Wikijunior Maantiede/Japani

Japani (japaniksi Nihon tai Nippon) on saarilla sijaitseva maa Itä-Aasiassa. "Auringon juurta" tarkoittava nimitys suomennetaan usein "Nousevan auringon maaksi".

Maa koostuu 3000 saaresta. Suurimat neljä ovat Hokkaido, Honshu, Shikoku ja Kyushu. Suuret saaret ovat hyvin vuoristoisia. Ilmasto laajalti kostean trooppinen tai lauhkea, mutta ääripäät ovat trooppinen etelässä ja kylmänlauhkea pohjoisessa. Vuoristoissa on kylmempää kuin alangoilla.

Japanin pääkaupunki on Tokio: maailman suurin kaupunki, ympäristöineen 30 miljoonaa asukasta. Koko maan väkiluku on 126 miljoonaa.

Japani on kehittynyt teollisuusmaa ja yksi maailman talouden, tieteen ja tekniikan johtavia maita. Maan suurin kansa on japanilaiset, jotka puhuvat japanin kieltä. Jaopanin kirjoitusjärjestelmä on kehittynyt kiinalaisesta kirjoituksesta.

Hallitusmuoto perustuslaillinen monarkia. Maan johtaja virallisesti keisari tenno, joka on vuonna 2025 Naruhito. Mutta hallintoasioita hoitaa käytännössä pääministeri.

Japanin rahayksikkö on jeni. Maan uskontoja mm shintolaisuus ja buddhalaisuus. Taolaisuuden ja kungfutselaisuuden vaikutus ollut myös suuri. Elinajanodote 82 vuotta, korkeimpia maailmassa.

Tunnetuin vähemmistökansa ainu.

Sumopaini merkittävä urheililaji, samoin muut kamppailulajit. Baseballia ja valkapalloa myös suositaan. Japani tunnetaan muun muassa manga-sarjakuvista.

Japanin korkein vuori Fuji on tulivuori. Maa on maanjäristysaluetta. Myös pyörremyrskyt taifuunit yleisiä.

Historia

Japanin historiasta lisää.

Varhainen kausi

Kivikaudella oli varhaisia kulttuureja, mm maatalouden tuonut Jomon noin 10000 eaa. Sen varhainen keramiikka on tunnettua. Vaikka viljelyä paikoin esiintyikin, metsästettiin ja kalastettiin paljon yhä.

Kivikautinen kulttuuri sai n 200 eaa alkaen Kiinasta ja Koreasta uusia vaikutteita: ensi kertaa oltiin lähes täysin maatalouden varassa. Riisinviljely mahdollisti väestön kasvun ja valtiot.

Suuri Yamato-suvun kuningaskunta syntyi noin 300 jaa. Buddhalaisuus levisi maahan noin 500 jaa. Tämä synnytti keisarikunnan, jossa keisarin valta oikeutettiin uskonnolla.

Buddhalaiset papit pyrkivät lisäämään valtaansa. Asevelvollisuus lakkautettiin 870. Sen takia lääninherrat palkkasivat sotilaita suojaamaan itseään kilpailijoilta, rosvoilta, vihamielisltä heimoilta jne. 930-luvulla syntyi ritareita vastaava samurai-sotilasaateli. Japanissa oli muitakin sotilaita, mutta samurait palvelivat suoraan jumalaiseksi julistettua keisaria.

Shogunien kausi

Vuonna 1192 eaa nousivat keisarin sijaan todellisiksi hallitsijoiksi sotilaat. Näiden ylipäällikköä kutsuttiin nimellä shogun. Shogun hallitsi monia lääninherroja. Läänejä sanottiin daimioiksi. Valkaantuneet talonpojat jäivät käytännössä maaorjiksi. Järjestelmä oli saman tyyppinen kuin keskiajan Euroopan feodaalivalta. Mutta Euroopan feodalismi oli hajanaisempaa kuin Japanin keskitetympi valta.

