Wikijunior Maantiede/Etiopia

Etiopian demokraattinen liittotasavalta, yleensä vain Etiopia on valtio Afrikassa. Se sijaitsee Itä-Afrikan "sarvessa" vuoristoisella alueella.
Etiopian pääkaupunki on Addis Abeba. Alueen uskonnoissa on islamilaisia, koptikristittyjä, protestanttikristittyjä ja muita.
Kielet oromo, amhara.
120 miljoonaa asukasta. Pinta-ala 1 104 000 neliökilometriä.
Valuutat etiopian birr. Maa ollut törkeä kahvin tuottaja, mm kuivuus haitannut sitä.
Etiopia on siitä erikoinen Afrikan maa, että Euroopan maa Italia piti sitä vain lyhyen aikaa hallussaan. 1936-1941.
Etiopiassa on noin 80 kansaa. Näiden välisten yhtenottojen riski on kasvanut.
Etipoian ilmasto vaihtelaa alueesta: trooppista, subtrooppista ja lauhkeaakin ilmastoa. Sateisa sekä kuivua aavikkoalueita.
Tuliperäinen ympäristö on järistysherkkä, mutta tarjoaa runsaat malmivarat.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Etiopialla on pitkä historia muinaisvaltiona.
Etiupiasta on löydetty varhaisten esi-ihmisten ja ihmisten jäänteitä. Noin 2000 eaa viljely levittäytyi alueelle.
Noin 1000 eaa seudulle nousi vauras Axumin valtio. Kristinusko tuli 300-luvulla.
Noin 1400 jaa somalian muslimit tunkeutuivat maahan. Alkoi pitkä "pyhä sota". Sen loputtua etelän oromot hyökkäsivät.
Lisäksi eri kristittyjen haarat taistelivat keskenään. Lij Kassa Haylu, keisarinimenä Tadodro yhdisti maan vasta 1855.
Tämän jälkeen Italia yritti vallata maata, onnistuen vasta 1930-luvulla. Britit ajoivat italialaiset pois 1941. Keisariksi oli noussut Haile Selassie, joka piti hyviä välejä länteen. Selassie ei kyennyt uudistamaan maata. Vuonna 1974 sosialistiset sotilaat kaappasivat vallan. Valtaan nousi Mengistu Haile Mariam. Mariamin valta oli 70-luvun lopussa hirmuvaltaa: puolen miljoonan kerrotaan surmatun. Uusi johto kansallisti teollisuuden, myöhemmin maatalouden.
Kuivuus ja aseelliset selkkaukset loivat nälkää.
1980-luvulla mm Ogaden Tigray ja Eritrea sotivat keskushallitusta vastaan. Nälkäkin oli ongelma.
1990-luvun alussa protestointi alkoi: Mangistu pakeni. Eritrean kapinalliset valtasivat alueen pääkaupungin Asmaran. Näin maa irtautui Etiopiasta 1993.
Vuonna 1998 alkoi rajasota Etiopian ja Eritrean välillä. Siinä kuoli 100000. Vallassa oli nyt Meles Zenawi. Tigrayssä oli levotonta 2000-luvulla., samoin Ogaden kapinoi. Somalian sisällissota levitti vaikutuksensa Etiopiaankin näin.
Seuraava pääministeri Hailemariam Desalegn erosi v 2018 mielenosoitusten takia. Uusi pääministeri oli maan suurimmasta kansasta, oromoista oleva Abiy Ahmed.
Tigrayssä oli kapina 2020 - 2022. Se alkoi siitä, kun Tigray piti luvatta koronarajoitusten takia kielletyt vaalit, ja tigraylaiset sotilaat valtasivat Etiopian tukikohdan. Hallituksen joukkojen sanottiin syyllistyneen raakuuksiin siviilejä vastaan. Miljoonat palekivat sotaa, ehkä 600 000 kuoli.