Wikijunior Maantiede/Indonesia

Indonesian tasavalta on suuri saaristoinen valtio Kaakkois-Aasiassa. Ilmasto kuuma ja kostea: trooppinen. Pääkaupunki Jakarta. Maassa monia kansoja. Keskiköyhä maa.

Itsevaltaisuus ja kansallisuuskiistat ovat luoneet ongelmia.

Perustietoa

Indonesia on maailman 4. väkirikkain maa.

Väkiluku noin 277 miljoonaa, kasvaa n prosentin vuodessa. Pinta-ala noin 1.9 miljoonaa km2, 15 suurin. Väentiheys 134 as/km2 keskimäärin.

Pääkaupunki Jakarta, n 8.8 miljoonaa asukasta. Muita suuria kaupunkeja mm Surabaya. Tuhansia saaria, joista suurimmat Borneo, Sumatra, Jaava ja Sulawesi.

Talous

Maatalous perinteinen elonkeino. Mutta teolliuus tuottaa suurimman osan maan kansantuotteesta. Palvelualat silti tärkein työllistäjä. Indonesia tuotata mm tekstiilejä, vaatteita, kaivostuotteita, lannoitteita. Maataloustuotteista merkittäviä mm palmuöljy, riis, tee, kahvi ja kumi. tyypillisä trooppisia tuotteita. Maahan tuodaan mm koneita, polttoaineita ja elintarvikkeita.

Turismilla on merkitystä: Maan tunnetuin matkalikkohde lienee Balin saari.

Urheilu

Suosituimmat lajit sulkapallo ja jalkapallo.

Kieli, uskonto, kansat

Uskonto pääosin islam. Mutat se ei ole silti valtionuskonto: kuusi muuta virallista uskontoa. Noin 1/10 väestöstä kristittyjä, pari prosenttia hinduja ja buddhalaisa. Rahayksikkö rupia. Monia kieliä: Indonesia virallinen kieli. Monet muut kulttuurit tuoneet aikojan saatoksissa vaikutteitaan tänne.

Politiikka

Jaavalaiset ovat maassa hallitseva ryhmä. Kansallislaulu "Suuri Indonesia".

Kansallinen aate pancasila, "viisi periaatetta". Motto suomennettuna "Monta, yksi silti".

Valtionpäämies on presidentti, joka on vuonna 2025 Prabowo Subianto.

Julkinen tiedonvälitys vain osittain vapaa.

Ongelmia

Maan ongelmia ovat olleet etninen hajanaisuus. Tästä on syntynyt kapinointia. Hallitus on monesti vastannut tähän kovalla kädellä polkien ihmisoikeuksia. Itsevaltaisuus on osaltaan rajoittanut kansanvaltaa. Suharton kaudella Yhdysvallat tuki Indonesian hallituksen joukkoja, jotka surmasivat satoja tuhansia. Myös kapinalliset rikkoivat ihmisoikeuksia.

Myös uskonnon vapautta on rajoitettu. Vähemmistöuskontojen edustajilla vaikeuksia.

Köyhyys on edelleen suuri ongelma. Moni lapsi kuolee synnytyksessä.

Saaristo on geologisesti aktiivinen: tulivuoria, maanjäristyksiä.

Historia

Sukarno oli Indonesian ensimmäinen presidentti.

Varhaisia ihmislajeja eli maassa jo noin 500 000 v sitten. Jääkaudella ihmisiä kulki alueen kautta Australiaan, kun meren pinta oli alempana ja saaristo siten maasilta. Metsästäjä-keräilijäheimoja asui saarilla. Austronesialaiset levittäytyivät saarille vasta 3000 - 1000 eaa. tuoden riisin viljelyn.

Srivijayan hindujen ja buddhalaisten merivaltio vallitsi n 600-1300 jaa. Tämän jälkeen alueella oli lyhytikäisempiä valtoja, mm sinne saapuneet mongolit. Islam levittäytyi seudulle noin 1200-1500 jaa. Tämän jälkeen eurooppalaisten siirtomaavalta Alankomaat laajensi aluetta noin vuoteen 1900 saakka. Tänä aikana eri alueet taistelivat keskenään. Japani valtasi maan toisessa maailmansodassa.

Sodan jälkeen jälkeen 1949 nousi johtoon kansallismielinen Sukarno. Sukarno muuttui itsevaltaiseksi ja piti hyviä välejä kommunistisiin maihin.

Yhdysvallat tuki 1950-luvulla salaa Sukarnon vastustajia, jotka yrittivät ainakin kerran vallankaappausta.

Sukarno tasapainotteli eri valtaryhmien välillä: armeija, islamistit, kommunistit. Tasapaino särkyi. Kommunistit yrittivät kaapata vallan vuonna 1965. Armeija vastasi tähän tappamalla laajalti kommunisteja: satoja tuhansia kuoli väkivallan tuloksena. Yhtysvallat tuki armeijaa.

Armeijan johtaja Suharto syrjäytti Sukarnon 1968. Suharton ryhmä keskitti vallan ja omaisuutta itselleen, kukisti opposition kovaotteisesti. Suharto suuntautui Yhdysvaltoihin ja länteen päin.

Indonesia liitti itseensä Itä-Timorin, mistä alkoi verinen sota. Tämä päättyi Itä-Timorin itsenäistymiseen 2002. Myös Länsi-Papua on halunnut itsenäistyä, täsäs onnistumatta.

Vuoden 1998 talouskriisi käynnisti protesteja: Suharto erosi. Tämän jälkeen hallitus teki jonkin verran muutoksia.

Mutta esim vuonna 2013 hallitus kuolemantuomion. Toki näitä annetaan malko harvoin. Vuonna 2025 oli mellakoita, kun kansalalsiet olivat tyytymättömiä kansanedustajian saamiin suuriin talousetuihin.