Wikijunior Maantiede/Kenia

Kenian satelliittikuvakartta.

Kenia on 56 miljoonan asukkaan valtio Itä-Afrikassa. Pääkaupunki Nairobi. Muita tunnettuja kaupunkeja Mombasa. Asukkaat pääosin mustaihoisia. Kielet swahili ja englanti. Valuutta Kenian shillinki. Uskonto pääosin kristittyjä: protestantteja, katolilaisia. Muslimeja noin 1/10 väestöstä.

Rannikolla alavaa tasankoa, sisämaassa vuoria. Itä-Afrikan hautavajoama halkoo maata.

Lämpötila alueesta riippuen 15 - 25 °C keskimäärin ympäri vuoden. Ilmasto trooppista savannia jossa on kuiva ja sadekausi.

Sadekausien voima ja pituus vaihtelevat vuodesta toiseen.

Väestön pääelinkeino maatalous. Turismi lisääntynyt.

Kenia on kansoiltaan hajanainen: monia eri heimoja asuu maassa. Näiden väliset riidat ovat aiheuttaneet ajoittain väkivaltaa.

Maan ongelmia ovat rikollisuus, köyhyys, sairaudet ja korruptio. Lapset voivat olla aliravittuja. Kuivuus toistuu monesti: puhtaasta vedestä on puutetta. Väestöä on muuttanut maaseudun kuivuutta jne pakoon suurkaupunkien slummeihin. Nämä ovat turvatonta aluetta rikollisuuden takia.

Ennen Kenian itsenäistymistä oli äärimmäisen väkivaltainen mau mau-liikeen sissisota.

Kenian politiikka on ollut melko epävapaata. Vaaleja on väärennetty, mikä on nostanut levottomuuksia ajoittain.

Historian alku

Keniasta on löydetty merkkejä ihmisen varhaisesta kehittymisestä. Tämän jälkeen alueella eli eri metsästäjä-keräilijöitä.

Bantut ja nilootit saapuivat alueelle noin 400 jaa. Nämä jakautuivat moneen heimoon. Noin 700 jaa alkoi arabien ja Persian vaikutus. Se toi islaminuskoa maahan.

Noin 1000 jaa alkoi viljely ja rautakausi oli alkanut. Portugalilaiset saapuivat seudulle 1500-luvulla.

Brittien siirtomaavalta

Britit hankkivat alueen 1800-luvun lopussa.

1900-luvun alkuvuosina Yhdistyneestä Kuningaskunnasta muutti valkoisia keskiluokkalaisia Keniaan. He ajoivat mm kikujuheimolaisa reservaatteihin ja ottivat itselleen suuria maatiloja. Reservaattien kikujut joituivat torppareiksi. Näiden täytyi tehdä päivätyötä myös valkosilel ja kenialaisille suurmaanomistajille. Valkoiset kiristivät koko ajan työvelvoitteita. Lisäksi he tähtäsivät siihen, että kikujuista tulisi renkejä.

Valkoiset ajattelivat tuovansa maahan sivistystä. Kikujut taas että valkoiset tulivat sinne "paratiisiin loisimaan mustien kustannuksella".

Valkoisten menettely nosti maaseudulla tyytymättömyyttä suurtilallaisia vastaan. Se kyti pitkään ennen kapinaa.

Mau mau-liike

Kikujut loivat salaseura-keskusliiton 1940-luvun lopulla valkoisia vastaan. Sen tarkoitus oli lähinnä pelkkä aseetontottelemattomuus. Mutta vuonna 1950 Nairobin ammattiliitot järjestivät suuren protestin. Tämä johti toimien ja vastatoimien kierteeseen hallituksen ja liiton, "keskuskomitean" välillä. Keskuskomitea pyrki kaappaamaan vallan kaikissa mustien vastarintaliikkeissä, ja loi asejoukkoja.

Vuoteen 1952 mennessä oli käynnissä "mau mau-liikkeen"-kapina.

Mau mau-liikeen nimitys saattaa olla peräisin sanoista Mzungu aende ulaya – mwafrika apate uhuru – ”valkoinen mies menköön kotiin, afrikkalainen saa vapautensa”.

Mau maut alkoivat alussa tappaa niitä kikujuja, jotka tekivät yhteistyötä brittien kanssa. Sissit hyökkäilivät mm syrjäisille maatiloille surmaten niiden asukkaita. Tämä nosti valkoisissa suuren pelon ja raivon. Valkoiset halusivat kosata mustille, jotkut puhuivat kikujujen hävittämisestä.

Vuonna 1953 britit tehostivat sotaansa mau mau-liikettä vastaan. Mau mau-liike oli kasvanut noin 20 000 henkeen. Britit ja näitä tukeneet afrikkalaiset vastasivat tähän kylissä tapahtuviin joukkokuuluisteluin. Valkoisten puolisotilalliset KPR-joukot kiduttivat ja tappoivat. Vuonna 1954 britit keräsivät Nairobista kikujut karkoittaen nämä maaseudulle keskitysleireille. Niissä oli nälkää ja tauteja, kikujuja kidutettiin ja kuoli. Ne kikujut joita ei viety keskitysleireille, eristettiin huonoihin oloihin reservaatteihin. Raaka taktiikka tehosi. Vuonna 1955 useimmat metsien mau mau-tukikohdat oli tuhottu. Vuonna 1956 viimeinenkin kukistui.

Mau mau-liikkeen kukistaminen vei luultavasti yli 120 000 kenialaisen siviilin ja sissitaistelijan hengen.Tieto siirtomaahallinnon tekemistä julmuuksista kantautui lopulta Iso-Britanniaan. Monet poliitikot tuomitsivat raa'at kapinan kukistamistoimet. Vaikka mau mau-liike oli kukistunut, se onnistui silti edistämään Kenian itsenäistymistä.

Itsenäistyminen

Vuonna 1959 britit päättivät luopua Keniasta. Sovittiin, etteivät kenialaiset hyökkää maan itsenäistyttyä valkoisten kimppuun kostamaan.

Itsenäinen Kenia

Kenia itsenäistyi 1963. Maan ensimmäinen presidentti oli itsenäisyysaktivisti Jomo Kenyatta. Kenyatta suosi maltillista siirtymistä siirtomaasta itsenäiseen hallintoon. Toisaalta hän hankki itselleen maata niin että hänestä tuli suurin maanomistaja. KANU-puolue oli vallassa.

Ulkopuolitiikassa Kenyatta ajoi länsimyönteistä linjaa. Kenyatta keskitti vallan itselleen, esim vuoden 1974 vaalit eivät olleet vapaita. Kenyattan kuoleman jälkeinen presidentti Daniel arap Moi teki maasta virallisestikin yksipuoluevaltion vuonna 1982. Armeija vastasi tähän yrittämällä kaapata vallan. Hallitus kukisti sen pian. Länsi tuki Moin hallitusta kylmän sodan takia, vaikka se oli diktatuuri. Länsimaat kuitenkin painostivat Kanian sallimaan oppositiopuolueet vuonna 1991. Moin hallitus oli eräs Afrikan korruptoituneimmista. Moin perheellä oli suuria omistuksia eri puolilla maailmaa.

Tämän jälkeen tuli pari muuta presidenttiä. Vuosien 2007 ja 2017 vaaleissa oli väkivaltaa.

Kenian presidentiksi nousi kisiteltyjen vaalien jälkeen v 1922 William Samoei Arap Ruto.

Maan pohjoisosassa on ollut heimojan ja klaanien välisiä aseellsia kamppailuja. As-Shahaab-islamistit ovat tehneet hyökkäyksiään Keniassakin.