Wikijunior Historia/Kivikausi/Epipaleoliittinen Lähi-itä

Epipaleoliittinen Lähi-itä oli aikakausi noin 22500-9500 eaa vallinnut aikakausi Lähi-idässä.

Silloin

keräiltiin villiä viljaa ja tehtiin mikroliittisia nuolenkärkiä ja sirppejä.

Kauden edetessä väestö alkoi kasvaa nopeammin ja asettua asumaan yhä enemmän paikoillaan.

Kauden lopuilla alettiin viljellä maata.

noin 9500 eaa alkoi Lähi-idässä neoliittinen kausi.

Sirpit ja humaret - villiviljan keruuta

Sirppien jäänteitä on löydetty epipaleoliittiajalta. Ainakin 13000 eaa alkaen - ehkä aiemmalta. Niissä oli mikroliittisia teriä. Mikroliitit ovat pieniä kivisäleitä. Mikroliittitekniikka mahdollistaa esim kaukaa tuotavan laavalasin hyvin säästeliään käytön. Pieniä teriä käytettiin kiviteräesineissä, joillaisia ovat mm keihään ja nuolen kärjet sekä sirpit. Mikroliitteja vartettiin nissä esimerkiksi puuvarteen.

Myös jauhinkiviä ja huhmareita on löydetty.

Monipuolinen ravinnon hankinta: keräily, metsästys ja kalastus

Lähi-idässäkin elettiin tyypillistä kivikautista elämää.

Melko liikkuvat ihmiset kulkivat riistan ja muun ravinnon perässä vuodenaikojen mukaan.

Mm pähkinöitä kerättiin hyviltä alueilta. Gasellin, vuohen, villisian ym metsästyksen lisäksi kalastettiin paljon.

Kylät eivät olleet suuria. Asumus saattoi olla luolassa, yhtä hyvin majassa tai hirsimökissä.

Eläinten luista ja simpukoista tehtiin koruja. Ihmiset varastoivat ruokansa kuoppiin.

He hautasivat vainajansa taitettuihin asentoihin suurten kivien peittämien kuoppien alle.

Kauden loppupuolella koettiin kylmenmistä ja kuivumusta. Ilmeisesti tämä johti riistan vähenemiseen, villiviljan merkityksen kasvuun ja viljelyn aloittamiseen.

Kebaran kausi

Kebaran kulttuuri vallitsi jääkauden lopun ajan Levantissa. Eli suunnilleen nykyisten Israelin, Libanonin, Jordanian ja Syyrian seuduilla.

Kebaran kaudella n. 22500-12500 eaa oli sekä pysvää että puolipysyvää asutusta.

Asuinpaikat olivat pieniä. Monesti liikuttiin: kesällä ylämailla, talvella alamailla mm kalliosuojissa. Löytöjen avulla hahmotetaan yhä tarkentuvaa kuvaa ajan elinkeinoista.

Ilmasto oli monesti tänä aikana melko kostea, suosi ravinnon keruuta luonnosta ja metsästäen.

Nahal Orenissa metsästetiin eniten gasellia, mutta Wadi Madamaghissa enemmän vuohia. Ohalo II oli ajan mitan mukaan suuri leiripaikka Levantissa noin 19000 eaa. Ihmiset asettuivat sinne ainakin tilapäisesti ja keräsivät villiä emmervehnää, ohraa, pistaaseja, greippejä ja oliiveja.

Lähialueilla oli Ramonian ja Mushabian-kulttuurit.

Varhaisempi Kebaran kausi 23000-16000 eaa

Varhaista metsästys-keräilyä. Kivityökalut perusmuotoisia. Asutus yleensä tilapäistä ja liikkuvaa. Kivityökalut ei yleensä mutkikkaasti koristeltuja, vaikkakin käytännöllisiä. Mikroliitteja: pieniä kapeita piikiven siruja oli, muttei ne geometrisesti muotoiltuja yleensä. Mikroliitit myöhempää isompia. Ei nuolenkärkiä. Piikiven työstö yksinkertaista, mutat hienoa. Erittäin liikkuvia metsästäjä-keräilijöitä, pienet tilapäiset leirit, ei selviä merkkejä puoliksi pysyvästä asutuksesta. Lierit pieniä.

Väentiheys onoin 0.2-0.4 henkilää/km2 parhailal alueilla, koko levantissa noin 10000 asukasta. Väestö kuitenkin kasvanut 2-4x Auringacin paloeliittiajoista noin 37000-28000 eaa.

Geometrisen Kebaran kausi 16000 eaa-12500 eaa

"Geometrinen Kebara". geometrisia kuvioita taiteessa, mm "kivipiiloissa". Piikiven sirityökaluissa kolmioita, puolikuuta, trapetseja, suorakaiteita: näitä 30-70 % työstetyistä piikivistä. Työstö symmetristä, 2-puolista. Aiempaa pienemmät ja . Ensimmäisen nuolenkärjet. tarkasti tehdyt mikroliitit yleisempiä. tarkempaa kiven työstöä. Aiempaa enemmän poria ja kaapimia. Kiven geometrista muotoilua. Varhaiseen metsästys.keräily-yhteisöön enemmän taloudellista ja muuta erikoistumista. Aiempaa pysyvämpää asutusta. Väestö lienee kasvanut 3-6 kertaiseksi kaudella varhaiseen Kebaraan verrattiona, jopa 20x. Paikallinen väestötiheys parhailla alueilla nousee ehkä 1–3 henkeä/km². Koko Levantin väkiluvun arvioidaan olleen 20 000 – 50 000 henkeä (osa tutkijoistaväittää, että jopa 80 000). Geometric Kebaran: Liikkuvuus vähenee, ilmaantuu suurempia ja tiheämpiä asuinpaikkoja (esim. Neve David, Haon Valley), paikoin selviä merkkejä toistuvasta tai jopa puolikiinteästä asutuksesta.Esim. Neve David ~1 000–1 500 m², useita rakenteita.

