Wikijunior Historia/Venäjän historia/venäjän sisällissota 1918-1922

Venäjän sisällissota 1917 - 1922 oli kommunistien puna-armeijan ja näiden vastustajien välinen taistelujen sarja Venäjällä ja sen lähiseuduilla.

Sisällissota alkoi, kun kommunistit ottivat vallan lokakuussa 1917 lähes verettömästi. Puna-armeijaa vastustivat lähinnä "valkoiset" tsaarin armeijan upseerit ja alueiden itsenäisyyttä ajaneet tahot. Ulkomaisia joukkoja oli myös Venäjällä.

Joitain isoja kapinoita oli ruokapulan takia bolshevikkien ydinalueillakin.

Sota oli erittäin tuhoisa. Se tappoi 8-12 miljoonaa ihmistä. Maassa oli sodan aikana pulaa ja nälkää.

Sodan syy

Tsaarin hallinto muuttui Venäjällä aikaa myöten yhä epäsuositummaksi mm ensimmäisen maailmansodan aihauttamien kuolemien ja pulan takia.

Venäjää johtanut tsaari kaatui maaliskuussa 1917, kun ruokapulasta alkaneet lakot ja mellakat kääntyivät tsaaria vastaan. Tapahtui maaliskuun vallankumous.

Pian maata johti epäsuosittu väliaikainen hallitus. Kansa ei pitänyt siitä, koska se jatkoi sotaa ja ei halunnut jakaa aatelin maita kansalle. Maanpakoon ajettu kapinallinen Vladimir Lenin palasi Venäjälle. Maassa oli levottomuuksia. Niissä mm talonpojat valtasivat maata itselleen.

Lopulta käytännössä pääministeri Alexandr Kerenski oli Venäjän diktaattori.

Toisaalla kommunisti-bolshevikkien Lenin alkoi rautaisella otteella johtaa puoluettaan. Bolshevikit yrittivät turhaan vallankumousta heinäkuussa 1917.

Lokakuussa vallankumous sitten onnistui. Melko pieni joukko valtasi hallinnon kohteet.

Vastavallankumous alkaa

Donin kasakkajohtajat ja muutamat muutkin Venäjän armeijan kenraalit tukivat väliaikaishallitusta. he asettuivat vastustamaan Leninin bolshevikkien aloittamaa vallankumousta.

Marraskuussa 1917 tsaarinvaltaa kannattanut armeijan entinen ylipäällikkö Mihail Aleksejev alkoi koota vapaaehtoisarmeijaa. Sen oli määrä tehdä vastavallankumous: palauttaa tsaari tai väliaikainen hallitus valtaan.Jo joulukuussa 1917 käytiin ensi kertaa Venäjän sisällissodan taisteluja: vastavallankumopukselliset valtasivat mm Donin Rostovin.

Menshevikit ja SR mukaan vastavallakumoukseen

Keväällä 1918 SR ja menshevikit liittyivät vastavlalnkumoukseen. SR:n yritys kaapata valta heinä-elokuussa Moskovassa meni pieleen, samoin kuin muutkin pienet kapinat. SR yritti mm elokuussa murhata Leninin. Bolshevikit vastasivat tähän tapattamalla laajasti SR:n väkeä.

Kommunistit tappoivat tsaarin perheineen 17.heinäkuuta 1918 Jekaterinburgissa, Ipatjevin talossa.

Komutsh ja Koltshakin valta

Venäjän armeijassa I maailmansodassa palvelleet tshekit tekivät kapinan ja hallitsivat Länsi-Siperian suurinta osaa.

Menshevikit ja SR:t valtasivat tsekkien avulla Samaran ja Saratovin kaupungit. Sinne he perustivat komutshiksi kutsutun hallinnon. Komutsh kannatti Saksan vastaista sotaa ja uudistusta ilman bolshevikkien epäsuosittuja talousuudistuksia. Syyskuussa 1918 bolshevikkien vastustajat perustivat uuden Venäjän väliaikaishallituksen Omskiin. Mutta idästä rataa tuli aiemmin maasta paennut entinen laivaston upseeri, vara-amiraali Alexandr Koltshak. Koltshak kaappasi valla Omskin väliaikaishallituuksessa ja alkoi johtaa aluettaan avoimesti diktaattorina. Boshevikeille tämä oli tietenkin kuin taivaan mannaa: kensalle oli helppo selittää "katso miten diktaattori johtaa vihollisia, kun meillä kansan neuvostot johtavat". Koltshakin joukot valtasivat Permin kaupungin.

Koltshakin ja tshekkiarmeijan välit olivat huonot: kumpikaan osapuoli ei arvostanut toistaan.

Muut valkoisten armeijat, ulkomaiset joukot

Koltshakin lisäksi oli muita bolshevikkeja vastustaneita tahoja.

Kaukasuksella oli kenraali Denikinin armeija, Baltiassa Judenits loi valkoista armeijaansa. Ulkomaiden joukkoja oli tunkeutunut Venäjän alueelle. Ranskalaisia joukkoja oli Odessassa. Arkangelissa oli brittejä ja amerikkalaisia, Murmanskissa brittejä. Vladivostokissa oli japanilaisia sotilaita.

