Wikijunior Maantiede/Sudan

Sudan on valtio itäisessä Afrikassa. Se on suuri, 1.88 miljoonaa neliökilometriä. Seutu

on pääosin kuivaa Saharan aavikkoa ja eteläosian läpi kulkee puolikuiva Sahelin alue. Suuri joki Niili virtaa Sudanin halki.

Sudanin väkiluku vuonna 2025 noin 46 miljoonaa.

Pääkaupunki Khartum: noin 2.5 miljoonaa asukasta. Urheilulajeja jalkapallo, lentopallo.

Sudan on köyhä kehitysmaa. Nälkä ja väkivalt

Ilmasto

Ilmasto on pääosin aavikkoa. Etelässä aroa ja hieman savannia. Kahrtumin keskilämpötila vaihtelee noin välillä 34-36 C astetta, sademäärä 120 mm/v. Vähäinen sade saadaan yleensä kesällä. hiekkamyrskyjä usein. Kesäsateet saattavat tuoda pahoja tulvia.

aisuudet ovat paha ongelma maassa.

Väestö

Noin 70% sudanilaisista on Sudanin arabeja. Merkittäviä vähemmistökansoja mm beja, fur, nuba, nubialaiset. Mutakin ryhmiä on noin 18%. Noin 97% islamin uskoisia. Sudan onkin tiukan islamilainen maa. Toisaalta esim sharia-lain vastaisesti maassa juodaan alkoholia. Naisten asema on maassa huono.

Sudan on kehitysmaa

Sudan on kehitysmaa, jossa esiintyy aliravitsemusta. Noin puolet ei saa kyllin ruokaa, yli puoli miljoonaa

kärsii nälästä. Lapsia kuolee päivittäin nälkään. Maailman lupaamasta avusta vain 1/10 on toimitettu.

yli 8 miljoonaa sisäistä pakolaista. 16 miljoonaa lasta jäänyt sodan takia pois koulusta.

Elinajan odote noin 67 vuotta. Lapsikuolleisuus on korkea. Sota on tuhonnut Sudanin 2/3 saitaaloista.

Levottomuudet ja niiden syyt

Sudanissa on ollut levotonta koko sen itsenäisyyden ajan. Eräs sisällisota johtikin Etelä-Sudanin itsenäistymiseen vuonna 2011. Vuodesta 2001 lähtien on ollut raaka sisällissota lounaisella Darfurin alueella.

Kiistojen syitä on monia: uskontojen ja kulttuurien erot. Lisäksi suuri merkitys on ollut se, että arabitaustaiset ovat monesti liikkuvia paimentolaisia,ja mustat afrikalaiset viljelevät kiinteästi maata tai asuvat kaupungeissa. Näiden välillä on kilpailua elinkeinon harjoittamispaikoista kausikuivalla alueella. 1970-luvulla vallinnut viljelijöiden ja paimentollaistan myönteisempi vuorovaikutus on kadonnut mm viljelytapojen muutoksen takia.

Aiemmin paimentolaiset saattoivat ajaa osan vuodesta viljelettömälle sänkipalleolle karjansa syömään. Nykyään viljelijät suosivat ympärivuotista viljelyä vientiin. Tämä saattaa aiheuttaa sen, että liikkuvat arabipaimentolaiset ajavat karjansa mustien viljelymaille arvokastasatoa syömään.

Lapsia on joutunut paljon levottomuuksien uhreiksi. Heitä on ollut myös lapsisotilaina.

Sudanin historia

Varhainen aika

Varhaiset ihmiset asuivat maassa viimeistään kymmeniä tuhansia vuosia sitten, eläen mm metsästyksellä. Viljely ja karjanhoito ilmaantuivat noin 10 000 vuotta sitten. Tuolloin oli nykyistä kosteampi ilmasto. Vanhalla ajalla Egypti miehitti joitain Sudanin alueita. Noin 1500 eaa ilmestyi alueelle valtioita, mm Kerma ja Kush. Nubia on Khartumin pohjoispuolinen Sudanin alue. Nubialaissotilaita oli Egyptin armeijassa. Myöhemmin Kushin nubialaiset hallitsivat muutaman vuosisadan Egyptiä. Kun egyptiläiset ajoivat kushilaiset Sudanin pohjoisosasta pois. Nyt pääkaupunki siirtyi Napatasta Meroeen. Kristinusko levisi alueelle ensimmäisnä ajanlaksun vuosisatoina. Sen muoto koptilaisuus nousi valta-asemaan. Tämän jälkeen islam levisi alueelle n 1000 jaa alkaen. Se jäi varsinkin Pohjois-Sudanin valtauskonnoksi. Tämän jälkeen mm funji-heimo piti valtaa. Sen jälkeen saapuivat ottomaanit. 1880-luvulla Iso-Britannia valtasi Egyptin ja Sudanin.

Sekä tutkkilaisten että engalntilaisten valta nosti vastustusta: kulttuurierot olivat suuret.

