Wikijunior Maantiede/Argentiina

Argentiina korkeuskartalla.

Argentiina on valtio eteläisessä Etelä-Amerikassa. Argentiina on suhteellisen rikas Etelä-Amerikan maaksi.

Väkiluku noin 45 miljoonaa. Maailman 8. suurin valtio, pinta-ala noin 2.78 miljoonaa neliökilometriä.

Pääkaupunki Buenos Aires. Valuutta peso. Nykyinne presidentti Javier Milei. Jalkapallo suosittu urheilulaji. Tunnettu tanssi tango on peräisin Argentiinasta.

Maassa ollut aiemmin diktatuuria. Nykyään demokratia.

Maatiede

Argentiinan länsiosassa on Andien korkea vuoristo jossa on jäätiköitäkin. Vuorten takana on toinen valtio - Chile.

Pohjoisessa ja keskiosassa on tasankoja. Etelässä on alavia laaksoja ja ylävämpiä alueita, sekä saaristoa. Tämä alue on Patagoniaa ja Tulimaata.

Argentiinan ruohoista tasankoa, pampaa Buenos Airesin lähellä.

Keskiosan tasankoa sanotaan Pampaksi. Ilmasto on pääosin lauhkeaa. Mutta pohjoisessa on lähes tropiikkiakin. Argentiinassa on laajoja kuivia alueita. Metsät ovat melko harvinaisia.

Historia

Maalaus joka esittää Argentiinan presidentti Juan Perónia ja hänen vaimoaan Eva Perónia.

Varhaisaika

12000 eaa, ehkä jo aiemmin intiaanien esi-isiä levittäytyi Argentiinaan. Ha metsästivät joitain eläimiä sukupuuttoon. Noin 1000 eaa alkaen viljely levittäytyi Argentiina pohjoisosiin. N. 650 jaa alkaen ilmestyi pohjoisella alueille suuria kyliä. metallin käsittelykin levisi tänne. Inkat ulottuvat valtansa osaan Argentiinan andeja. Espanjalaiset valtasivat Argentiinasta aluetta 1500-luvulta alkaen.

Itsenäisyyden alkuaika

Argentiina itsenäistyi 1816 sodan jälkeen, kun muutkin Etelä-Amerikan valtiot vapautuivat Espanjan siirtomaavalalsta taistellen. Argentiinan alue oli hajanainen: sotapäälliköt halusivat hajauttaa valtaa itselleen, Buenos Airesin nouseva keskusvalta keskittää pääkaupunkiin koko maan hallinnon mahdollismman paljon.

Kapinoinnin aikana ja lomassa 1800-luvulla maa mm soti Brasiliaa Paraguayta vastaan. Maa ajautui sotiin myös Englannin ja Ranskan kanssa. Englanti kaappasi Falklandin saaret. Kapinointi alkoi vähetä 1800-luvun puolivälissä.

Lopullisesti Argentiina laajeni nykyiseen kokoonsa noin 1869-1881.

Argentiina alkoi rikastua Pampan hedelmällisen maaperän ansiosta. Karjanhoito ja kauppa tekivät Argentiinasta hyvin rikkaan vuosiksi noin 1880 - 1930. 1900-luvun alkupuolella vuorotteli konservatiivi- ja radikaalipuolueen valta. Talouden valvonta siirtyi englantilaiselle pääomalle. Argentiina omaksui Yhdysvaltain vastaista linjaa 20-luvun lopussa Yhdysvaltain asettamien tullien takia. Argentiina suuntautuikin kapuassaan enemmän Iso-Britanniaan.

Argentiina oli puolueeton ja/tai piti toisessa maailmansodassa Saksan puolta. Mutta toisen maailmansodan lopussa Argentiina irtautui akselivaltojen myötäilystä.

Juan Peronin aika

Sotilashallituksessa oli mukana muuan eversti Juan Perón. Peronin rinnalla oli hänen vaimonsa Eva Peron, "Evita" joka auttoi tätä. Tämä perusti ammattiyhdistysliikeet jota Peronin kumppanit pelkäsivät. Niinpä he pidätyttivät hänet. Mutta Peronin vaimo Evita lähetti ammattiyhdistysliikkeen marssimaan kadulle: Juan Peron vapautettiin.

Juan Peron voitti vuoden 1946 presidentin vaalit antiamerikkalaisella ja populistisella ohjelmallaan. Eva peron osasi vedota kansaan ja auttoi vaalipuheillaan.

Peron pyrki järjestämään Argentiinan talouden ja yhteiskunnan tavalla, joka yhdisteli Mussolinin fasismia ja myös sosialismia. peron pyrki luomaan yhteiskunnallista tasa-arvoa. Peron kansallisti yrityksiä. Peron teollistutti maata. Eva Peronilla ei ollut virallista asemaa hallituksessa, mutta käytännössä hän hoiti monia tehtäviä hallinnossa. Evita aloitti monia sosiaalisia ohjelmia. Hän ajoi läpi naisten äänioikeuden. Monet työväenluokan ihmiset palvoivat Evitaa, mutta yläluokka vihasi. Monia Euroopan fasisteja ja natseja pakeni Argentiinaan. Vaikka Peron tuki työväkeä, kommunismia hän vastusti jyrkästi.

Juan Peron pyrki lainmuutoksilla keskittämään valtaa itselleen. Samaan aikaan maan talous kutistui. Peron nosti muutoksillaan mm kirkon ja suurmaanomistajien vihat niskoilleen. Nämä olivat perinteisiä vanhoillisia. Mutta myös vapaamieliset yritysjohtajat vastustivat Peronin politiikaa, joka esti tai rajoitti heidän kykyään ansaita yrittämällä rahaa.

Peronin suosio alkoi hiipua pian vuoden 1952 jälkeen, kun hänen vaimonsa Eva oli kuollut syöpään. Vuonna 1955 armeija kaappasi vallan, Peron pakeni maasta.

Tämän jälkeen olivat vallassa välillä sotilaat, välillä siviilit. Iäkäs Juan Peron palasi vielä 1973 presidentiksi, mutta kuoli seuravaana vuonna. Tämän jälkeen presidentiksi nousi Peronin vaimo Isabella.

"Likainen sota"

Vuonna 1976 sotilaat ottivat vallan. Syynä tähän oli se että kommunistisissit toimivat maassa. Alkoi "likainen sota", jossa ihmisiä katosi. Turvajoukot tappoivat 1976–1983 jopa 30 000 ihmistä kommunismin kitkemiseksi. Maassa oli juntan aikana talous huono. Ihmisten oli tehtävä jopa kolmea työtä elääkseen.

Kun juntan kansansuosio väheni, se valtasi Malvinas-saaret 1982. Nämä tunnetaan Englannissa paremmin nimellä Falklandin saaret. Argentiina hävisi Falklandin sodan. Juntta kukistui.

Peronismin perinne jatkuu

Argentiina palasi siviilihallintoon. Monet ajan presidentit kutsuivat itsenään "peronisteiksi", vaikak heidän politiikkansa sattoi olla hyvinkin kaukana Juan Peronin politiikasta. 2020-luvulla oikeistopopulismi nousi Argentiinassakin.