Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Mayojen klassien kulttuurin tuho

Wikikirjastosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Mayojen klassien kulttuurin tuho oli mahtavan Etelä-Jukatanin mayasivilisaation tuho noin 760-1000. Asiantuntijat eivät tiedä romahduksen syytä. Yleensä sen väiteään johtuneen kuivuudesta, sodista, kapinoista tai maaperän kulumisesta tai muusta luonnonvarojen ehtymisestä.

Mayojen romahdus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monet klassisen kauden mayakeskukset hylättiin 750-1000. Pahin romahdus lienee tapahtunut noin 780-900 jaa. Tämän jälkeen historiaa seuranneita steeloja ei enää pystytetty, kun kuninkaat olivat kadonneet. Asutus siirtyi Jukatanille. Keskialueen väestöstä hävisi jopa 99%.

Tuhon syyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asiantuntijat ovat paljon kiistelleet tuhon syistä.

Mayakulttuurin tuhon syyksi on useimmiten sanottu kuivuutta, sotia ja maaperän kulumista metsien hakkuun takia.

Kuivuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kerrostumista tehtyjen mittausten mukaan alueella esiintyi kuivuutta noin 760-1050 ja sen seurauksena nälänhätää. Kuivuus tuli monena aaltona pahimmilalan vuosina 760, 810, 860 ka 910 ja saattoi kestää vuosikausia kerrallaan. Vuoden 810 kuivuus kesti yhdeksän vuotta.

Mayojen ydinalue Peten on luonnostaankin melko kuivaa kausisademetsää. Lisäksi maaperä on hyvin vettä imevää kalkkikiveä. Tällöin pienelläkin sateen määrän vähenemisellä on vakavia seurauksia. Kuivuus johtui trooppisen sadevyöhykkeen siirtymisestä etelään.

Metsien ja peltojen tuho[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Metsien hakkuu ja viljelysten laajentaminen aiheutti maaperän kulumista ja muuttumista viljelylle sopimattomaksi. Monesti on sanottu, että mayojen harjoittama kaskiviljely olisi ollut ympäristölle vaarallista. Nykyään kaikki tutkijat eivät ole tästä samaa mieltä.

Sodat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sotaisuus lisääntyi maya-alueella noin vuosina 760-830 jaa. Sodat muuttuivat tällöin tuhoisiksi. Ylimystö halusi yhä enemmän itselleen ryöstösaalista muista kaupungeista. Jatkuva sotiminen romahdutti yhteiskunnan ainakin Petexbatunin alueella. Dos Pilas oli ensimmäinen suuri kaupunki, joka romahti 761 jaa. Mayatekstien mukaan vasallit kapinoivat Dos Pilasin suurta kuningasta vastaan, mikä vei pitkään sotien sarjaan. Noin 800 saarrettiin ja vallattiin Cancuen, jossa oli suuri palatsi. Kaupungin pyhällä temppelialueella oli taisteltu, päätellen sinne kyhätyistä muureista. Arkeologit ovat löytäneen sen kuninkaan ja vaimon surmattuna ja haudattuna, ja ilmeisesti ylimystöä heitettynä vesisäiliöön. jaa. Copanin kuninkaan palatsi paloi noin 850 jaa. Tikal hylättiin joskus vuosina 850-950 jaa.