Wikijunior Historia/Venäjän historia/Neuvostolliiton nälänhätä 1931-1934

Vuoden 1932 sato oli pieni ja hallitus pakko-otti siirtä suurimman osan. Sen takia tuli paha nälänhätä, joissa kuoli miljoonia ihmisä.

Ukrainalaiset vastustivat Neuvostoliittoa sotakommunismin ajoista lähtien. Neuvostojohtaja Stalin suhtautui Ukrainalaisiin epäluuloisesti. Näiden parissa esiintyi todellista ja kuviteltua halua irrottaa Ukraina Neuvostoliitosta. Kymmeniä tuhansia Ukrainalaisia tuomittiin 1927-1930 todelliesta ja kuvitellusta vastarinnasta.

Neuvostoliitossa tehtiin 1929 maatalousuudistus: kollektivisointi. Tämä epäonnistui, ja johti suureen nälänhätään. Se huipentui vuonna 1933 varsinkin Ukrainassa missä kuoli noin 3 - 4 miljoonaa. Monet hallituksen toimet pahensivat nälkää Ukrainassa. Neuvostohallitus ilmeisesti tarkoituksella tapatti ukrainalasia nälkään, koska ei pitänyt näiden kapinoinnista.

Neuvostolliiton nälänhätä 1931-1934 oli Ukrainan ja muiden neuvostotasavaltojen alueella vallinnut paha nälänhätä. Nälkään kuoli 3 - 14 miljoonaa.

Nälkä oli pahin Ukrainassa ja Kazakstanissa. Syynä valtavaan kuolleisuuteen oli se, että Stalinin johtama neuvostohallitus pakko-otti sieltä paljon viljaa vaikka viljelijöillä oli nälkä. Syynä tähän oli halu kostaa ukrainalaisille ja muille näiden kapinointi hallitusta vastaan. Toki nälkää oli Moskovassakin.

Nykypäivän Ukrainassa siellä vuosina 1932 - 1933 vallinnutta suurta nälänhätää onkin kutsuttu kansanmurhaksi, nimellä holodomor -"nälkäkuolema".

Alue

Aiemmat Venäjän ja Neuvostoliiton vuosien -21 ja -29 nälänhädät olivat yleensä kuivimmilla aroalueilla. Näillä alueilla oli viljan tuotanto yleensäkin hvähäisempää. Mutta Pahin ukraina nälkä oli Ukrainan keskiosissa kosteammilla ruohoaro- ja metsäaron aluella, joilla oli yleensä viljavaa mustaa multaa. Vuoden 1933 nälkä esiintyi eniten alueilla, jotka tuottivat paljon viljaa.

Toki joka puolella Ukrainaa kuoli ihmisiä paljon nälkään vuoina 1932 - 1933. Aliravitsemus oli yleistä muuallakin venäjällä, mutta kuolleisuus yleensä vähäisempää. Pahaa nälkää esiintyi joillain Venäjälläkin mm Saratovin alueella.

Miksi neuvostojohto ei pitänyt ukrainalaisista ?

Ukrainalaiset olivat kapinoineet Neuvostoliiton sisällissodassa neuvostohallitusta vastaan. Mm Puolan tuella. Osa taisteli

myös neuvostovastaisa valkoisia kaneraalejakin vastaan. Ukrainalaisten kapinahalua selittivät viljan pakko-otot, tsaarin aikainen perinen jota bolshevikit ehkä vielä innokkaammin toteuttivat.

Suhteellisen vapaalla NEP-kaudella esiintyi Ukrainan älymystössä kansallismielistä ilmaisua. Neuvostohallitus kiinnitti tähän huomiota

viimeistään 1925. Salainen poliisi paljasti todellisia kommunismin vastustajia ukrainalaisista ja , myös keksi ja liioitteli Puolan yhä tukevan laajaa

peitettyä kapinointia Ukrainassa. Ukrainassa oli monia kommunisteja. Mutat monet inhosivat Moskovan ylivaltaa

ja kommunistien toimia, joiden aikana talous pysyi huonona.

NEP-kaudella viljan hinta oli alhaalla. Tämän takia talonpojat kieltäytyivät myymästä suuria viljamääriä. Tai sitten he myivät salaa viljaansa kalliilla. Tämä taiheutti leipäjonija kaupungeissa. Kun neuvostohallitus huomaisi tämän, se herätti raivoa myös ukrainalaisia viljelijöitä kohtaan.

v 1927-9129 hallitus aloitti uudestaan pakko-otot. "Toine valalnkumous" alkoi.

Syntyjään ukrainalainen puoluejohtaja Lazar Kaganovitsh määräsi ukrainalaisia kuolemaan nälkään, koska nämä kapinoivat kollektivisointia vastaan.

Pakkokollektivisointi

Kun Stalin nousi valtaan, hän pyrki rakentamaan kommunistista yhteiskuntaa. Tarkoitus oli luoda maaseudulle yhteisomistus yhdistämällä pienempiä maatiloja yhteistiloiksi, kolhooseiksi. Ne olivat yleensä niin sanottuja artteleita. Pyrkimys oli kasvattaa viljan tuottoa - mutta toisin kävi 1930-luvun alussa. Kommunistijohto käytti äärimmäisen kovia otteita tavoitteittensa ajamisessa: ihmishengistä piittaamatta.

