Wikijunior Historia/Kivikausi/Neoliittinen Lähi-itä

Neoliittinen Lähi-itä: uudemmalla kivikaudella noin 10000 - 6000 eaa viljely vakiintui Lähi-idässä.

Syntyi suuria paikoillaan pysyviä kyliä. Väestön paikoilleen asettuminen näkyi neliskanttisina taloina. Karjanhoito tuli viljelyn seuralaisena.

Keramiikka-astiat helpottivat viljan varastointia. Saviset laskurahat ja sinetit viittavat alkavaan laajan omistustalouden syntyyn.

Neoliittinen?

Neoliittinen tarkoittaa nuorempaa kivikautta: neo on uusi, liitti kivi.

Neoliittista kautta luonnehtivat yleensä viljely tai saviastiat.

Viljelyn alku

Neoliittista kautat edelsi Epipaleoliittinen: Kabara ja Natuf-kaudet.

Jo noin 16000 eaa villien kasvien keräily yleistyi Lähi-idässä. Osa kerätyistä oli villejä viljalajeja.

Voimaperäistä keräilyä ja pienriistan metsästystä oli Natuf-kaudella n. 12500-10000 eaa Israelissa: ajalta löydetty sirppejä.

Viljely alkoi Lähi-idässä ehkä 11000 - 9500 eaa. Tämä tapahtui ehkä Israelissa tai Kaakkois-Turkissa tai Pohjois-Syyriassa. Tuolloin oli melko kuiva ja kylmä jakso.

Karjanhoidon alku

Eräiden ajatustan mukaan karjanhoito olisi syntynyt Kaakkois-Turkin seuduilla, jossain Cayonun lähellä.

Vuohi ja lammas kesytettiin Lähi-idässä noin 9000 - 7000 eaa., mutta metsästys pysyi karjanhoitoa yleisempänä noin vuoteen 6500 eaa asti. Noin 7000 eaa kesytetty nauta ja sika muuttivat ja vakiinnuttivat karjanhoitoa.

Varhaisia temppeleitä

Luunais-Anatolian Göbekli Tepestä on löydetty pyöreitä rakennelmia, joita pidetään

temppeleinä. Näissä kattoa kannattivat T:n muotoiset pilarit. Pylvässiä oli monesti eläinten kuvia. Myös ihmistä esittäviä tyyliteltyjä patsaita oli. Monesti kaksi tai kolme muuria ympyröi temppelin keskustaa. Monista muistakin Kaakkois-Anatolian- Ylä-Mesopotamian paikoista on löydetty T-pilaritemppeleitä. Tätä sanotaan Taş Tepeler- tai Urfan kulttuuriksi.

Tiilitalot, saviastiat ja sinetit

Viljelyn alkuaikoina nelikulmaiset talot korvasivat monin paikoin pyöreäpohjaiset talot.

Neliskulmaiset talot ilmestyivät jo noin 10400 eaa. mutta yleistyivät vasta n 8500-8000 eaa.

Saviastiat keksittiin tai levisivät Lähi-itään n 8000 - 6000 eaa. ehkä idästä.

Kauden lopulla luultavasti sinetit yleistyivät. Nämä kertoivat omaisuuden merkityksen kasvusta.

Suuria kyliä

eavanttiin ym syntyi suuria, jopa tuhansien talojen kyliä. Esimerkiksi Jeriko oli erittäin hyvin linnoitettu kylä.

Jordanian Ain Ghazalissa saattoi asua ainakin 600, jopa 3000 asukasta.

Kauden päätti kylmä ja kuiva jakso

Kauden lopussa oli kylmä ja kuiva jakso noin 6200 eaa, jolloin nälkä pienensi monien kylien asukaslukua. Ehkä kuudesosaan.

Väestöräjähdys

Väestö kasvoi huimaa vauhtia Lähi-idän neoliittisella kaudella, ainakin 20-kertaistui.

Aikajako

Neoliittinen ja sitä edeltävä kehitys Lähi-idässä jaetaan monesti seuraavasti.

Kausissa osin päällekkäisyyttä esim keramiikan leviämisen hitauden takia.

Epipaleoliittinen n 21500 - 10000 eaa
- Kebara: monesti kosteampaa
  - varhaisempi, myöhäisempi
- Natuf n. 12500-10000 eaa monesti kuivempaa
  - varhaisempi, myöhäisempi pyöreitä taloja
Neoliittinen n. 10000- 6000 eaa
- Esikeraaminen "PPN"
  - PPNA n. 10000-8800 eaa ensimmäiset neliskanttiset talot, varhaisia temppeleitä
  - PPNB n. 8800-7600 eaa neliskulmaiset talot yleisiä
  - PPNC n, 7600-6600 eaa keramiikka alkaa levitä kauden keskivaiheilla
- Keraaminen "PN" n. 7100-6000 eaa?
Kuparikausi: n. 6900-5200 eaa. -->
- Halaf, Hassuna ja Samarra ym. alkavaa sivilisaation syntyä.