Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Mayojen klassien kulttuurin tuho

Wikikirjastosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Toniná, mistä on löydetty viimeinen mayojen pitkän ajanlaskun kalenterikivi.

Mayojen klassien kulttuurin tuho oli mahtavan Etelä-Jukatanin mayasivilisaation romahdus noin 760-1050. Ennen vuotta 750 alueen väestö kasvoi nopeasti ja sodat lisääntyivät. Noin vuoden 810 jälkeen kuninkaiden saavutuksista kertovia steeloja pystytettiin vain vähän. Oli sotia. Maaseudun väkiluku romahti. Kaupunkien väki väheni, asuinpaikkoja hylättiin. Metsä peitti lopulta useimmat mayojen kaupungit.

Asutus siirtyi Jukatanille. Keskialueen väestöstä hävisi jopa 99%. Asiantuntijat eivät tiedä romahduksen syytä. Yleensä sen väitetään johtuneen kuivuudesta, sodista, kapinoista tai maaperän kulumisesta tai muusta luonnonvarojen ehtymisestä.

Ennen romahdusta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Peténin alueen väkiluku kasvoi noin 600 -750 jaa kaksinkertaistuen tässä ajassa. Salpetenin seudun väestö kymmenkertaistui. Tikalissa asui 10 000 – 120 000 intiaania, ehkä jopa enemmän.

Mayoilla oli tapana pystyttää kalenterikivi 20 vuoden välein. Vuonna 790 kalenterikiviä pystytettiin Peténissä enemmän kuin koskaan aiemmin, yhteensä 19.

Romahduksen aikataulu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pahin romahdus lienee tapahtunut noin 780-900 jaa, huipentuen 810-820. Tällöin monien kalenterikivien pystytys lakkasi.

Monien kaupunkien kalenterikivien pystytykset lakkasivat 790–830, nimenomaan vuoden 810 jälkeen tulivat huonot ajat.

Viimeisiä steelojen päivämääriä on varsinkin vuosina 810, 860 ja 910.

Vuonna 810 jaa pystytettiin enää 13, ja 830 jaa. pystytettiin vain kolme kalenterikiveä.

Viimeinen mayojen pitkän ajanlaskun päiväys oli Toninasta vuodelta 909.

Nykyään näkyvä Tikal rakennettiin 700–830. Mutta 830–900 siellä tehtiin vain pieniä rakennustöitä. Se viittaa siihen, että paikka olisi suureksi osaksi hylätty. Siellä asui vain pieni jäännösväestö. Roskia ei siivottu, ja katot romahtelivat ilman että niitä korjattiin.

Mutta Copanissa oli 950 jaa edelleen 15 000 ihmistä, kun väestöä oli 27 000 vuosina 750–900 jaa. Kuninkaita tai aatelisia ei juuri ollut jäljellä. Copanin kuninkaanpalatsi paloi 850 jaa, kun sen kuningas oli poissa jo 822 jaa. Ylellisyystavarat viittaavat siihen, että aatelisia olisi elänyt Copanissa vielä 975 jaa.

Caracolissa pystytettiin viimeinen steela vuonna 859, mikä on maya-ajankaskun mukaan 10.1.10.0.0. Erästä palatsia käytettiin noin vuoteen 900 asti. Suurista rakennelmista viimeinen, A6 hylättiin noin 1060.

Mutta keskisen maya-alueen autioituessa Jukatanin rakentaminen kiihtyi ja muun muassa meksikolaisvaikutteista Puuc-tyyliä edustavasta Uxmalista tuli merkittävä keskus 800–1000 jaa. Muiden alueiden romahtaessa selvinnyt Puucin aluekin luhistui noin 950–1000.

Tuhon syyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asiantuntijat ovat paljon kiistelleet tuhon syistä.

Mayakulttuurin tuhon syyksi on useimmiten sanottu kuivuutta, sotia ja maaperän kulumista metsien hakkuun takia. On myös ehdotettu ihmisten tai kasvien tauteja.

Kuivuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuivuus johtui trooppisen sadevyöhykkeen siirtymisestä etelään, kun maapallon ilmasto viileni. Tällöin kesäiset sateet eivät saapuneetkaan Petenin leveyksille.

