Wikijunior Maantiede/Paraguay
Paraguay on sisämaavaltio Etelä-Amerikassa.
Väkuluku 6.1 milj. Pinta-ala yli 406000 neliökilometriä. Pääkaupunki Asunción.
Väestö pääosin valkoisia ja mestitsejä.
Espanja ja guarani ovat valtakielet. Valuutta guarani. Paraguay on keskiköyhä maa. Noin 2/3 maasta Gran Chacon alankoa. Maan itäistä osaa kutsutaan nimellä Paraneña. Parana ja Paraguay joet virtaavat maassa.
Itäosan ilmasto suurelta osin subtrooppinen, länsiosa trooppinen. Kesällä voi puhaltaa lämmin sirocco, talvella kylmä pampero.
Paraguayn historiassa on ollut sotia varsinkin 1800-luvulla. 1900-luvulla oli pitkä diktatuurin kausi.
Paraguayn historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ensimmäiset intiaanit saapuivat joskus 13000-11000 vuotta sitten.
Guarani-intiaanit saapuivat alueelle ehkä muutama tuhat vuotta ennen ajanlaskun alkua. Eurooppalaiset ilmaantuivat 1530-luvulla. Espanjalaiset perustivat alueelle guaranikyliä Portugalin omistaman Brasilian laajenemista vastaan.
Espanjalaisia jesuiittoja muutti alueelle 1588. He perustivat guaranien siirtokuntia. Mutta nämä joutuivat hollantilaisten ja portugalilaisten hyökkäyksen uhreiksi. Intiaanit saivat sen takia vuodesta 1639 kantaa aseita Nämä ajoivatkin orjakauppiaat pois. Monet siirtokunnista olivat melko vauraita.
Jesuiitat ja heidän etuisuuksia saaneet siirtokuntansa herättivät muissa espanjalaisissa vastarintaa. jesuiittojen vastustajat kapinoivat 1720-1730. Espanja päätti karkottaa jesuiitat 1767. Paraguay siirrettiinn Argentiinan vallan alle.
Vuonna 1810 paraguaylaiset vastustivat Argentiinan itsenäistymistä. Paraguay itsenäistyi Argentiinasta 1813. Valtaan nousi kirkkoa vastustanut diktaattori de Francia. Paraguay oli "outo lintu", jota ympäröivät valtiot vihasivat. Vuonna 1844 nousi presidentiksi Carlos Lopez, joka pyrki kehittämään maata. Lopezin pojan ja seuraajan Solano Lopezin aikana maa joutui Kolmoisliiton sotaan, minkä hävisi. Paraguay menetti suuren osan alueestaan ja väestöstään. Mm koleraepidemia tappoi maassa.
Colorado-niminen vanhoillinen puolue oli yleensä vallassa Boliviassa 1800 ja 1900-luvuilla.
Jo 1800-luvun loppupuolella Bolivia ja Paraguay ajautuivat kiistaan Chacon alueesta. Alue oli tärkeää karjankasvatusaluetta. Molemmat perustivat alueelle tukikohtiaan. Bolivia myös pyrki laajentamaan aluettaan Paraguayn kautta merelle. Maitten väliset rajaälikohtaukset alkoivat olla arkipäivää vuodesta 1925. Bolivia aloitti sodan ja valtasi muutamia Paraguayn asutuskesuksia. Mutta pian sotaonni kääntyi. Paraguayn armeija oli järjestetty paremmin. Paraguay voitti Bolivian 1935. Tämän jälkeen oli maassa epävakaata.
Saksalaisia natseja pakeni paljon toisen maailmansodan jälkeen Paraguayhin. Vuonna 1954 kenraali Alfredo Stroessner kaappasi vallan. Stroessner piti valtaa häikäilemättömästi: tapatti kaikki epäillyt poliittiset vastustajat. Tuhansia kuoli tämän takia, yli sata tuhatta pakeni maasta. Colorado-puolue tuki Stroessneria. Vaikka Stroessner oli ahkera hallintomies, muu hallinto oli melko korruptoitunutta ja sillä oli yhteyksiä huumekauppaankin.
Stroessner rakennutti valtavan voimalaitospadon, joka nosti maan talouden nousuun 1970-luvulla.
Yhdysvallat tuki alussa Stroessneria, mutta vetäytyi asteittain tukemasta häntä hallinnon raakuuden takia.
1980-luvun loppupuolella lisääntyivät Stoessnerin vastaiset protestit. Ne jatkuivat vaikka hallitus vastaiskin niihin kovin ottein. Vuonna 1989 kenraali Andres Pedotti kaappasi vallan. Colorado-puolueen Juan Carlos Wasmosy valittiin presidentiksi 1993 - maan ensimmäinen siviilipresidentti sitten vuoden 1954. 1990-luvulla maan taloudessa oli ongelmia, korruptiota ja poliittisia murhia sekä vallankaappausyrityksiäkin. 2000-luvulla valitut presidentit ajoivat vasemmistolaisempaa politiikkaa. Vuonna 2013 keskusta-oikeiston Colorado nousi taas valtaan.