Siirry sisältöön

Wikijunior Maantiede/Länsi-Sahara

Wikikirjastosta
Länsi-Sahara in käytännössä jaetui sahrawien Polisarion ja Marokon kesken.

Länsi-Sahara on alue Marokosta etelään Pohjois-Afrikassa. Alue kuuluu arabi-islam kulttuuripiiriin.

Marokko ja sahrawien sissiliike Polisario kävivät pitkän sodan. Marokko miehitti suuren osan alueesta.

Sota päättyi tulitaukoon.

Alueen omistuksesta syntynyttä kiistaa ei ole saatu täysin sovittua. Marokko valvoo pääosaa alueesta. Sahrawit ovat protestoineet johon Marokon viranomaiset vastanneet sortotoimin.

Länsi-Sahara on Marokolle tärkeä. Paljon luonnonvaroja. Alueen lähellä on kalavesiä ja sieltä saa fosfaattia.

Melko vähälle huomiolle ovat jääneet huonoissa oloissa, kansainvälisten avustusten varassa elävät pakolaiset.

Berberit ja arabit ulottivat valtansa seudulle keskiajalla. Espanja miehitti alueen 1884. Tämän jälkeen aluetta alettiin kutsua Espanjan Saharaksi. Ranska auttoi kukistamaan alueen itsenäistymisliikkeen 1950-luvulla.

Länsi-Saharan kansa on sahrawit.

Sahrawien taistelijoita.

Vuonna 1973 alkoi toimia sahrawien itsenäisyyttä ajanut liike Polisario. Sen aseellinen kyky voimistui. Itsenäistyminen näytti alussa etenevän hyvin. Vuonna 1974 Espanja antoi Länsi-Saharalle itsehallinnan ja lupasi itsenäistymis-kansanäänestystä.

Mutta Marokko ja Mauritania himoitsivat Länsi-Saharaa. Espanja sopikin vuonna 1975 vastoin YK:n sääntöjä alueen jakamisesta. Mauritanian ja Marokon joukot tunkeutuivat maahan. Marokko otti 2/3 alueesta. Marokko siirsi väkeä Länsi-Saharaan. Tarkoitus oli sillä perustella alueen hallinta.

Sahrawien pakolaisleirit Algeriassa elävät ulkomaisen avustuksen varassa. Aavikolla kun ei voi viljellä maata.

Polisario hyökkäili mahan tulleita Marokon joukkoja vastaan: sota käynnistyi.

Marokon armeija tappoi iskuillaan tuhansia siviilejä, kun hyökkäsivät pakolaisleirejä polttopommeilla. Vuonna 1976 perustetiin ensimmäiset sahrawien pakolaisleirit Algeriaan.

Toisaalta Länsi-Saharasta lähti sotaa pakoon väkeä syntyviin pakolaisleireihin mm Algeriaan. Mauritanian armeija oli melko heikko. Mauritanian joukot vetäytyivätkin taistelusta 1979 sopien kiistan Polisarion kanssa. Marokko ja Polisario jatkoivat yhteenottojaan.

Marokko pyrki 80-luvulla asteittain puhdistamaan Länsi-Saharaa Polisarion sisseistä.

Se kykenikin valtaamaan maan tärkeimmät alueet.

Marokko rakensi 1980-luvulla Länsi-Saharaan suojaksi Polisariota vastaan muuria, jonka lähellä oli linnoitteita ym. Se sulki muurin sisään vaiheittain vuosina 1982 - 1987 alueita Länsi-Saharasta.

Vuonna 1991 Marokko ja Polisario solmivat tulitauosta, joka piti pitkään melko hyvin.

Sodassa oli kuollut arvioita 10 000 - 20 000.

Siviilivastarintaa, sortoa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Polisario ja sahrawit laajemmin tyytyivät lähinnä siviilivastarintaan: mielenosoituksia ja mellakoita. Hallitus on vastannut 2000-luvulta lähtien alkaneeseen muutamaan "intifadaan" kovin ottein. Järjestystä valvoneet tahot ovat kiduttaneet ja surmanneet ihmisiä: joita on kadonnutkin tietymättömiin.

2020-luvulla on ollut ajoittaista kahakointia. Tämä on johtunut siitä, että hallitus laajentaa valtaansa tulitaukolinjan yli.

Ei ollut merkkejä, että Polisario olisi ollut voittamassa kriisiä. Pakolaiset eivät olleet palaamassa Länsi-Saharaan. Pakolaisleirien avustukset olivat vähentyneet, aliravitsemus yleistynyt.