Wikijunior Maantiede/Madagaskar

Madagaskar satelliittikuvassa.

Madagaskarin sijainti Afrikan ja maailman kartalla.

Madagaskar on saarivaltio eteläisestä Afrikasta itään, Intian valtameressä.

Madagaskarin valtio

Pääkaupunki Antananarivo: 1.6 miljoonaa asukasta. Asukkaita noin 28 miljoonaa.

Madagaskar on maailman neljänneksi suurin saari, 587041 neliökilometriä alaltaan.

Valuutta ariary. Maa tuottaa merkittävästi mm vaniljaa.

Madagaskar on köyhä kehitysmaa. Toistuvat kuivuudet tuovat nälkää.

Ongelmia

Madagaskar on maailman mitassa keskimääräistä köyhempi maa. 3/4 kansasta elää köyhyysrajan alla.

Itsenäisyysaikana ongelmia ovat olleet maataloutta haittaava toistuva kuivuus, joka on aiheuttanut aliravitsemusta ja nälkää. Trooppiset myrskyt aiheuttavat tuhojaan. Kulkutaudit leviävät.

Lisäksi talouden kasvaessa 90-luvulla korruptio ilmaantui pahaksi rasitteeksi. Vallan keskittyminen ja taloustaantumat maassa ovat nostaneet ajoittain levottomuuksia.

Kielet

Alkuasukkaiden kieli on hieman erilaista kuin odottaisi: se on Tyynen meren saarille tyypillistä polynesialaista malagassia, ei afrikkalaista kieltä.

Viralliset kielet ovat maassa malagassi, ranska.

Ilmasto

Ilmastoltaan saari sijaitsee kuumalla, trooppisella vyöhykkeellä. Rannikolla on kuumaa ja kosteaa, ylängöllä hieman viileämpää. Metsä pääosin monsuunimetsää: kuivempi ja kosteampi kausi. Saaren eläimistö onomaleimainen, kun saari eristynyt Afrikasta.

Historia

Kiistanalaisia löytöjä ihmisten mahdollisista asumisista ja vierailuista on ajoitettu aikaan n. 8500 eaa - 130 jaa.

Polynesialaiset saapuivat Madagaskariin ehkä joskus 490 jaa. Arabit levittäytyivät meritse osaan Madagaskariakin 600-luvulla jaa. Malagassien parissa yntyi kilpailevia kuningaskuntia.

1812 Imaerina-niminen kuningas yhdisti saaren. Englantilaiset saapuivat saarelle erään kuninkaan kutsusta, mutta seuraajakuningas ajoi heidät pois. Pian kuitenkin Ranska valtasi maan.

Madagaskar itsenäistyi 1960. Ensimmäinen tasavalta oli Ranskaan päin kallellaan ja itsevaltainen. 70-luvulla kansallismieliset sosialistit nousivat valtaan. Tyytymättömyys heitä vastaan nousi jo 70-luvulla. He luopuivat vallasta lopullisesti vasta 2002. Tämänkin jälkeen on ollut melko presidenttikeskeistä ajoittain sotilaiden tukemaa valtaa. Joskus on ollut mielenosoituksia hallitusta vastaan.

Vuodesta 2021 on maassa ollut kuivuuden aiheuttamia satojen epäonnistumisia.Tämä on aiheutanuut nälkää ja muuta aliravitsemusta.

Vuonna 2025 nousi protesteja presidentti Andriy Rajoelinaa vastaan. Syynä tähän oli mm huono talous ja jatkuvat sähkökatkot. Mielenosoitukset muuttuivat pian väkivaltaisiksi mellakoiksi. Armeija kieltäytyi ampumasta protestoijia ja kaappasi vallan. Rajoelina pakeni maasta, kun hänen henkeään uhattiin.