Wikijunior Maantiede/Algeria

Algeria on suuri valtio Pohjois-Afrikassa. Algerian väkiluku noin 44 miljoonaa.

Pääkaupunki Alger noin 1.5 miljoonaa. Muita suuria kaupunkeja Oran ja Constantine. Kielet arabia, tamazight. Valuutta Algerian dinaari.

Algeria kuuluu arabi-islamin kulttuuripiiriin. Hallinto on silti maallinen. Presidentillä on paljon valtaa. Ulkopuolisten arvioiden mukaan Algerian tiedonvälitys ja vaalit eivät ole vapaita. Algerian inhimillisen kehityksen indeksi on suhteellisen korkea Afrikan mitassa: maailmassa sijalla 91. Silti köyhyyttä ja lukutaidottomuutta on. Väestö kasvaa melko nopeasti.

Vienti pohjautuu pääosin maaäljyyn ja maakaasuun.

Kielet arabia, tamazight. Asutus keskittyy alueen pohjoisosaan, eteläosa lähinnä aavikkoa. Pohjoisessa on Atlas-vuoristo.

Ilmasto kesällä kuuma ja kuiva, talvella viileämpi. Vuorilla voi olla talvella lunta. Kesällä puhaltaa monesti sirokko: kuuma ja pölyinen tuuli. Metsiä on vain 2% maan alasta.

Etelässä on suuri aavikko. Vuoristossa ja sen lähellä on mm kuivaa ruohostoa.

Algerian historiassa on ollut väkivaltakausia: itsenäistymissota 1950-luvulla ja sisällissota 1990-luvulla.

Historia

Varhaiset ihmiset levisivät Algeriaan. Jääkauden loputtua Saharan ilmasto oli kosteampi ja

alueella aroja. Ihmiset tekivät silloin kalliotaidetta. Berberit perustivat alueella kuningaskuntia: Numidia. Foinikialaisvaikutteinen Karthago kilpaili Rooman kanssa valasata Välimeren alueella ja hävisi.

Kansainvalellusaikana vandaalit vaelsivat nykyisene Pohjois-Algeriaan.

1500-luvulla alue liittyi ottomaanien valtakuntaan suojaksi espanjalaisia vastaan. Barbareskit, merirosvot lähtivät Algeriastakin ryöstöretkille kaappaamaan ihmisä orjiksi.

Ranskalaiset hävittivät barbareskit v 1830. Aikaa myöten Ranska valtasi alueen. Viimeistään 1930-luvulla itsenäistymishaluja alkoi nousta Algeriassa. Algeriaan syntyi kansallinen vastarintaliike FLN. Se aloitti sodan ranskalaisia vastaan. Sodasta tuli erittäin verinen: varovaisenkin arvion mukaan 300 000 algerialaista kuoli, ja Ranskan sotilaita 27 000. Sota kesti 1954-1962. FLN siirtyi maan johtoon ja julisti yksipuoluevallan.

Itsenäistynyt Algeria yritti ensin sosialismia, mutta tämä ei onnistunut. Vuodesta 1979 maa aloitti markkinauudistukset. 1980-luvulla oli talousvaikeuksia, kun öljyn hinta laski. Tämä aiheutti levottomuuksia: hallinto muutti maan monipuolueiseksi.

Muttei Algerian hallinto sallinut islamistien puolueen FIS:n nousta valtaan. Tämä vei maan noin kymmenen vuotta kestäneeseen sisällissotaan. Sota oli äärimmäinen raaka: monia joukkomurhia ja lapsiakin oli kapinallisten sotilaina. Vuonna 1999 nousi maan johtoon pitkäaikainen presidentti Abelaziz Bouteflika. Hän pystyi vähentämään sissitoimintaa laajalla armahduskampanjalla. Bouteflika onnistui tyynnyttelemään Arabikevään v 2011 mielenosoituksetkin.

Kun Bouteflika yritti 82-vuotiaana ja sairaana v 2019 yhä julistuttaa itsensä uudestaan presidentiksi, alkoivat mielenosoitukset. Algerian nykyinen presidentti on v 2025 Abdelmadjid Tebboune. Algerian eteläosassa toimii nykyään islamilaisia sissejä.