Wikijunior Historia/Nestlén äidinmaidonvastikeskandaali

Nestlén äidinmaidonvastiketta kaupan hyllyllä.

Nestlén äidinmaidonvastikeskandaali 1977-1984:

Nestlé on maailman suurin ruoka- ja juomayhtiö. Sen pääkonttori on Sveitsissä.

Yritys ollut ajoittain boikottien kohteena.

Syynä ovat erilaiset tuotteiden ja niiden väärän käytön ongelmat. Ne kun ovat aiheuttaneet ihmisille sairautta.

Tunnetuin näistä on äidinmaidonvastikkeen myynti maissa, joissa ei ollut puhdasta vettä. Monet vauvat sairastuivat ja kuolivat tämän takia. Yrityksen sanottiin pitkään myyneen tuotteitaan, vaikka ongelmat olivat tiedossa. Yritys myös pyrki vaientamaan itseensä kohdistuneen kritiikin oikeusjutulla Sveitsissä.

Tämä johti boikotteihin 70-luvun lopuilla ja YK laati yrityksille ohjeistuksen 1981. Yritys muuttikin monia käytäntöjään.

Yhtiö on tehnyt useita julkisia sitoumuksia ja julkaissut omia eettisiä ohjeitaan. Ongelmia on ollut sen jälkeenkin.

Epäluottamus on säilynyt.

Nescafea myytävänä eräässä kaukoidän maassa.

Nestlé - elintarvikealan jättiyritys

Yhtiö tunnetaan monista elintarvike- ja makeistuotteistaan: Kitkat, Smarties, Nescafe, Maggi, Pingviini .... harva ei ole mitään Nestlén tuotetta koskaan maistanut.

Nestlé sai alkunsa, kun se alkoi 1800-luvulla valmistaa maitotiivistettä ja äidinmaidonkorviketta. Sen jälkeen yhtiö laajeni jätiksi, joka sulautti itseensä monia yrityksiä. Suomessa yhtiö valmistaa mm Piltti ja Bona-lastenruokia.

Äidinmaidonvastike

Eläinten maitoa on juotettu vauvoilla ainakin vanhalta ajalta lähtien. Säilyvyyttä haluttiin parantaa. Tehtaassa tehtävää äidinmaidonkorviketta kehiteltiin jo 1800-luvun alusta lähtien. Pilaantuminen oli alussa paha rasite. Sitä onnistuttiin kyllin vähentämään. Näin äidinmaidonvastiketta turvallisina ja terveellisenä vaihtoehtona iimetyksen sijasta.

Nestlé ja monet muut suuryhtiöt alkoivat mainostaa 1950-luvulla vitaminisoituja maitojauheita. Monet äidit alkoivat juottaa näistä tehtyä maitoa tuttipullossa. Tapa yleistyi 50- ja 60- luvuilla. Moni äiti siirtyi imetyksestä tuttipulloruokintaan.

Ongelmat kehitysmaissa

Kehitysmaissa vedet ovat usein likaisia. Puhdasta on harvoin saatavilla. Likaiseen veteen sekoitettiin äidinmaidon vastiketta.

Näin vauvat saivat ripulia aiheuttavia bakteereja. Itse äidin maidon vastike pilaantuu tai saastuukin helposti jos ei olla tarkkana.

Tuttipullojen sterilointi on vaikeaa.

Köyhillä ei myöskään ole varaa ostaa äidin maitoa vastaavia määriä vastiketta. Silloin sitä syötetään tuttipullossa laimennettuna. Ravintoarvo vähenee silloin. Tulee aliravitsemus. Varsinkin, jos tuttipullosta syötetään lopulta lähes tai kokonaan pelkkää vettä.

Lisäksi imetystä pidetään sen takia parhaana imeväisikäisen ravintoratkaisuna, koska äidistä siirtyy lapseen vasta-aineita.

Kun ei imettänyt, rintamaito ehtyi, äidit jäivät kalliiden tuotteiden varaan.

Äidit siirtyivät imetysten sijasta pulloruokintaan kehitysmaissa, sairastuttaen lapset puutteellisen hygienian takia.

Pulloruokinta nosti kehitysmaissa vauvojen kuolleisuuden 5-10 kertaiseksi Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan. Varovaisenkin Unicefin arvion mukaan 70-luvulla kuoli pulloruokinnan takia noin miljoona lasta vuodessa. Etään arvion mukaan 30% puoollruokituista lapsista kuoli kehitysmaissa sen takia.