Puna-armeija voitolle

Käännekohta sodassa tuli tammikuussa 1919. Puna-armeija valtasi päällikkönsä Trotskin johdolla kevättalvella Ukrainan. Kasakat eivät pärjänneet taistelussa. Valkoinen kenraali Kaledin tappoi itsensä, kun kommunistit valtasivat Kiovan. Ranska veti joukkonsa Odessasta.

Trotskin toinen, Tuhatshevskin johtama armeija hyökkäsi itään Kolshakin joukkoja vastaan. Valtasi valkoisten valvoman Jekatarinburgin, edeten itään taistellen. Koltshakin armeija perääntyi. Kesän jatkuessa britit ja amerikkalaisetkin vetivät joukkonsa pois, mutta britit lähettivät yhä aseita Koltshakille.

Puna-armeija valtasi marraskuussa 1919 Koltshakin pääkaupungin Omskin. Kolshak menetti tämän jälkeen otteensa varjohallituksesta. Alkukesästä 1919 Kaukasiassa ollut Wrangelin armeija valtasi Tsaritsynin, mutta sinne lähettety puna-armeijan joukko voitti sen. Myöhemmin kesällä toinen kasakoiden joukko, Donin armeija, hyökkäsi Ukrainassa, mutta se vetäytyi ylivoiman edessä syyskuussa 1919.

Puna-armeija näytti olevan voitolla murskattuaan vastustanjansa etelän ja idän taisteluissa.

Mutta lokakuussa 1919 Kolshak yritti vallata Pietarin kaupungin Nikolai Judenitshin armeijan avulla . Hyökkäys eteni Pietarin esikaupunkeihin asti. Jälleen kerran Troski järjesti vastatoimet ja Pietarin puolustuksen. Valkoisten hyökkäys ei edennyt. Judenits luovutti, ja vetäytyi Viroon.

Bolševikkien kuukauden sisällä saamat voitot kasakoista Voronežissä, Judenitšista Pietarista ja Koltšakista Omskissa käänsivät sodan kulun. Melko yllättäen bolševikit olivat nopeasti kaataneet kaikki merkittävät vihollisensa Venäjällä.

Viimeiset valkoisten aloittamat taistelut

Omien joukkojen kapinoijat vangitsivat Koltshakin ja luovuttiivat tämän bolshevikeille. Bolshevikit tappoivat Koltsakin. Koltshakin seuraaja Semjonov taisteli ja rosvoili, peräytyen lopulta Kiinaan. Venäjällä yhä ollut tsekkilegioona ei halunnut taistella: vetäytyi itään, niin kuin Siperiassa olleet valkoiset.

Sodassa oli mukana muitakin kuin puna-armeija ja valkoistesten joukot. Vuonna 1919 Ukrainan kansallismieliset taistelivat valkoisten Anton Denikinin joukkoja vastaan.

Kenraali Wrangel hyökkäsi kesällä 1920 Krimiltä kohti pohjoista, muttei operaatio menestynyt amerikkalaisetkin. Kaukoidässä oli yhä taisteluja valkoisten ja punaia-armeijan välillä 1921. Nämä olivat kuitenkin edellisiin verrattuna vähäisiä.

Viimeinen merkittävä Venäjän asioihin puuttunut ulkovallan joukko, Japanin armeija vetäytyi maasta 1922.

Nälänhätä ja Tambovin kapina

Artikkeli: Tambovin kapina kertoo varhaisen bolshevikkialueen suurimmasta kapinasta.

Vuosina 1920 ja 1922 oli katoja Venäjällä. Nämä pahensivat sodan ja sosialisoinnin muutenkin aiheuttamaa ruokapulaa. Sota ja sosialismi muutenkin raunioittivat Venäjän. Teollisuustuotanto putosi.

Kesästä 2020 alkaen eri puolililla Neuvosto-Venäjää nousivat talonpojan kapinaan bolshevikkihallintoa vastaan. Talonpoikia rasittivat viljan takavarikot, nälkä ja neuvostoviranomaisten mielivalta. Tambovin alueella oli laaja kapina, kun vuoden 1919 sato meni pieleen, oli syksystä 1919 nälkää. Silti määrättiin viljaa takavarikkoon valtiolle.

Keväällä 1921 kommunistit kukistivat myös Kronstadin laivastotukikohdan kapinan.

Vuosina 1921-1922 oli paha nälänhätä Kazanin-Volgan alueella. Siinä kuoli arviolta 1 - 5 miljoonaa ihmistä. Neuvosto-Venäjä pyysi sen takia apua muilta mailta.

Sodan rikkomukset

Sekä kommunistit että valkoiset tekivät monia raakuuksia sodan aikana siviilejä vastaan. Varsinkin valkoisten kasakat, mutta myös bolshevikit hyökkäsivät ei-venäläisinä pidettyjen juutalaisten kimppuun.

Miksi valkoiset hävisivät sodan

Kommunisteilla oli hallussaan monet Venäjän tärkeät teollisuuskaupungit ja maan ydinalue. Valkoiset vastustivat maauudistusta. Kansa kuitenkin halusi lisää maata.