Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Chinampa
Chinampa oli matalaan järviveteen tehty komposti, jollaisia asteekit
käyttivät viljelyyn. Niitä alettiin käyttää järvien rannoilla maapulan takia. Ne olivatkin tehokas viljelytapa.
Chinampojen arvellaan tuottaneet puolet, jopa 2/3 asteekkien pääkaupunki tenochtitlanin asukkaiden syömästä kasviravinnosta.
Chinampa-viljely
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Chinampa rakennettiin aitaamalla pajulla tai vastaavalla alue matalasta järven kohdasta, ja kasaamalla aitaukseen mätäneviä kasveja ja mutaa. Chinampojen välissä kulki kanootin mentävä kanava kylvöä ja sadon korjaamista varten. Yleensä chinampassa viljeltiin maissia, papua, kurpitsaa, amaranttia, tomaatteja, chilipippuria ja yrttejä. Nissä saattoi myös kavsa apuita.
Chinampat laooitetiin mudalla ja ihmisen ulosteilla. Näin ne kierrättivät tehokkaasti ravinteita ja olivat tuottoisa viljellä.
Ne tuottivat vuodessa jopa 39 tonnia/ha.
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Chiampojen käyttöön lienee päädytty alkujaan sen takia että Tenochtitlánin saarella oli puutetta viljeltävästä maa-alasta. Asteekkijohtajat pyrkivät edistämään chinampojen rakentamista. Ensimmäiset chinampat ilmaantuivat Meksikon ylängön järviin n. 1150–1350. Chinampat hävisvät suurelta osin, kun espanjalaiset kuivattivat Texcoco-järven. nykyään
Chinampoja on enää vain eräässä kohdassa Xochimilcossa.