Asiantuntijat huomasivat ongelmat

Lääkärit ja kansanterveystyöntekijät huomasivat paikoin jo 1950-luvulla, että pulloruokittuja lapsia kuoli. 60-luvulla tietoisuus alkoi levitä asiantuntijapiireissä. Pulloruokitut vauvat sairastuivat ja kuolivat herkemmin kuin imetetyt. Kuolinsyy oli monesti bakteerien aiheuttama jatkuva ripuli. Tämä tapahtui monesti puutteellisen hygienian poloissa ja puhtaan veden puuttuessa.

Useissa lääketieteellisissä julkaisuissa (esim. The Lancet) oli jo 1960-luvun alussa raportteja, joissa yhdistettiin korvikkeen käyttö ja imeväisten terveysongelmat — mutta nämä jäivät pitkälti akateemisiksi varoituksiksi.

Myös YK:n järjestöt WHO ja UNICEF alkoivat huomata ja raportoida sisäissä julkaisuissaan ongelmia 1960-luvulla.

Äidinmaidonvastiketta kaupan hyllyillä.

Miten ja miksi Nestlé markkinoi ja myi ?

Nestlé markkinoi äidinmaidonvastikkeita kehitysmaissakin imetystä parempana ja terveellisenä ratkaisuna.

Nigeriassa äidinmaidonvastiketta mainoistivat äideille sairaanhoitajan asuihin pukeutuneet naiset. Siellä ja toisaalla yritys saattoi käyttää myös esim lääkärin tapaisia myyjiä, jakaa äideille ilmaisnäytteitä ja tukimateriaaleja synnytyssairaaloissa. Imetys oli "takapajuista", vastike "sivistynyttä". Näin äidit luottivat vastikkeeseen.

Tuttipullosta imetysikäiselle lapselle juotettavaa äidinmaidonkorviketta ainostettiin parhaana ratkaisuna lapsen ravinnoksi.

Imetys väheni huomattavasti eri puolilla maailmaa. Nestlén markkinaosuus kehitysmaihin myytävistä äidinmaidonvastikkeista oli parhaillaan noin puolet. Silloin Nestle oli merkittävin alan toimija.

Kriitikoiden mukaan Nestle rikkoi inhimillisyyden sääntöjä rahan takia. Kehitysmaat kun olivat yhtiölle suuri markkina-alue. Myynnistä siellä sai isot rahat.

Käytetty, ruostuva vanha Nestlén äidinmaidonvastikepurkki.

Baby Killer

Nestléä vastaan alkoi nousta voimia, jotka katsoivat Nestlén markkinoinnin tappavan lapsia turhan takia. Kun kerran oli menossa "maailman suurin laillinen rikos".

Nestlén raakaa markkinointia vastaan noussut kampanja sai alkunsa 70-luvulla.

New Internationalist julkaisi 1973 kirjoituksen "The Baby Food Tragedy" - Vauvanruokamurhenäytelmä. Siinä haastteltiin trooppisen lääketieteen asiantuntijoita. Tohtorit R.G. Hendricksen ja David Morley kritisoivat länsimaisten yritysten aggressiivista markkinointia kehitysmaissa ja sen vaikutuksia imeväisten terveyteen.

Brittiläinen Mike Muller teki työtä War on Want-järjestölle. Hän haastateli avustustyöntekijöitä ja luki lääkärien tutkimuksia, haastatteli lääkäreitä ja terveystyöntekijöitä sekä tutustui Nestlen myyntimateriaaleihin.

Tästä syntyi kiistakirjoitus "The Baby Killer" (suomeksi Vauvantappaja), joka kritisoi yhtiön käytäntöjä.

baby Killer käännettin saksaksi nimelle "Nestlé tötet Babys" ("Nestlé tappaa vauvoja"). Nestlé haastoi sen julkaisseen ryhmän oikeuteen.

Toimittajaa syytettiin kunnianloukkauksesta. Oikeuden mukaan toimittaja oli syyllistynyt "hyväntahtoiseen panetteluun" (calumny) ja sai symbolisen sakon. Tuomio oli lievä, koska katsottiin, että hän oli toiminut "yleisen edun nimissä".

Tuomio ei palauttanut Nestlén mainetta. Päin vastoin kohu yltyi.

Vaikka oikeudenkäynnit eivät johtaneet rikosoikeudellisiin seuraamuksiin, ne herättivät laajaa kansalaisaktivismia ja johtivat boikottiin useissa maissa.

