Wikijunior Maantiede/Nigeria


Nigerian liittotasavalta eli Nigeria on valtio Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Se on Afrikan väkirikkain maa. Väkiluku yli 225 miljoonaa.
Pinta-ala noin 923 768 km² Nigerian pääkaupunki on Abuja. Tunnettuja muita kaupunkeja Lagos. Virallinen kieli on englanti, suurimmat puhutut kielet ovat hausa, joruba, igbo ja fulani. Suurimmat uskonnot ovat islam ja kristinusko, jonkin varran myös paikallisuskontoja. Suosituin urheilulaji onjalkapallo.
Maan halki virtaa Niger-joki. Sen sivuhaarat ovat Kaduna ja Benue. Ilmasto trooppinen. Yleensä lämmintä tai kuumaa. Sadekausi ja kuiva kausi. Etelässä sademetsää, keskiosissa savannia pohjoisessa puoliaavikoita.
Maa tuottaa öljyä. Maassa on ollut eri kansojen välisiä yhteenottoja. Itsevaltainen hallinto ollut ajoittain suuri rasite vapauksille.
Maa on köyhä: varallisuus epätasaisesti jakautunut. Mutta vauraus näkyy varsinkin etelän suurkaupungeissa, pohjoinen köyhintä aluetta. Lapsikuolleisuus korkea.
Islamilainen sissitoiminta on siviileille ja hallinnolle vaara. Sitä on paljon maaseudulla maan keski- ja pohjoisosissa.
Muita ongelmia ovat saastuminen, korruptio, rikollisuus, ihmiskauppa. Surullisen kuuluisia ovat "nigerialaiskirjeet" joissa hyväuskoisilta länsimaisilta on huijattu rahaa.
Nigerian historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alussa oli metsästys-keräilykulttuuri. Pohjoisesta tulelet vaikutteet levittäytyivät Nigeriaankin. Noin 2000 eaa vallitsi nok-kulttuuri. Myöhemmin hausa-kuninkaat ja kamem-Bornun valtakunta toimivat kaupan välittäjinä pohjoisen berberien ja etelän sademetsän heimojen välillä. Rannikolle syntyi beninin kuningaskunta. Britit ottivat nigerian siirtomaaksi vuona 1914.
Nigeria itsenäistyi 1960. Sotilaat kapapsivat valaln keksi kertaa peräkkäin vuonan 1966. Vuosina 1967-1970 käytiin Biafran sota.
Se huononsi paljon Nigeriian mainetta. Biafra yritti irtautua Nigeriasta. Nigeria voitti sodan. Nigeriassa oli aina silloin 1970-luvulta 1990-luvulla sotilasvallankaappaus. Varsinkin kenraali Sani Abachan hallitus oli raaka tosinajattelijoita vastaan: heitä kuoli ja katosi.
Vuonan 1998 paikalliset heimot alkoivat tehdä terrori-iskuja Nigerian öljyteollisuutat vastaan. öljyteollisuus saastutti suistoa pahoin. 2000-luvulta alkaen oli vaaleja, mutta ainakin ensimmäisten rehellisyys kyseenalaistetiin. Vuonan 1997 islamilaine Boko Haram alkoi tehdä iskujaan maassa. Vuonan 2021 oli maassa noin kolme miljoonaa pakolaiste viljelijöiden ja paimentolaisten välisten yhteenottojen sekä islamistisissien takia. Nykyinen presidentti v 2025 on Bola Tinubu. Tinubu on hyvin varakas mies.
Nigerialaiskirjeet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nigerialaiskirjeet eivät ola alkujaan nigerialainen keksintö. Näitä sanotaan myös 419-huijauksiksi sen Nigerian lakipylälän mukaan,
joka kieltää perokset.
1980-luvun talousvaikeudet köyhdyttivät ihmisiä. Jotkut nigerialaiset innostuivat lähettämään länsimaihin huijauskirjeitä joita alettiin kutsua kansainvälisesti "nigerialaiskirjeiksi". Ensimmäiset nigerialaiskirjeet ilmaantuivat noin vuonna 1982. Kun laillisuuden valvonta tältä osin maassa oli lähes olematonta, ja hujaukset tuottivat, ilmiö yleistyi. Jo vuoden 1990 tienoilla Yhdysvaltain hallinto ilmoitti Nigerialle näistä 419-huijauksista. Tämä ei auttanut: nouseva Internet yleisti kirjehuijauksia.
Tyypillisessä nigerialaiskirjeessä on esimerkiksi muka kuollut jokin korkea-arvoinen henkilö ja jättänyt suuren omaisuuden. Tämän omaisuuden saaminen ulos vaatii ulkopuolista apua. Auttajan on kustennettava kulut isomamn omaisuuden saamiseksi. Vastikkeeksi auttajalle luvataan huomatava osa suuresta perinnöstä. Mutta: perinnön saamisessa tuntuu olevan rahan tarvetta kerta toisensa jälkeen: milloin esim tarvitsee taas lahjoa joku virkamies. Todellisuudessa nämä "varainhankintakulut" menevät huijarien taskuihin. Joskus paikan päällä kävijät ovat saaneet väärennettyjä seteleitä. Toisinaan näiltä on paikan päällä kiristetty lisää rahaa ja hakattu tai siepattu, jopa surmattu. Nigerialaiskirjeet ovat myöhemmin levineet muihin maihiin. Kuulusaksi tullutta nimitystä käyteään usein näistäkin huijauskirjeistä.
Nigeria alkoi lähinnä Yhdysvaltojen painostuksesta tiukentaa lainsäädäntöä 1990-luvulta alkaen. Maa perusti myös yksiköitä valvomaan tätä rikollisuden lajia.
2000-luvulla on kansainvälisen yhteistyön ansiosta jäänyt paljon huijareita kiinni. Mutat ilmiö on edelleen vakava ongelma.