - 1926 jaa

Eduskunta hallitsi maata.

Showa-kausi 1926 - 1989 jaa

Keisari Hirohiton valtakausi. Kauden alkupuoliskolla oli sotilasvallan ja kiihkokansallismielisyden nousu.

Japani soti jo ennen toista maailmansotaa Kiinassa pyrkien valtaamaan sieltä siirtomaita. Japani aloitti sodan Tyynellä merellä mm Yhdysvaltoja vastaan toisessa maailmansodassa, mutta hävisi.

Sotien jälkeen Japani teollistui edelleen: japanillaista elektroniikkatuotteista ja autoista tuli suosittuja länsimaissa.

Sanastoa

Feodalismi: hallitusmuoto, jossa hallitsijan nimittämät lääninherrat omistavat maan ja hallitsevat melko itsenäisesti. Lääninherralla voi olla pienempiä läänityksen saajia alamaisenaan. Lääninherrat ovat yleensä sotilaita tai näiden läheiesssä palveluksessa on sotilaita. Monesti talouden perustan synnyttävät talonpojat ovat järjestelmässä vähäarvoisia verotuksen kohteita. Rahan merkitys feodalismissa monesti pienempi kuin maaomaisuuden ja luonteistuotteiden.

Japanissa feodalismia kutsuttiin nimellä bakuhan taisei (幕藩体制).

Samurai: Keskiajan Japanin sotilasaateliin kuulunut n. 930 - 1868. Ritaria vastaava sotilas tai upseeri keskiajan Japanissa. Samurailla oli suuri merkitys, kun nämä puolustivat lääninherroja ulkoisia ja sisäisiä vihollisia vastaan.

Kaikki tuon ajan sotilaat ja upseerit eivät olleet samuraita. Samurait kun olivat keisarin alamaisa.

Shōgun: ylin sotilasjohtaja keskiajan Japanissa. Shogunit olivat Japanin todellisia

hallitsijoita 1192 - 1868.