Siirry sisältöön

Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Muinainen Hawaiji

Wikikirjastosta

Havaijin esihistoria alko noin 1000 jaa, jolloin polynesialaiset saapuivat saarelle. Kausi loppui, kun anglantilainen James Cook ilmaantui laivoineen vuonna 1778.

Hawaiji eristäytyi joksikin aikaa muusta Polynesiasta, mikä synnytti kulttuuriin omaleimaisia piirteitä. Hawajin kulttuuria sääntelivät tarkat säännöt. Ihmiset olivat eriarvoisia. Esi-isien henget ja suojelushenget tärkeitä uskonnossa. yhteiskunta jakautui eri kerroksiin - kunonhaasta orjiin.

Hawaijissa asui enen aurooppalaisten tuloa noin 100 000 - 1000 000 ihmistä.

Suurin osa Hawaijin alkuasukkaista kuoli eurooppalaisten tuomiin tauteihin.

Historian pääpiirteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1. **Polynesialaisten asutus:**

   * **Aika:** Asutuksen tarkka ajankohta on ollut arkeologien kesken jatkuvan keskustelun aihe. Perinteiset arviot sijoittavat sen jonnekin vuosien **300 ja 1100 jaa.** väliin. Viimeaikaiset, luotettavampiin radiohiiliajoituksiin perustuvat tutkimukset viittaavat kuitenkin myöhäisempään ja lyhyempään asutusajankohtaan, mahdollisesti noin vuosien **1219 ja 1266 jaa.** välillä.
   * **Alkuperä:** Varhaisimmat siirtolaiset tulivat todennäköisesti **Marquesasin saarilta**. Myöhemmin, noin 1100–1200-luvulla, uskotaan tulleen uusia siirtolaisaaltoja tai tärkeitä kulttuurivaikutteita **Seurasaarilta (Tahiti)**, mikä toi mukanaan uusia sosiaalisia ja uskonnollisia elementtejä.

2. **Kulttuurinen ja sosiaalinen kehitys:**

   * **Eristäytyminen:** Asutuksen jälkeen kontakti muihin Polynesian saariin ilmeisesti loppui joksikin aikaa, mikä johti havaijilaisen yhteiskunnan itsenäiseen kehitykseen ja ainutlaatuisuuteen.
   * **Yhteiskuntarakenne:** Kehittyi tiukka luokkajärjestelmä eli **kapu-järjestelmä**, jota johti **aliʻi nui** (kuningas) ja hänen alaisenaan **aliʻi** (ylimystö). Heitä seurasivat **kahuna** (ammattilaiset, papit, asiantuntijat) ja **makaʻāinana** (tavallinen kansa), ja alimpana olivat **kauā** (orjat tai hylkiöt).
   * **Lait ja uskonto:** Elämää säädelleet tiukat lait olivat nimeltään **kānāwai**. Uskonnossa keskeisessä roolissa oli monijumalaisuus (akua) ja esi-isien suojelushenget (**ʻaumakua**).
   * **Taloudellinen perusta:** Elinkeino perustui kalastukseen ja viljelyyn. Tärkeitä viljelykasveja olivat **kalo** (taaro), josta tehtiin **poi**-puuroa, sekä **ʻuala** (bataatti). Myös kanoja, sikoja ja koiria kasvatettiin. Muinainen havaijilainen vesiviljely, erityisesti kalalammikot, oli Tyynenmeren alkuperäiskansojen keskuudessa edistynyttä.

