Wikijunior Maantiede/Kanada

kanada sijaitsee Yhdysvalloista pohjoiseen, Pohjois-Amerikan mantereella.

Kanada on laaja valtio Pohjois-Amerikassa. Se on pinta-alaltaan maailman toiseksi suurin valtio, noin 10 miljoonaa neliökilometriä. Maan väkiluku on 38 miljoonaa. Maan pohjoinen osa on kylmyyden takia lähes asumatonta, asutus keskittyy eniten maan eteläosaan.

Hallitusmuoto parlamentaarinen demokratia, liittovaltio: Kanada koostuu monesta provinssista.

Kanada on teollisuusvaltio, sen talous maailman 15. suurin. Tuotannon pääalueet: teollisuus, sähkö, puutavara, mineraalit.

Valuuttana on Kanadan dollari. Maan viralliset kielet ovat englanti ja ranska. Etelässä Kanada rajoittuu Yhdysvaltoihin.

Kanada on läntisten teollisuusmaiden tapaan pääosin rauhallinen maa. Mutta maan valtaväestön suhtautuminen etnisiiin vähemmistöihin ja päinvastoin vähemmistön suhtautuminen valtaväestöön: anglosaksit vastaan ranskanakieliset ja alkuperäisasukkaat ovat aiheuttaneet ajoittain ja paikoin jopa aseellisia välikohtauksia.

Hallinto, politiikka

Kanada on brittiläisen kansainyhteisön jäsen. Silloin Yhdistyneen kuningaskunnan kuningas on valtion päämies. Kanadassa hän on "Kanadan kuningas". Tällä on hyvin vähän käytännön merkitystä.

Tosiasiassa Kanadan asioita johtaa maan kansanedustuslaitos, hallitus, pääministeri ja muut viranomaiset. Moni kanadalainen pitää kuninkuutta jäänteenä menneiltä ajoilta.

Kanadan lippu.

Kanadan pääkaupunki on Ottawa ja suurin kaupunki Toronto. Englanninkielisten ja ranskankielisten välinen jännite näkyi erityisesti 70 - 90-luvuilla politiikassa: Quebec yritti irrottautua Kanadasta. Yhdysvaltain kulttuurin vaikutus maassa on ollut lisääntymään päin. Alkuperäiaskansat ovat alkaneet vaatia oikeuksiaan.

Talous ja hallinnon ongelmat ovat aiheuttaneet joskus hallituksen vaihtumista.

Ilmasto

Kanadan ilmasto on pääosin havumetsä- ja tundravyöhykkeellä. Monilla alueilla talvet ovat kylmiä. Preerian pohjoisosa ulottuu maahan. Maisemat ulottuvat alavista soisista ja järvistä alueista läntisiin Kalliovuoriin. Kanadan eteläinen länsiosa muistuttanee monista maailman maista maisemaltaan paljon Suomen maisemia.apaan

Pohjoisessa on karuja, arktisia saaria.

Historia

Ensimmäiset Kanadan asukkaat olivat alkuperäiskansoja: amerintiaanjea, na-dene kansoja ja eskimoita. Viikingit asuivat vähän aikaa maan itärannikolla. Merkittäviä intiaaniheimoja ennen euroopppalaistan tuloa olivat muun muassa micmacit, mohawkit, algonkinit ja athabascat.

Kanada syntyi, kun ranskalaiset ja englantilaiset valtasivat alueita. Englanti voitti riidat omistuksesta. Ranska menetti siirtomaansa jo 1763. Kiista rajasta Yhdysvaltain kanssa sovittiin sodan jälkeen vuonna 1812. Kanada liitti itseensä Hudson Bay Companyn hallinnoiman Rupertinmaan vuonna 1870.

Kanada itsenäistyi 1931, mutta jäi brittiläisen kansainyhteisön jäseneksi. Brittien viimeiset valtaoikeuden hävisivät vasta 1982. Kanada osallistui länsivaltojen puolella maailmansotiin.

Kanada on osallistunut kansainväliseen politiikkaan muun muassa Natossa ja YK:ssa.

Itsenäisyyden aikana Quebecin alueen ranskankielisten parissa on ollut halua itsenäistyä Kanadasta. Syynä tähän lienee se, että englanninkielinen kulttuuri ja hallinto ovat olleet maassa johtavassa asemassa, Quebekin ranskankielisten itsenäisyysainekset ovat tehneet ajoittain terrori-iskuja.

Itsenäistymisen vastustajat ovat pari kertaa, toisella täpärästi, voittaneet kansanäänestyksen Kanadasta eroamisesta.

Kanadassa on ollut talousvaikeuksia 2010 - ja 2020 - luvuilla.

Kanadan alkuperäiskansojen protesti

Intiaanit tukkivat rautatien vastalauseeksi valkoihmoisten toimia vastaan Setonissa.

Kanadassakin alkuperäiskansat joutuivat siirtomaavallan saavuttua toisen luokan kansalaisiksi. He kun ovat vähemmistö. Nykyään heitä on noin 1/25 osa kansasta.

Valtaväestö on nykyäänkin suhtautunut alkuperäisväestöön kielteisesti mm koska pitää näitä työtä vieroksuvina.

Alkuperäiskansat ovat syyttäneet kirkkoa ja hallitusta siitä, kuinka alkuperäiskansoja "sivistettiin" sisäoppilaitoksissa. Lapsia haettiin pakolla niihin.

Näissä kun tuhansia, jopa kymmeniä tuhansia lapsia kuoli yleensä sairauksiin. Syynä mm huono lämmitys ja jäteveden poisto sekä nälkä. Olot paranivat ajan mukana. Kuolleisuus väheni kuitenkin normaalitasolle jo 1950-luvulla tultaessa rokotusten myötä.

Hallitus sulki useimmat näistä kouluista jo 1960-luvulla, alkaen opettaa lapsia muiden mukana kouluissa. Kanadan hallitus pyysi vuonna 2008 anteeksi sisäpoopilaitosten surkeista oloista johtuneita lasten kuolemia.

Köyhyys aiheuttaa monia ongelmia intiaaneille. Huumeiden käyttöä ja muita ongelmia esiintyy intiaanien parissa. Poliisi ei tutki huolella, jos intiaani joutuu rikoksen uhriksi. Hallitus ja yhtiöt eivät lupaa kysele, kun rakentavat alkuperäiskansojen maille. Vääryydet ovat monet alkuperäiskansat vaatimaan oikeuksiaan ja protestoimaan, joskus laittominkin keinoin.

Tunnetuin esimerkki on Okan välikohtaus vuodelta 1990. Siinä intiaanit kykenivät pitämään

heidän mukaansa valkoisten laittomasti ottamaa maatilkkua hallussaan pari kuukautta. Entisne koulun maille rakennettiin golfkenttä. Intiaanit eivät hyväksyneet tätä, mutta hävisivät oikeusjutun alueen omistuksesta. Sillloin he valtasivat alueen.

Tapaukseen liittyi ammuskeluja hallituksen joukkojen ja mohawkien välillä: ihmisä haavoittui ja kuoli. Mohawkit voittivat kiistan, mutta ovat tämän jälkeen halunneet lisää alueita lähistöltä.