Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Muinainen Pääsiäissaari

Muinainen Pääsiäissaari käsittää ajan asutuksen saapumisesta eurooppalaisten tuloon noin 900-1722.

Pääsiäisaaren alkuasukaskielinen nimi on Rapa nui, "suuri saari".

Se on hyvin itäinen saari eteläisellä Tyynellä merellä: Etelä-Amerikkaa lähempänä kuin Aasiaa.

Saarella asui eurooppalaisten tullessa ainakin 2000-3000 alkuperäistä asukasta.

Asukkaiden alkuperä

Ensimmäiset eurooppalaiset saapuivat 1722 jaa. Tällöin saarella oli kaksi etnistä ryhmää.

Polynesialaiset saapuivat saarell nykytiedon mukaan noin 1100 jaa. luultavasti Marquessassaarelta Pitcairnin tai Mangarevan kautta.

Saarella saapui jossain vaiheessa myös intiaaneja, jotka ehkä sulautuivat väestöön.

Papit, klaanit, moait, sotilaat ja lintumies

Tulokkaat alkoivat viljellä maata. Papit nousivat valtaan. Heille tehtiin suuria patsaita, joiden nimi oli moai. Nämä rlepäsivät suurtan jalustojen, ahujen päällä.

Suuruuden kaudella pystytetyt moai-patsaat painoivat yleensä noin 12-15 tonnia. Suurin tunnettu Ahu Te Pito Kura tai Paro, painoi noin 82 tonnia. Mutta 145–165 tonnin El Gigante jäi louhokselle, kun työ keskeytyi. Myöhemmällä kaudella pystytety moait olivat pienempiä, painaen vain 4-7 tonnia.

Saaren johtajat julistautuivat muinaiseen tapaan jumalten jälkeläisiksi. Pääsiäissaarten uskonnon mukaan päällikkö toimi yhdysmiehenä jumalan ja maailman välillä, varmistaen kalasaaliit, maan antimet ym.

Eliitti asui rannikolla, kansa sisämaassa. Pääsiäissaarelaiset olivat ainoita polynesialaisia jotka hautasivat kuolleet polttohautaamalla

Saarella eli 11-12 kilpailevaa klaania. Saaren asukkaat luultavasti hävittivät sen metsät. Kun puu loppui, ei kyetty tekemään kalastusveneitä.

Noin 1300 jaa tehtiin ensimmäiset "kivipuutarhat" joissa kivet suojasivat kasveja tuulelta. Nämä olivat yläluokan omistamia suurtiloja, joissa tavallinnen kansa työskenteli.

Perimätiedon mukaan noin noin 1600-1680 soturit kappasivat vallan papistolla: moaiden pystytys lakkasi. Kilpailevan klaanin edustajat tekivät hyökkäyksiä kaataen naapuriklaanin moaita.

Alkoivat sodat, nälänhätä ja ja ihmissyönti. Ihmisiä mm muutti asumaan luoliin. päällikön manalla ei ollut merkitystä, valtaa yritetiin hankkia asein.

Nousi lintumiehen kultti. Lintumiehen asema hankittiin kilpailussa, jossa mm uitiin kilpaa läheiselle luodolle. Lintumies vastasti lähinnä poppamiestä. Kilpailun voittaneen klaanin sotilaat olivat todellisia hallitsijoita.

Rapa Nuin (Pääsiäissaaren) historian jaksottelu

Rapa Nuin historia jaetaan perinteisesti useisiin vaiheisiin, jotka perustuvat arkeologisiin löytöihin ja kulttuurin kehitykseen.

I. Varhaisvaihe (noin 900–1200 jaa.)

Asutus: Polynesialaiset asuttajat saapuvat ja perustavat ensimmäiset siirtokunnat.
Viljely: Tuovat mukanaan tyypillisesti polynesialaiset viljelykasvit. Näitä ovat bataatti, banaani, sokeriruoko. Lisäksi kotieläiminä kanat.
Alkuvaihe: Metsien raivaus aloitetaan peltoja varten.
Kuivuutta joskus 1200-luvulla.

II. Patsasvaihe / Kulttuurin kukoistus (noin 1000/1200–1600 jaa.)

Kiviveistokset: Järjestäytynyt yhteiskunta siirtyy rakentamaan suuria moai-patsaita monesti ahu-alustoineen.
Yhteiskuntarakenne: Kehittyy kehittynyt, usein pappisvaltainen yhteiskuntajärjestys, joka ohjaa patsaiden rakentamista ja siirtoa.
Resurssit: Saaren resurssit, erityisesti metsä, ovat vielä suhteellisen runsaat, mahdollistaen suuret rakennushankkeet.
Rongorongo: Mahdollisesti myös rongorongo-kirjoitusjärjestelmä kehittyy tällä kaudella.
1200–1400-luvuilla jaa., saapui Etelä-Amerikasta väkeä, jonka geenit käsittävät noin 10 - 20 % saaren väestön perimästä.
Väestö kasvaa ehkä noin prosentin vuosivauhtia.
Noin 11-12 sukuklaania.
Klaanien välillä ajoittaisia yhteenottoja.

Yläkuvassa metsäine pääsiäissaari, jollaine se oli n 1400-luvulla. Mutta 1600-luvulla metsät laajalti hävisivät: nykyinen pääsiäisaari

III. Hajaannus- ja sisällissotavaihe (n. 1600–1722 jaa.)

Ekologinen kriisi: Metsien ylikulutus ja ilmastonmuutos johtaa todennäköisesti nälänhätään ja yhteiskunnallisiin ongelmiin. Kuivuutta Pienen jääkauden aikana n. 1570–1720 jaa.
Vallanvaihto: Pappiston uskottavuus romahtaa, ja valta siirtyy sotureille .Näitä kutsutaan nimellä Tangata rimata toto – "miehet joilla on veriset kädet" tai Matato'a- noin vuoden 1680 tienoilla.
Patsaiden kaataminen: Patsaiden kaatamisen - moai ma'ea - uskotaan alkaneen tällä kaudella, symboloiden vanhan uskonnon ja hallinnon kaatumista.
Lintumieskultti: Uusi Lintumieskultti ,''Tangata Manu , syntyy, ja sen keskuspaikkana on Orongon seremoniakylä. Lintumies-kultissa oli kilpailu, jonka voittajasta tuli uskonnollinen johtaja.

IV. Kontaktivaihe / Eurooppalainen aika (1722 jaa. – nykyaika)

Ensimmäinen kontakti: Hollantilainen Jacob Roggeveen saapuu pääsiäispäivänä 1722.
Orjakauppa ja taudit: 1800-luvulla kohtalokkaimmat iskut yhteisölle: Perulaiset veivät suuren osan väestöstä orjiksi kaivoksiin. Lisäksi tappoivat paljon ihmisiä. Kun kansainvälinen yhteisö paheksui tätä ja hallitus palautti saarelle henkiin jääneet, taudit levisivät saarella tappaen paljon alkuasukkaita. Vain vähän yli sata alkuasukasta jäi henkiin.
Siirtomaavaihe: Saari siirtyy Chilen hallintaan vuonna 1888.
Kansalaisoikeudet: Alkuperäisasukkaat saivat kansalaisoikeudet vasta vuonna 1966.