3. **Alueellinen Organisaatio:**

   * Havaijilaiset hallitsijat jakoivat saaret poliittisiin alueisiin. Suuremmat saaret jaettiin kiilamaisiin piireihin nimeltä **moku**.
      1. Arkeologinen jaksoittelu

Arkeologit käyttävät useimmiten nelivaiheista jaottelua Havaijin esihistoriasta, vaikkakin päivämäärät voivat vaihdella lähteestä riippuen (alla esitetyt ajat ovat yksi usein käytetty jaottelu):

| Jakso | Aika (noin) | Keskeiset piirteet | | :--- | :--- | :--- | | **Kolonisaatiojakso** (*Colonization Period*) | **300–600 jaa.** (tai myöhempi alkamisajankohta noin 940–1130 jaa.) | Ensimmäisten polynesialaisten saapuminen, saarten asuttaminen, siirtokuntien perustaminen tuulisille rannikkoalueille, mukana tuotujen kasvien ja eläinten (**kalo, sika, kana, koira**) käyttöönotto. | | **Kehitysjakso** (*Developmental Period*) | **600–1100 jaa.** (tai myöhemmin 13. vuosisadalle asti) | Väestönkasvu, pysyvämpien asutusten vakiintuminen, erillisen havaijilaisen materiaali- ja henkisen kulttuurin kehitys, kalanviljelyn kehittyminen. | | **Laajentumisjakso** (*Expansion Period*) | **1100–1650 jaa.** | Merkittävä väestönkasvu, sisämaan ja kuivempien alueiden asuttaminen bataatin (ʻuala) viljelyn ansiosta. Poliittisten järjestelmien ja sosiaalisen hierarkian (kapu-järjestelmän) vahvistuminen. Ehkä Tahitilta peräisin olevien vaikutteiden aalto. | | **Protohistoriallinen jakso** (*Proto-Historic Period*) | **1650–1795 jaa.** | Jakso juuri ennen eurooppalaista kontaktia ja sen välittömässä läheisyydessä. Havaijin yhteiskunta on muotoutunut lopulliseen "klassiseen" muotoonsa, alueelliset päällikkökunnat ovat vahvoja ja toisinaan sotivat keskenään. Päättyy kapteeni Cookin saapumiseen (1778) ja kuningaskunnan yhdistymiseen (1795). |

    • Huomautus:** Kuten yllä mainittiin, asutuksen ajankohdasta on eriäviä näkemyksiä. Jos uudempi, myöhäisempi asutusaika (esim. 13. vuosisata) hyväksytään, kaikkien jaksojen aikataulut siirtyvät eteenpäin.

Mana Havaijilaisessa kulttuurissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mana havaijilaisessa kontekstissa on yliluonnollinen voima tai vaikutus, jota voi olla ihmisissä, esineissä tai paikoissa. Se voidaan kääntää sanoilla voima, auktoriteetti tai henkinen valta.

Keskeiset piirteet:

   Lähde ja siirto: Manaa pidettiin jumalilta ja esi-isiltä saatuna. Se oli erityisen voimakasta aliʻi-luokan (päälliköt/aateliset) keskuudessa, sillä heidän katsottiin polveutuvan suoraan jumalista.
   Vaikutus: Mana antoi päälliköille heidän auktoriteettinsa ja legitimiteettinsä hallita. Mitä suurempi manan määrä henkilöllä oli, sitä vaikutusvaltaisempi hän oli ja sitä korkeampi oli hänen sosiaalinen asemansa.
   Hankinta ja menetys: Manaa voitiin ansaita sotaisten voittojen, uhrausten tai onnistuneiden tekojen kautta. Se voitiin myös menettää epäonnistumisten, heikentymisen tai kapu (tabu/kielto) -rikkomusten seurauksena.
   Esineet ja paikat: Myös tietyt esineet, kuten aseet, taitavasti tehdyt käsityöt ja jumalille pyhitetyt rakennelmat (heiau), sekä pyhät paikat (wahi pana) saattoivat sisältää manaa.

Käsite on siis täysin rinnastettavissa muiden Polynesian kulttuurien manaan, ja se oli yksi tärkeimmistä voimista, joka määritti muinaisen Havaijin sosiaalista, poliittista ja uskonnollista järjestystä.

Mikä oli arvoitu hawaijin väkiluku suurimmillaan enen