Stalin vihasi erityisesti kulakkeja - varakkaita maanviljeliöiitä koska nämä pyrkivät myymään viljansa kalliilla kaupungeissa silloin, kun niissä oli ruokapulaa.

Kommunistit ajoivat kulakit ajettiin maatiloiltaan pois. Myös älymystöä surmattiin ja vangittiin. Kapinoita nousi. Ukrainassa talonpojat jo kätkivät viljaa.

Vuonan 1929 oli nälkää Ukrainan eteläosissa, kun oli kuivuutta. Kotieläimillekään ei riittänyt syötävää.

Stalin teloitutti tai lähetti pakkotyöleireille noin puoli miljoonaa 1929.

Kirkot ja ikonit hävitettiin Ukrainassa vuonna 1930.

Kollektivisointi ei johtanutkaan maatalouden tuoton nousuun: se päin vastoin laski sitä. Talonpojat vastustivat kollektivisointia, joka vei heiltä määräysvallan maihinsa. Monet talonpojat teurastivat karjansa, sen sijaan että luovuttivat sen yhteistiloille käytännössä korvauksetta.

Ruokapulaa alkoi ilmetä.

Ukrainassa nousi talonpoikaiskapinoita tämän takia. Stalin huolestui niistä. Ukraina oli tuohon aikaan Neuvostoliiton vilja-aitta.

Kommunistit jakoivat talonpojat köyhiin, keskituloisiin ja varakkaisiin. He pakkosiirsivät tai surmasivat varakkaita talonpoikia - kulakkeja. Kulakki saattoi lopujen lopuksi olla lähes kuka tahansa.

Nälkä

Vuonna 1931 viljasato oli alhainen.

Vuonna 1931 Neuvostoliitto kasvatti viljan pakko-ottoa Ukrainassa aiemmasta 30%:sta 41.5 %:iin.

Kun tilanne paheni elokuussa 1932, Vlatsheslav Molotov sanoi nälänhädän uhan olevan käsillä, mutta ehdotti siilti pakko-oton lisäämistä. Ukrainalaissyntyinen Lazar Kaganovitsh ehdotti Stalinille ukrainalaisten tahallista tappamista nälkään, jotta kollektivisoinnin vastustus loppuisi.Stalin piti oikeudenmukaisena rangaistuksena nälkää, kun ukrainalaiset lakkoilivat ja kapinoivat.

Syksyllä 1932 muu Neuvostoliitto muun muassa katkaisi elintarvikkeiden viennin Ukrainaan, mutta lisäsi niiden pakko-ottoa Ukrainasta. Tämä oli tarkoituksellista.

Nälkä alkoikin vuonna 1932. Neuvostovalta otti silloin 40% viljasadosta. Elokuussa samana vuonna tuli voimaan "tähkälaki", jonka mukaan jos vei pellolta yli viisi tähkää, voitiin tuomita kuolemaan. Lokakuussa 1932 neuvostovalta lähetti 100 000 puolueaktiivia keräämään viljaa kierrellen talosta taloon. Marrakuussa kylät ja kollektiivitilat, jotka eivät täyttäneet viljantuotantomäärää, määrättiin mustalle listalle: kaikki tarviketoimitukset niihin katkaistiin, vartijat estivät väkeä poistumasta. Yli kolmasosa kylistä oli tällä häpeälistalla.

Vuoden 1932 ja 1933 alussa lopussa sisäisellä passilla pyrittiin estämään nälkää näkeviä viljelijöitä matkustamasta kaupunkeihin tai Ukrainasta pois. 24 tammikuuta uusi Ukrainan puoluejohtaja tuomitsi viljatavoitteen epäonnistumisen ja aloitti puhdistuksen Ukrainan kommunisteissa. Nälkä paheni pitkin kevättä. Kesäkuussa 1933 saavutettiin nälkähuippu: yli 28000 kuoli päivässä: se on noin 1/1000 Ukrainan väestöstä.

Pahimmissa nälkäkunnissa kuoli jopa noin 60 % väestöstä. Vuonna 1933 autioitui kokonaisia kyliä maaseudulla, kun ihmisiä kuoli ja lähti kävelemään kohti kaupunkeja.

Viljan kuljetusta pois Harkovan alueen Oleksiyivkan kylästä vuonna 1932.

Vuona 1934 sato oli paljon huonompi kuin vuonna 1933, ja nälkäkuolemat jatkuivat.

Stalin reagoi lopulta nälkään mm ulkomaisen arvostelun takia vähentäen pakko-ottoa. Tilanne tasaantuikin v 1935.

Myöhemmin Stalin tapatti väestönlaskijat, koska väestökäyräsäs näkyi nälänhätä selvästi.

Nälkäkuolema

Nälkään kuollut Harkovassa vuonna 1933.

Ruokaa etsiviä ihmisiä.

Isännät tietenkin koettivat piilottaa viljaa maakuoppiin, ullakolle ym. jopa hautausmaille.

