Wikijunior Historia/Kivikausi/Natuf-kulttuuri

Natufin kulttuurin aikainen huhmar.

Natuf-kulttuuri oli Lähi-idän kivikautinen elämäntapa, joka vallitsi noin 13000 - 9600 eaa.

Kulttuurin alue oli Levantin alueella.

Kaudella metsästettiin mm gasellia, kalastettiin ja kerättiin villiviljaa.

Asutus asettui yhä enemmän paikoilleen kauden kestäessä. Yhteisiä rakennuksia ilmaantui kyliin. Kauden lopulla viljeltiin maata, ehkä aiemminkin.

Natuf ja aikakaudet

Natufia edelsi Kebaran kulttuuri. Batufin jälkeen tuli neoliittinen kulttuuri, jota luonnehtivat Jerikon ja Ain Ghazalin tyyppiset suuret kylät.

Natufin aikajako

• Varhainen Natuf 12500 - 10800 eaa , toinen tieto 13700–11500 eaa
• Myöhäinen Natuf 10800 - 9500 eaa kylmä dryas, kuivuvaa: eläinten kesytyksiä ja viljelyä alkuja

Natuf ja ilmasto

Natufin kulttuurin aikaan edettiin jääkauden loppuvaihetta. Ilmasto vaihteli suuresti: lämpötila ja kosteus muuttuivat ajan mukana. Tämä aiheutti suuria kasvillisuusmuutoksia.

Ilmasto oli kauden alussa kosteampi Bölling-Allerödin lämpökausi. Tällöin oli enemmän metsiä. Mutta noin 11000 eaa alkoi kylmä, kuiva nuorempi dryaskausi. Ruohostot ja aavikot levittäytyivät.

Joka tapauksessa ympäristö tarkoisa ianakin paikoin ihmisille kasveja ja eläinkuntaa syötäväksi.

Elinkeinot

Natufin ihmiset elivät metsästyksellä, kalastuksella ja kasviravinnon keräilyllä. Natufilaiset keräsivät paljon villejä viljalajeja.

Luultavasti kautensa lopuilla paikoin myös viljelivät maata n. 11000 - 10000 eaa. alkaen

Joitain Natufin kulttuurin aikaisia löytöpaikkoja kuvavaa kartta.

Tärkein riista oli gaselli, mutta myös muun muassa nauta, sika, hirvi ja kauris. Koira saattoi olla kesy.

Esineet

Natufinkin perinteelle olivat ominaista mikroliitit, jotka olivat pieniä kiviteriä. Niistä tehtiin mm nuolenkärkiä ja villiviljan keruusirppejä. Oli myös paljon pieniä puolikuun muotoisia teriä.

Korut olivat yleisiä. Ihmistä harvoin kuvattiin veistoksissa, yleensä gaselleja.

Villiviljan käsittelystä kertovat kivisen huhmareet ja jauhinkivet. Kasviravinto oli tärkein ravinnon osa.

Natufin ajalta ovat lytyneet varhaismmat leivänmurut.

Eräs näkemys siitä, miltä natufin aikaine kylä saattoi näyttää. Tässä esitetyn ajatuksen mukaan kuoppamaiset asutukset olis yhdistety yhteisllä seinillä ja katoilla Tell Abu Hureyrassa.

Asumukset

Tosin paikoin ihmiset liikkuivat riistan perässä, toisin paikoin asuivat paikallaan.

Varsinkin varhaisella natufin kaudella asuttiin metsäisillä paikoilla, joissa kasvoi tammea ja pistaasia.

Suurissa kylissä saattoi olla 100 - 150 asukasta. Pienet Natuf-kulttuurin löytöpaikat ovat leirejä.

Natufin kauden talot olivat pyöreitä tai soikeita, puoliksi maanalaisia, kivistä tehtyjä. Katto ol luultavasttii tehty puusta, vitsaksista ym.

natufilaiset eivät tehneet talojaan mutatiilistä.

Yhteiiä rakennuksia oli: mahdollisesti uskonnollisia kulttimenoja, yhteistä ruokailua, muita kokoontumisia.

Viljelivätkö natufilaiset maata ?

natufilaiset ilmeiesti viljelivät viimeistään kauden loppuvaiheessa maata josksu 10000 eaa. Joidenkin mukaan viljelyä olisi esiintynyt paikoin jo Natufia varhemmalla Kebaran kaudella.

Keitä olivat natufin kauden ihmiset ?

Natufin kulttuurista löydetystä luista on löydetty perintötekijöistä isälinjan tyyppejä CT ja E1b1. Varsinkin E-tyyppiä pidetään Natufille tyypillisenä. Äitilinjan tyypeissä on N1b ja J2a2.

Tästä päätllen Natufin ihmiset muistuttivat nykyisiä Lähi-idän asukkaita.

Sanastoa

Levantti: alue Välimeren pohjukasta itään. Se käsittää siinnulleen nykyisen Israelin, Jordanian,

Syyrian, Libanonin sekä osaia Turkista ja Egyptistä. Ala on suunnilelen puoli miljoonaa neliökilometriä. Levantissa on joitain kosteita vuoristo- ja rannikkoalueita, paljon puolikuivia ja kuivia seutuja.