1200-luvulla mongolit yrittivät vallata pariin otteeseen Japanin. Mutta taifuunit estivät nämä valtausyritykset. Tästä sai alkunsa tarina kamikazesta, "jumalten tuulesta".

1500-luvun alkupuolella maassa oli sisällissota kahden shogunaatin kesken. Kausi muistetaan eräänlaisena "villin lännen" aikana. Samaan aikaan ulkomaisia saapui maahan. Noin 1550-1630 oli kausi, jolloin japanilaisia käännytettiin kristityksi ja käytiin laajaa kauppaa länsimaiden kanssa. Japanilaiset myös pyrkivät opiskelemaan läntistä tiedettä ja tekniikkaa.

Shogunit pelkäsivät ulkomaisten kaatavan valtansa ja turmelevan maan. He aloittivat eristäytymispolitiikan: Japanista ei yleensä saanut matkustaa muualle.

Muun maalaiset eivät saaneet käydä kuin tietyillä alueilla. Japanin talous ja väkiluku kasvoivat, kun maassa oli melko rauhallista. Mutta

väkiluvun kasvu ja muutokset vaurastuttivat joitain talonpoikia, kapuppiaita ym. Samurait köyhtyivät. Huonosti pärjäävien määrä lisääntyi väkiluvun kasvaessa. Talonpoikaiskapinat lisääntyivät.

Uusi aika alkaa

Yhdysvaltain laivastolla uhkailu ja painostus avasi maan ulkomaan kaupalle 1860-luvulla. Monet japanilaiset pitivät silloista yhteiskuntarakennetta ja takapajuisuutta ongelmien syynä. Alkoi niin sanottu Meiji-kausi. Tähän aikaan Japani omaksui monia länsimaisia vaikutteita. Keisarin valta palautettiin: lääninherrat ja shogunit menettivät valtansa.

Sotien aika

1900-luvun vaihteessa Japani ajautui sotaan Kiina ja Venäjän kanssa.

Kiihkokansallismielisyys voimistui Japanin armeijassa. Maan johtajat halusvat vallata alueita Kiinasta. Syynä tähän oli mm Japanin luonnonvarojen vähyys. Japani valtasi Mantshurian. Tämä onnistui, kun Japanin armeija oli vahva ja Kiinan valtio hajanainen ja takapajuinen. Myöhemmin 30-luvulla Japani soti laajemmin Kiinassa. Sen armeija syyllistyi ennen näkemättömiin raakuuksiin siviilejä vastaan. Japani liittyi Saksan ja Italian kolmiliittoon toisessa maailmansodassa. Sen joukot aloittivat sodan Tyynellä merellä Yhdysvaltoja vastaan. Ne onnistuivatkin alussa valtaamaan suuren määrän Tyynen meren saaria. Sotaonni kääntyi. Sodan lopussa amerikkalaiset pommittivat mm Tokiota rajusti. Yleiseen muistiin jäivät paremmin atomipommien pudotukset Hiroshimaan ja Nagaskiin elokuussa 1945.

Sotien jälkeen

Toisen maailmansodan voittajat rajoittivat Japanissa maan armeijaa ja keisarin valtaa. Yhdysvallat takasi Japanin turvallisuuden. Japanin teollistuminen jatkui sotien jälkeen. Viimeistään 1970-luvusta siitä oli tullut merkittvä teollisusutuotteiden viejä länsimaihin. 2020-luvulla Japanissakin näkyi merkkejä alkavasta oikeistopopulismin noususta. Kansallis-konservatiivit halusivat suitsia maahanmuuttoa. Ha myös halusivat voimistaa maan armeijaa.

Japanin ongelmia

Ulkomailla on nähty yhdeksi maan ongelmaksi on kunniakäsitys ja kilpailuyhteiskunta joka vie joskus itsemurhiin. Japania on myös ulkomailla arvosteltu siitä, ettei se ole kyllin katunut maansa sotilaiden Kiinassa 30 ja 40-luvuilla sodissa tekemiä raakuuksia.