Mayojen ydinalue Petén on hyvin altis kuivuudelle. Se on luonnostaankin melko kuivaa kausisademetsää. Lisäksi maaperä on hyvin vettä imevää kalkkikiveä. Näin isoja pohjavesivarastoja ei ole laajoilla alueilla maanpinnan lähellä. Tällöin pienelläkin sateen määrän vähenemisellä on vakavia seurauksia

Jukatanin niemimaalla kuivuus vaikuttaa eri alueilla eri tavoin. Toisilla alueilla pohjavesi oli mayojen tavoitettavissa, toisilla ei. Pohjavedettömillä alueilla, missä ei ollut jokia ja järviä, mayat rakensivat veden varastoaltaita. Näiden vesi riitti korkeintaan vuodeksi.

Kerrostumista tehtyjen mittausten mukaan alueella esiintyi kuivuutta noin 760-1050 ja sen seurauksena nälänhätää. Kuivuus tuli monena aaltona. Se oli pahimmillaan vuosina 760, 810, 860 jaa 910. Kuivuus saattoi kestää vuosikausia kerrallaan. Vuoden 810 kuivuus kesti yhdeksän vuotta. Varsinkin vuonna 860 alkanut kuivuus oli paha, huipentuen vuonna 862. Näiden kuivuuskausien aikaan oli myös Atlantin takana Euroopassa kylmää, kuivaa ja nälänhätää. Kuivuutta esiinntyi myös Perussa ja Etiopiassa.

Tabascon alueen chontalin mayojen Comalcalcosta löydetty kirjoitus mainitsee, että vuonna 783 oli kuivuus ja nälänhätä. Comalcalcom viimeinen tiedossa oleva päiväys on 7. maaliskuuta vuonna 814, mutta ajoitusten mukaan asutus jatkui noin vuoteen 1000 jaa.

Jukatanin seudun kuivuus vaikutti ensin vähävetisillä alueilla, ja laajeni aikaa myöten "märemmille" seuduille.

Vuoden 810 romahdus vei Palenquen ja Yaxchilanin hallitsijat. 860 kuivuus kaatoi Caracolin ja Copanin. Kolmannessa vaiheessa 890–910 luhistuivat Tikal, Uaxactùn ja monet muut suuret keskukset.

Vuosina 950-1000 hävisi sitten Puucin aluekin kuivuuteen.

Metsien ja peltojen tuho[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Metsien hakkuu ja viljelysten laajentaminen aiheutti maaperän kulumista ja muuttumista viljelylle sopimattomaksi. Monesti on sanottu, että mayojen harjoittama kaskiviljely olisi ollut ympäristölle vaarallista. Nykyään kaikki tutkijat eivät ole tästä samaa mieltä. Luultavasti kuivuus ja

metsien hakkuu yhdesä olivat tuhoisa yhdistelmä maan viljelykelpoisuudelle.

Sodat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sotaisuus lisääntyi maya-alueella noin vuosina 760-830 jaa. Tämä saattoi johtua väestön kasvusta. Sodat muuttuivat tällöin tuhoisiksi. Ylimystö halusi yhä enemmän itselleen ryöstösaalista muista kaupungeista. Jatkuva sotiminen romahdutti yhteiskunnan ainakin Petexbatunin alueella. Dos Pilas oli ensimmäinen suuri kaupunki, joka romahti 761 jaa. Mayatekstien mukaan vasallit kapinoivat Dos Pilasin suurta kuningasta vastaan, mikä vei pitkään sotien sarjaan. Noin 800 saarrettiin ja vallattiin Cancuen, jossa oli suuri palatsi. Kaupungin pyhällä temppelialueella oli taisteltu, päätellen sinne kyhätyistä muureista. Arkeologit ovat löytäneen sen kuninkaan ja vaimon surmattuna ja haudattuna, ja ilmeisesti ylimystöä heitettynä vesisäiliöön. jaa. Copanin kuninkaan palatsi paloi noin 850 jaa. Tikal hylättiin joskus vuosina 850-950 jaa. Tabascon osavaltion Putúnin mayoja tunketui Peteniinkin. Oliko tämä romahduksen syy vai seuraus, ei tiedetä.

Sanastoa:[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Peténin alue: Kausisademetsää Meksikon ja Guatemalan rajalla. Klassisen mayakulttuurin keskusalue.
  • Steela: suuri pystykivi, jossa on monesti kirjoitusta