Laaja boikotti 1977 -1984

Aktivistiryhmä INFACT käynnisti USA:ssa valtavan boikotin Nestléä vastaan. Se veti toiminnallaan mukaan 200 uskonnollista ja yhteiskunnallista

järjestöä. Näihin kuului kirkkoja, yliopistoja, kansanterveysjärjestöjä ja opiskelijajärjestöjä. Yli puoli miljoonaa ihmistä .Yhdysvalloissa osallistui tavalla tai toisella. Metodistiikirkko oli eräs vaikutusvaltaismpia ja varhaisimpia tukijoita.

Esimerkiksi Harvardin, Yalen, UC Berkeleyn ja muiden suurten kampusten opiskelijat osallistuivat aktiivisesti.

Boikottia noudatti parhaimmillaan 25-30 miljoonaa ihmistä. Nestlé menetti tulojaan USA:ssa. Suomessakin alettiin vuonna 1983 boikotoida Nestleä.

Pahimpana boikottivuonna 1984 jopa noin 10% noudatti Usassa boikottia. Boikotti ja kritiikki saivat viimeinkin Nestlén taipumaan. Julkisen imagon kärsiminen uhkasi yrityksen asemaa myös kehittyneillä markkinoilla.

Muutoksia Nestlén käytäntöihin

• WHO julkaisi vuonna 1981 kansainvälisen säännöstön äidinmaidonkorvikkeiden markkinoinnista, johon Nestlén tapaus vaikutti merkittävästi. Nestle muuttikin monia käytäntöjään vuonna 1984.
• Nestlé ja muut valmistajat ovat monin paikoin sopineet noudattavansa tätä koodia, mutta useat tarkkailijat (esim. IBFAN) ovat raportoineet sen rikkomuksista

Ongelmat jatkuivat

Nestlé lupasi noidattaa ohjeita. .Mutta vauvoille tuhoisa pulloruokinta jatkoi pitkään sen jälkeen.

Ainakaan vuoteen 1996 mennessä yhtiö ei lopettanut äidinmaidon vastikkeen jakamista synnytyssairaaloihin: se oli viimeinen kohta, missä Nestle piti v 1977 alkaneessa boikotissa pintansa.

Vuonna 2024 The Guardian ja Public Eye -järjestö paljastivat, että Nestlé lisää sokeria vauvojen tuotteisiin köyhissä maissa, mutta ei vastaaviin länsimarkkinoiden tuotteisiin. Sokeri on tuhoisaa vauvojen hampaille.

Nestlé on edelleen osallisena keskustelussa äidinmaidonkorvikkeiden turvallisuudesta ja markkinoinnista kehitysmaissa. Vaikka yhtiö on tehnyt joitakin parannuksia, sen käytännöissä on edelleen alueita, jotka herättävät huolta lasten terveydestä ja hyvinvoinnista.

Nestlé on menestynyt liiketoimissaan melko hyvin ajoittaisista boikoteista huolimatta, kun yhtiö

myy niin laajasti erilaisa tuotteita.

Yhä:

Baby Milk Action ja International Baby Food Action Network (IBFAN) järjestöjen mukaan Nestlen tuotteet voivat edelleen vaarantaa lasten terveyden köyhissä maissa.

Ongelma ei ole ollut itse vastike, vaan huono markkinointi ja väärä käyttö

Äidinmaidonkorvike itsessään voi olla turvallinen ja tarpeellinen vaihtoehto, mutta vain jos:

• vettä on puhtaasti saatavilla,
• välineitä puhdistetaan asianmukaisesti,
• ohjeita noudatetaan tarkasti,
• vanhemmilla on tietoa ja tukea,
• ja korviketta käytetään vain tarpeen mukaan, ei kaupallisin perustein.

Kehitysmaissa näiden ehtojen puuttuminen on johtanut ripuliin, infektioihin, aliravitsemukseen ja jopa kuolemiin, erityisesti tilanteissa, joissa äidinmaidonkorvike korvasi imetyksen ilman asianmukaista neuvontaa.

Sanastoa

Boikotti: kieltäytyminen ostamasta jonkin yrityksen tuotteita. Syynä yleensä se, että boikotoija kokee yrityksen tekevän jotain väärää.

Korvikekoodi: Maailman terveysjärjestön WHO:n säännöstä äidinmaidonvastikkeiden eli äodinmaidonkorvikkeiden markkinoinnille. Suomi ei ole tässä mukana virallisesti. Mutat suomalla on asiasta omat määräyksensä.

Äidinmaidonvastike, äidinmaidonkorvike.. Imetysikäiselle lapselle tarkoitettu maitomainen tuote, jota syötetäämn vauvalle silloin kun imetys ei ole mahdollista tai se ei riitä.