Siirry sisältöön

Wikijunior Historia/Venäjän historia/NEP-kausi

Wikikirjastosta

NEP-kausi 1921-1928 oli Neuvostoliitossa sotakommunismin jälkeistä uutta talouspolitiikkaa. Siinä palattiin osittaiseen kapitalismiin. Valtio omisti suurimman osan taloudesta, pienyritteliäisyys oli sallittu. NEP:in tarkoitus oli luoda talouskasvua. NEP oli tarkoitettu vain tilapäiseksi ratkaisuksi.

Valtaan nousut Josif Stalin lakkauttikin sen vuonna 1928.

Miksi Lenin aloitti NEP:in ?

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lenin aloitti NEP:in, koska sotakommunismi epäonnistui. Sotakommunismi vei tuotannon laskuun, talouden romahtamiseen ja nälänhätään. Viljan takavarikot valtiolle vähensivät talonpoikien halua tuotata viljaa. Viljan pakko-otto nälänhädän aikaan johti vuonna 1921 suureen kapinaan Tambovin alueella. Myös Kronstadin laivastokapina oli varoitus bolshevikeille.

Kaupungit tyhjenivät, rahatalous lähes romahti. Vuona 1921 teollisuus tuotti vain 20% vuoden 1913 tuotannosta.

NEP lisäsi Leninin mielestä valtion tuloja.

NEP:in tarkoitus oli myös houkutella maahan ulkomaista apua mm teollisuuden kehittämisessä.

Kommunisti Lenin sanoi suoraan että NEP oli valtionkapitalismia. Vaikka Leninin mielestä NEP oli askel taakse päin matkalal kohti kommunismia, hän uskoi että NEP oli viimeine vaihe siirryttäessä kommunismiin.

Kovan linjan kommunistina Lenin ei tietenkään aikonut jättää NEP:iä pysyväksi. Tarkoitus oli palata kommunismiin, kunhan talous oli saatu jaloilleen.

Piirros NEP-miehestä vaimoineen - elivät ökyelämää, kun oli paljon köyhempää kansaa.

Poliittinen ilmasto oli tiukka. Poliittisia vastustajia pidätettiin ja surmattiin. Neuvostoliiton kommunistinen puolue valvoi toisaalta tarkoin mielipiteen ilmaisuja, joitain epäilyksiä silti sai esittää.

Valtio valvoi suurta osaa taloudesta: pankkeja, raskasta teollisuutta jne. Mutta sen rinnalla toimi yksitysyrittäjiä ja mustan pörssin kauppiaita. Talonpojat saivat myydä osan tuotteistaan vapailla markkinoilla, osan otti valtio. Pienyritykset ja ykityiskauppa sallittiin.

Kommunistijohdon silmissä varsinkin kaupungeissa rikastuneet "NEP-miehet" olivat epäilyttäviä - kapitalisteja.

NEP:in alkuvaiheessa taiteen ilmaisu oli hieman vapaampaa kuin vallankumouksen alkuaikoina. Sosialistine realismi alkoi nousta jo kauden lopulla.

NEP pystyikin palauttamaan talouden kokonaan tai lähes ensimmäistä maailmansotaa edeltäneelle tasolle. Kyse oli lähinnä toipumisesta, ei uudesta kasvusta.

Eri kommunistijohtajat suhtautuivat eri tavoin NEP:iin.

NEP:in ongelmia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nepin ongelmia oli ruokapula kaupungeissa, koska viljan hinta pysyi matalalla. Ilmestyi ns saksaivaikutus: saksien toine puolisko oli kasvavasta viljan tuotosta johtuva viljan hinna lasku. Toine puoli oli teollisuustuotteiden hintojen nousu: teollisusu kun ei kasvanut yhtä nopeasti.

Talonpojat myivät viljaa mustassa pörssissä. Talonpoikien erot kasvoivat. Hieman keskitasoa vauraammat talonpojat ns kulakit vaurastuivat vastoin kommunismin tasajaon periaatetta. Lenin ja Stalin vihasivatkin kulakkeja yli kaiken.Työttömyys lisääntyi, sosiaaliturvaa ei juuri ollut. Raskas teollisuus ja infrastruktuuri kehittyivät hitaasti.

Vuonan 1925 lanin kuoli ja vaikak Stalin yhä sieti NEP:iä, oli enenevästi siihen tyytymätön.

NEP:in lopetus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1928 oli maaseudulla katoa. Talonpojat pyrkivät pidättämään viljaa itselleen, ja myymään kalliilla, kun kaupungeissa oli ruokapulaa.

Valtaan noussut Stalin päätti NEP:in senkin takia vuonna 1928.

Kapitalismi: yksitysomistukseen pohjautuva talous

Kommunismi: yhteisomistukseen perustuva taloudenhoito

Kulakki: vauras talonpoika Neuvostoliiton ajan Venäjällä. Kommunistit eivät pitäneet kulakeista, ksoka nämä pyrkivät myymään verotuksen ohi, kaupunkien väestön kärsiessä ruokapulasta.

Musta pärssi: kaupankäyntiä virallisten sääntöjen, esim verotuksen ohi.