Viljan keruu ja varastointi voimistuu selvästi (siirtymä Natufian-suuntaan) lierit aiempaa isompia.

Natuf-kausi

Artikkelimme Natuf-kulttuuri.

Natufin kaudella noin 12500 - 9500 eaa ihmiset asuivat useammin paikallaan. Tämä voi kertoa väestön kasvusta.

Lisäravinnon takia syntyvyys nousi, kuolleisuus laski.

natufin kaudella alkoi

kultti, jossa vainajan kallo saatetiin ympäröidä savella ja/tai maalata.

Viimeistään Natuf-kauden loppupuolella viljeltiin ainakin paikoin maata. Natufin asumukset oli tehty pyöreistä tai soikeista majoista,. Suurimmissa kylissä asui kymmeniä ihmisiä. Levantissa asui Natufin kaudella ehkä 50 000 ihmistä.

Natufin ajalta on löydetty yhteisä tiloja esom Hurayrasta, Shubayqasta , El wadista ja Ain Mallahasta. yhteisiä tiloja käytetiin ehkä ruuanlaittoon, varastointiin ja/tai uskonnollisiin menoihin. Yhteistilat ovat merkki jonkinlaisesta kiinteästä järjestyksestä, ehkä kyläpäällikön valvonnasta.

Varhaisen Natufin ajalta n. 12400 eaa on löydetty Koillis-Jordanian Shubayqa 1-muinaiskylästä jäänteistä leivänmuruiksi tulkittuja jäänteitä. Leivän teko ei liene kuitenkaan tuohon aikaan hirveän yleistä ollut. Shubayqa 1:sta on löydetty myös villiä yksijyvävehnää,

ohraa ja kauraa, myös kurjenherneen tai sarviapilan sukuista kasvijäännettä.

Viljelyyn siirtymisen syy lienee yksinkertainen. Kun maapallon ilmasto kylmeni nuorempaan dryaskauteen noin 11000 eaa, ilmasto myös kuivui. Tammet eivät moninkaan paikoin kasvaneet. Monin paikoin jopa villivilja katosi kuivuessa. Mutta lähdealueilla sitä kasvoi.

Noin 12000-9600 eaa oli kiinteästä asuttuu Ain Mallahan kylä. Siellä asuttiin ympäri vuoden: kiinteä asutus. Sieltä on löydetty noin 50 pyöreppohajista majaa , joiden lattiat oli kivellä tasattu ja seinät muuraamattomista kivistä. Lattiat olivat puoliksi maan alla.

humareita ja sirppejä on löydetty. sirppien piikilto viitata siihen että niillä laikattiin villiä viljaa, luultavimmin villiä vehnää ja ohraa. Kuitenkaan ei pidetty karjaa tai viljelty maata. Koiraa saatetiin pitää kotieläimenä. Ruumiit haudattiin istuvaa buddhaa muistuttavaan asentoon, ruumis ja kasvot kohti maanpintaa.

Väestö kasvoi Natuf-kaudella jopa 50-100x siitä mitä Aurignacin paleoliittiaikana, mikä

Ominaisuus	Arvio / fakta
Koko Levantin väkiluku	50 000 – 150 000 henkeä (useimmat tutkijat 80 000–120 000)
Väestötiheys parhailla alueilla	5–25 hlö/km² (länsi-Galilea, Karmel-vuori, Jordanlaakso); paikoin jopa 50–100 hlö/km²
Yksittäisen kylän koko	50–400 asukasta (poikkeuksia jopa 500–800)
Suurimmat tunnetut kylät	Jericho (varhainen Natufian/PPNA-siirtymä) ~2–3 ha → jopa 800–1 000 asukasta Ain Mallaha (Eynan) myöhäinen Natufian ~1 000–1 500 m² → 200–400 asukasta Hayonim Terrace ~300–500 asukasta
Kylän määrä	Tunnettua isompia Natufian-kyliä yli 70, pienempiä leirejä satoja
Väestönkasvu edellisestä kaudesta	Geometric Kebaran → Varhainen Natufian: 3–8-kertainen vain 1 000–1 500 vuodessa

vastaa

Epipaleolittisen kauden aikajako

Varhainen 25000 - 15000 mikroliitit kauden alussa, Kebaran kulttuuri: jousi ja nuoli, koira kesytetty, villiä viljaa kerättiin
Keskimmäinen 19000 - 15000 Ilmasto kylmeni ja kuivui, metsiä muuttui aroiksi, "mesollittikausi 1", "geometrinen Kebara"
Myöhäinen 15000 - 11600 eaa: Natufin kulttuuri

Sanastoa

Epipaleoliittinen: vanhemman kivikauden myöhäisvaihe, jolloin mikroliitit yleistyivät.

Levantti: Välimeren pohjukan alue. Suunnilleen nykyinen Israel ja sen läheiset alueet.

Mesoliitti: sama kuin keksimmäine kivikausi, yleensä jääkauden loppuvaiheen ja sen jälkeistä kivikautat enen saviastioita ja/tai viljelyä

Mikroliitit: pieniä kiviteriä. Kun mikroliitteja kiinnitetiin esim puiseen tai luiseen runkoon, saatiin suurempia terätyökaluja tai aseita: nulen ja keihään kärkiä.