Wikijunior Maantiede/Uruguay
Uruguay on valtio Etelä-Amerikan itärannikolla Argentiinan ja Brasilian välissä. Uruguayn pinta-ala on 175 016 neliökilometriä.
Uruguayn pääkaupunki on Montevideo, jossa1.3 miljoonaa asukasta.
Koko maan asukasluku 3,5 miljoonaa. Väestö onenimmäkseen eurooppalaistaustaisia.
Uruguay on keskiköyhä maa.
Pinnanmuodot, ilmasto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Uruguayn pinnamuodot ovat melko tasaisia. Kukkuloidenkin korkeus yleensä alle 200 metriä merenpinnasta.
Talvet koleita ja kosteita, kesät kosteita ja tuulisia. Joskus puhaltaa kylmä tuuli pampero Argentiinan pampan suunnasta.
Uruguayn historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alkuaika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Intiaanit asuttivat alueen joskus 11000 eaa. Haimoja syntyi ja kuoli aikojen saatossa. Mm guaranin kielisiä intiaaneja asui maassa,
kun eurooppalaiset tulivat. Maahan saapunut Juan Solis kuoli intiaanien tapapmana 1515. Sitten
Espanja ja Portugali kilpailivat alueen omistuksesta. Espanjalaiset valtasivat maan 1700-luvulla Portugalilta. Siinä sivussa he tappoivat alueen intiaanit. 1800-luvun alussa alue itsenäistyi. Maahan hyökännyt Portugali piti sitä vähän aikaa hallussaan, kunnes maa itsenäistyi lopullisesti 1825. Vuonna 1838 – 1865 käytiin sisällissota punaisten (Colorado) ja valkoisten (Blanco) välillä. Lisäksi maa kävi 1800-luvulla sotia naapurimaidenkin kanssa.
"Latinalaisen Amerikan Sveitsi"
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Uruguay rikastui 1800-luvun lopussa maanviljelyllä karjataloudella. Tämä ja uudistiusaatteet mahdolistivat ennen näkemättömän elintason nousn monille.
Presidentti José Batlle y Ordóñez määräsi ensimmäisenä maailmassa 8 tunnin työajan, ilmeasen koulutuksen. Ordonez myös edisti sukupuolten tasa-arvoa ja erotti kirkkoa valtiosta. Myöhemmin lisäksi Uruguayssä oli eläkkeet ja töttömyysturva. Tämä aikansa mukaan edistyksellinen yhteiskuntamuutos . Siksi Uruguay sai lempinimen "Latinalaisen Amerikan Sveitsi". 1920-ja 1930-luvun Uruguaytä on kutsuttu "maailman ensimmäiseksi hyvinvointivaltioksi". Moni asui kaupungissa maaseudun tuottamilla rahoilla. Uruguay vei mm lampaan villaa.
Taantuma ja levottomuuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1930-luvun lama ajoi Uruguaynkin talouden taantumaan. Sen takia presidentti Gabriel Terra kaappasi blancojen tuella vallan. Demokratia palautetiin vuonna 1942. Korean sota lisäsi vähäksi aikaa vientiä.
1950-luvulla Uruguay alkoi näkyvästi köyhtyä: ihmisiä muutti maasta pois.
Taantumaan vei mm kuivuus, tekokuitujen teko korvaamaan lampaan villaa ja karjan salakuljetus Argentiinaan.
Taloudellinen eriarvoistuminen johti kasavavaan tyytymättömyyteen.
Vuonna 1961 alkoivat kommunistiset Tupamaros-kaupunkisissit tehdä terrori-iskujaan. Uruguayn talous huononi koko ajan ja aiheutti levottomuutta. Vuoden 1968 opiskelijamielensoitukset kiihdyttivät myös tupamarojen tekemiä salamurhia ja sieppauksia. Kansa suosi alussa tupamaroja: suosio hiipui kuitenkin näiden harjoittaman väkivallan takia.
Tupamarosien huippukausi oli 1970-1971. jolloin tupamaroja mm yhdessä vaiheessa karkasi suurena joukkona vankilasta. Vastauksena tähän presidentti kaappasi valan: armeija aloitti kovat toimet sissejä vastaan. Poliisi ja armeija pidättivät lähes kaikki tupamarojen merkkihenkilöt. Jotkut pidätetyistä kuolivat kidutuksiin. Yhdysvaltain tiedustelu auttoi tässä. Vuonna 1973 armeija syrjäytti presidentinkin. Sotilasvalta tappoi ainakin 200, jopa tuhansia kommunistiksi epäilemäänsä.
Demokratian paluu ja yksitystäminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1985 väkivaltaiset protestoijat kykenivät painostamaan armeijan luopumaan vallasta. 80-luvun lopulla sekä sotilasvallan edustajista että tupamaroista suurin osa armahdettiin.
1990-luvulla maan taloutta yksityistettiin. 2000-luvulta alkaen maata hallitsi pitkään vasemmiston Frente Amplio-puolue.
Vuobna 2019 oikeisto voitti niukasti vasemmiston.