Wikijunior Maantiede/Kambodža

Kambodža on köyhä maa Kaakkois-Aasiassa. Sen pääkaupunki on 2.2 miljoonan asukkaan Phnom Penh. Maan asukkaista on suurin osa khmerejä. Valtauskonto on buddhalaisuus. Kambodžassa asuu yli 15 miljoonaa ihmistä. Maan ilmasto on trooppinen ja kostea monsuuni-ilmasto. On kuiva kausi ja sadekausi. Kambodžan historiassa on ollut paljon väkivaltaa ja levottomuuksia. Tunnetuin on punaisten khmerien neljä vuotta kestänyt hirmuvalta. Köyhyys ja korruptio ovat suuria ongelmia. Esimerkiksi pääkaupunki Phom Penhin laidalla on slummiasutusta. Maan talous on ollut silti kasvussa. Virallisesti maa on perustuslaillinen kuningaskunta. Kambodžaa on pitkään hallinnut pääministeri Hun Sen, joka on tukahduttanut opposition kovin ottein.

Historia

Buddhalaisia munkkeja Angkor Watin raunioilla.

Varhainen aika

Angkor Watista ja muinaisesta Khmerien valtakunnasta enemmän: Khmer

Noin ajanlaskun alun jälkeen syntyi ensin Funanin, sitten Chenlan valtakunta. Mutta tunnetuin varhainen Kamputsean valtio on khmerien valtakunta. Sen pääkaupunki Angkor oli 1100-luvulla yli 700 000 asukkaan kaupunki, ajan mittojen mukaan suurin. Thait valtasivat Angkorin. Tämän jälkeen thait ja Vietnam sekaantuivat maan politiikkaan. Näistä molemmat kun koettivat vallata Kambodžan.

Siirtomaavalta

Ranska valtasi 1800-luvulla maan. Toisessa maailmansodassa japanilaiset ottivat muutamaksi vuodeksi haltuunsa Kambodžan. Ensimmäisen Vietnamin sodan tuloksena myös Kambodža julistautui itsenäiseksi kuningas Norodom Sihanoukin johdolla vuonna 1953. Tämän jälkeen kommunistit alkoivat taistella Kambodžan hallintoa vastaan.

Sisällissota

Yhdysvaltain tukema kenraali Lon Nol kappasi vallan 1970. Kova sotilashallinto muuttui pian epäsuosituksi. Yhdysvallat pommitti Kambodžan sissien alueita raivokkaasti. Usein pommit osuivat sissien sijasta tavallisten maatyöläisten niskaan. Tämä teki sotilashallinnosta maaseudulla epäsuositun.

Valtansa menettänyt kuningas Sihanouk liittoutui kommunistien kanssa. Hän kutsui näitä punaisiksi khmereiksi. Punaiset khmerit saivat enimmän tukensa köyhältä maaseudulta. He käyttivät usein lapsisotilaita. Kambodžan armeija oli melko pieni eikä kyennyt Yhdysvaltain tuellakaan sissejä kukistamaan.

Pol Pot ja punaiset khmerit

Punaiset khmerit voittivat Kambodžan sissisodan vuonna 1975. Heidän johtajansa määräsi lähes koko kaupunkien väestön maaseudulle pakkotyöhön. Tarkoitus oli lisätä kansan vaurautta lisäämällä riisin tuotantoa. Tästä saadulla pääomalla hankittaisiin uutta teollisuutta. Mutta huonosti kävi. Sadot epäonnistuivat ja tuli nälkää. Kaiken lisäksi punakhmerit tappoivat kaikki vastustajikseen epäillyt. Näitä oli todella paljon. Ehkä viidesosa, jopa yli kolmasosa Kambodžan silloisesta väestöstä kuoli nälkään, tauteihin tai punakhmerien tappamina. Moista hirmuhallintoa ei ollut edes Stalin aikoinaan Venäjällä. Punakhmerien johtaja Pol Pot pysytteli piilossa kansalta, kun pelkäsi salamurhaa. Pol Potin sijasta punakhmerien parissa puhuttiinkin usein Angkarista, järjestöstä. Punaiset khmerit olivat alusta asti olleet riidoissa Vietnamin kanssa. He yrittivät vallata Thaimaan, Laosin ja Vietnamin. Vietnam kosti tämän valtaamalla pääkaupungin ja aikaa myöten lähes koko maan.

Punaisten khmerien jälkeen

Punaiset khmerit aloittivat taas sissisodan, minkä hävisivät lopullisesti 90-luvulla. Pol Pot kuoli vuonna 1998. Muutamia vielä elossa olevia punakhmerien johtajia tuomittiin pitkään vankeuteen 2000-luvulla.

Valtaan nousi Vietnamin tuella entinen punakhmeri Hun Sen. Alussa oppositio oli sallittu. Mutta aikaa myöten Hun Sen hallitsi maata yhä itsevaltaisemmin.

Kambodžaa vaivasivat yhä monet ongelmat. Mutta maan talous kasvoi melko nopeasti.