Wikijunior Maantiede/Peru
Peru on valtio Etelä-Amerikan länsiosassa. Pinta-ala yli 1.2 miljoonaa km. Väkiluku yli 32 miljoonaa.
Pääkaupunki Lima, jossa 8.4 miljoonaa asukasta. Peru on maailman keskitasoa hieman rikkaampi: kuitenkin köyhä kehitysmaa.
Itsevaltaisuus ja demokratia ovat vuorotelleet Perun historiassa. Perun politiikka on epävakaata, hallinto vaihtuu usein. Rikollisuus on paha ongelma nykyään.
Peru
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valuutta Perun sol.
Perun virallinen kieli on espanja. Alkuasukkaiden kielillä ketsualla ja aimaralla on paikallisesti virallinen asema.
Uskonnoissa on väestöstä noin 2/3 katolilaisia, noin 1/5 protestantteja.
Maa tuottaa kuparia, hopeaa ja kultaa. Kalastus on merkittävä elinkeino.
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Peru jakautuu kuivaan rannikkoalueeseen, hieman kosteampaan Andien vuoristoon ja idän kuumaan, kosteaan sademetsään.
Talvi on kuiva, kesä kostea. Rannikolla on monesti sumua. Vuoristossa on talvisin pakkasta.
Ongelmia maassa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maanjäristyksiä on usein. Perun ongelmia ovat laaja köyhyys, korruptio ja rikollisuus. Rikollisuus kytkeytyy ainakin osin huumekauppaan. Metsien tuhoaminen luo ympäristöongelman. Laiton kaivostoiminta ja liikakalastus lopvat ympäristölle riskejä. Kasvavat kaupungit saastuvat.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Varhainen historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Intiaanien varhaisista yhteiskunnista kertoo paljon tarkemmin Keski-Andien varhaiskulttuurit
Inkoista kertoo Inkat
Intiaanit saapuivat Mesoamerikasta Peruun joskus 11000 eaa. Syntyi metsästäjä-keräilijäkulttuuri, johon liittyi viljelyä puutarhoissa. Aikaa myöten väkiluku kasvoi: asutus kiinteytyi rannikolle.
Intiaanit alkoivat rakentaa täällä järjestynyttä yhteiskuntaa viimeistään n 2500 eaa. Rannikolle syntyi sotivia kaupunkeja. Rannikon kulttuuri levisi sisämaahan. Inkojen edeltäjien ja inkojen valtiot ulottuivat laajalle Andeilla. Espanja valtaisi inkavaltion alueen 1531-1542. Inkat kapinoivat vielä 1700-luvulla siirtomaavaltaa vastaan.
Itsenäisen Perun historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Peru itsenäistyi Espanjan siirtomaavallasta 1821.
Vasta itsenäistynyt Peru oli pahoissa veloissa. Sotilaat hallitsivat usein Perua 1800-luvulla. Peru soti 1800-luvulla muutaman kerran naapurimaiden kanssa. Sodat jatkuivat osin 1900-luvun puolelle.
Vuonna 1945 sosialistit nousivat valtaan, mutta sotilaat kaappasivat vallan 1948. Tämän jälkeen siviilien ja sotilaiden valta pitkään vuorotteli Perussa.
Perussakin oli sotilasvalta 1968 - 1980. Vuotta 1970 maolaiset sissit aloittivat maassasissisodan. Seuraneella siviilivallan aikana maan talous oli surkeassa jamassa, huumekauppa rehotti. Lisäksi noin 1980-1992 sissiliike Loistava polku laajensi aluettaan. Sissisodassa kuoli ainakin 70 000. Vuonna 1992 nousi valtaan presidentti Fujimori, joka hallitsi vuoteen 2001 melko itsevaltaisesti. Fujimori pystyi supistamaan paljon sissien toimintaa.
2000-luvun puolivälin jälkeen maan talous kasvoi pitkään. Mutta korruptio säilyi pahana ongelmana. Perun köyhyys on vähentynyt 2000-luvulla. Mutta yhä yli 1/5 väestöstä on köyhiä.
Vuonna 2017 Peru ajautui poliittiseen kriisin. Politiikassa onkin 2020-luvulla ollut jatkuvaa valtakamppailua ja myllerrystä: presidenttejä on tullut ja mennyt. Vuonna 2025 maassa oli mellakoita. Järjestäytynyt rikollisuus ja korruptio rehottivat.