Viljan pakko-ottajat kiduttivat talonpoikia kun etsivät piilotettua viljaa. Pakko-ottajat myös veivät kaiken syötäväksi kelpaavan. Viljan pakko-ottajat saattoivat tulla myöhään aamuyöllä ja monesti kävivät samassa talossa monta kertaa.

Kaupungeissa ym ruoka-annos riippui ihmisen arvioidusta hyödyllisyydestä ja luotettavuudesta. Pienin annos oli vain 200 grammaa leipää: tätäkään ei pahimmilla alueilla tullut syötäväksi. Nälkä oli pahin maaseudulla, kaupungeissakin oli puutetta.

Nälän alue kartalla.

Ihmiset veivät pöytähopeitaan sulatukseen jotta saisivat ostetuksi ruokaa. Nälkä oli pahin maaseudulla, vaikka toki sitä oli kaupungeissakin.

Leipomon työntekijät nimittäin saattoivat varastaa itselleen. Valtion jakelusta sai yleensä aitoa leipää. Mutat kotona tehtiin mm sahajauhoilla jatkettua leipää.

Kun nälkä paheni, ihmiset söivät hevosiaan, hiiriä, rottia, sammakoita, ruohoa, maissin korsia, rikkaruohokasveja mm maltsaa ja niin edelleen. Tämä hätäravinto saattoi itsessään sairastuttaa ja edistää kuolemaa.

Ihmissyöntiä esiintyi varsinkin pahimmilla nälkä-alueilla. Se oli tietenkin laitonta. Jos tästä jäi kiinni, saattoi tulla kuolemantuomio tai lähtö Siperiaan työleirille huonoihin oloihin.

Ihmiset usein varastivat ruoaksi kelpaavaa toisilta. Mutta toiset saattoivat kostaa tappamalla varkaan. Kaikenlainen laittomuus yleistyi, kun järjestystä valvova miliiskin näki nälkää.

Joitkut pelastuivat kuolemasta nälkään syksi, että heillä oli lehmä, josta sai maitoa. perhe saattoi pitää lehmää talossaan, jottai kukaan varastaisi sitä.

Ihmiset saattoivat lähteä joukolla ruokaa etsimään kotisijoiltaan - yleensä turhaan. Poliis pyrki palauttamaan vaeltajia maaseuduille pakkokeinoin.

Kun ihmiset pakenivat nälkää kaupunkeihin, näitä ei saanut lain mukaan auttaa - yleensä kuolivat kaduille. Ukrainasta ei saanut paeta Venäjän puolelle. Hallituksen mukaan nämä kun levittivät neuvostovastaista propagandaa kollektivoinnin epäonnistumisesta Ukrainassa.

Huolimatta siitä että nälkäisten auttaminen oli laitonta "sympatiaa kansan vihollisia kohtaan" jotkut silti auttoivat ja pelastivat tuhansien hengen.

Tähkääkään ei saanut ottaa pellolta: tästä tuomittiin 125000 ukrainalaista, joista suurin osa 10 vuodeksi vankileireille, 5400 näistä tuomittiin kuolemaan. Lopulta oikeuteen joutui noin 1/6 ukrainalaisista.

Kuolleiden määrät

Myös Kaukasiassa ja Kazashanissa e oli laajaa nälkää.

Nälkäkuolleisuus oli Ukrainassa pahin keväällä - kesällä 1933. Kuolleisuus nälkään oli eri Ukrainan alueilla noin 4 - 18 % vuonna 1933. Vuosina 1931 ja 1933 kuoli nälkään puolen prosentin - prosentin verran.

Erään arvion mukaan v 1931 - 1934 Neuvostoliitossa kuoli nälkään 5 miljoonaa, joista 3.9 miljoonaa ukrainalaista.

Sanastoa

Bolshevikit - Neuvostoliiton kommunistisen puolueen jyrkempi siipi, joka nousi valtaan venäjällä vuoden 1917 vaääankumouksen jälkeen käyttäen kovia otteita.

Holodomor - nälkäkuolema, myös joskus nälkään tappaminen.

Kolhoosi - yhteistila. Se syntyi, kun työvälineet ja joskus myös asukkaat koottiin lähekkäin.

Kollektivisointi tai kollektivointi. Maatilojen yhdistämistä suuremmiksi yhteistiloiksi. Trakoitus oli parantaa maataloutta. Tämä ei toteutunut.

Kommunismi: yhteisomistuksen pohjautuva luokaton yhteiskunta. Pääomiin pohjautuvan kapitalismin vastakohta.

Kulakit - vauraita maanviljelijöitä. Moni kulakiksi väitetty ei ollut kovinkaan rikas.

Musta lista: Tässä häpeälista. Mustalle listalle joutui kylä, kun ei tuottanut kyllin virjaa. Mustalle listalle määrätty alue oli eristetty. Sinne ei saanut toimittaa ruokaa tai muita tarvikkeita.

Viiden tähkän taki: jos otti luvaltta yhteisltä palloilta yli visi tähkää viljaa, voitiin tuomita kuolemaan.