Muhammad Ahmad ibn Abd Allah niminen mies julistautui mahdiksi. Mahdi tarkoitaa vapahtajaa. Ahmad julisti kapinan ottaen vallan Sudanissa. Alussa Mahdin valtio menestyi ja laajeni. Mutta pian tappiot alkoivat. Samaan aikaan oli tauteja ja nälkää. Ahmad kuolikin lavantautiin vuonna 1885. Britit valtasivat Sudanin takaisin 1898. Mutta samana vuonna Ranska yritti vallata Fashodan alueen. Ranska suostui viime tipassa vetäytymään. Englantilaiset pyrkivät pitämään osin perinteistä islamilaista valtiota, osin hieman uudistamaankin. Sudanin syntyi taas kansallishenkistä liikehdintää.

Itsenäinen Sudan: sisällissotia

Sudan itsenäistyi 1956. Ei-islamilaiset aloittivat samana vuonna pitkän, vuoteen 1972 jatkuneen sisällissodan. Etelän kapinahaluja vahvisti se, että vuonna 1958 vallan kaapannut kenraali Ibrahim Abboud halusi islamilaistaa koko maan. Abboud syöstiin vallasta jo 1964.

Vuonna 1969 oli taas sotilaskaappaus. Valtaan nousi Gaafar Nimeiry. Alussa maltillisempi Nimeiry aloitti islamilaisen sharia-lain 1983. Tämä käynnisti toisen Sudanin sisällissodan. Sudanin talous huononi. Nimeiry syöstiin vallasta 1985. Vuonna 1989 kenraali Omar al-Bashir kaappasi vallan. Etelä-Sudanissa tehtiin rauhansopimus 2005. Alue jäi tosiasiassa itsenäiseksi. Etelä-Sudan itsenäistyi virallisesti 2011.

Mutta myös läntisellä Darfurin alueella alkoi sota 2001 kolmen kapinaryhmän voimin. Nämä myös taistelivat keskenään. Kapinalliset olivat alussa voitolla. Mutta hallitus lähetti puolisotilaallisia janjaweed-joukkoja. Nämä hävittivät polttaen kyliä, tappoivat ja ryöstivät. Janjaweedit tulivat kuuluisiksi raakuudestaan siviilejä vastaan, tappoivat lapsiakin. Janjaweedit tappoivat 2000-luvulla noin 300 000 ihmistä. Kansainvälinen yhteisö paheksui tätä.

Myös Nubavuorilla oli jatkuvaa kapinaa. Sudanilla on ollut kautta historansia rajakiistoja ainakin Egyptin kanssa itäisten vuorten pohjoisosasta.

2020-luvun kriisi: RSF vastaan armeija

Janjaweedeista kehkeytyi vuonna 2013 puolisotilaallinen militia RSF ("Nopeat tukijoukot") . RSF tappoi yli 120 protestoijaa vuonna 2019.

Vuonna 2019 armeija ja RSF syrjäyttivät pitkään vallassa olleen Omar Bashirin. Vuonna 2020 sovittiin rauha kapinallisten ja hallituksen välillä.

Uusi kaappaus oli vuonna 2021. Tälläkin kertaa armeija ja RSF kaappasivat yhdessä vallan: palauttaakseen sen muodollisesti siviileille.

Aliravitsemus vaivasi Darfurin aluetta. RSF teki raakuuksiaan. kapinalliset olivat riitaisempia kuin alussa. Monet solmivat rauhan hallituksen kanssa, vastarinta jatkui vain suppeilla alueilla.

Yllättäen hallituksen kaksi asejoukkoa alkoivat taistelal keskenään.

RSF:ää johtaa kenraali Mohamed Hamdan Dagalo, "Hamedti". Hamedti on rikas mies, joka havittelee luultavasti Sudanin johtoon. Armeijan johtaja Abdel Fattah al-Burhanian on halunnut pysyä maan todellisessa johdossa. Dagalo ja Burhanian olivat eri mieltä siitä, miten RSF yhdisteään armeijaan, ja kuka on sitten sen yhdistetyn asejoukon johtaja.

Huhtikussa 2023 RSF-joukot ja Sudanin armeija alkoivat taistella keskenään. Molemmat syyttivät toisiaan taistelujen aloittamisesta. RSF:n mukaan armeija oli rikollinen, ja armeijan mukaan RSF kapinallinen. Armeija joutui alussa vetäytymään Khartumista: valtasi siitä osan vuonna 2025 takaisin. RSF:n joukot olivat keveitä ja liikkuvia, hallituksen joukoilla oli ilmatuki. RSF käytti tukijamailta saatuja lennokeita.

RSF menestyi vuonna 2025 vallaten Al-Fashirin pitkän nälkäsaarron jälkeen. Hallitus syytti, että RSF tappoi siellä joukoittain ihmisiä. RSF:n asemiehet surmasivat satoja ihmisiä sairaalassa. RSF kiisti tämän, Dalago sanoi että väitetyt rikokset tutkitaan. RSF valvoi suurta osaa Sudanista.

Maa oli jakautunut taas, nyt itä-länsisuunnassa. Eri arabimaat tukevat stämän sodan eri osapuolia.