Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Salomon valtakunta
Kuningas Salomo hallitsi Israelia Raamatun mukaan noin 960 - 920 eaa. Hänen aikanaan valtakunta kukoisti. Israel jakautui pian Salomon kuoleman jälkeen kahteen osaan.
Daavid ja Saul
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Enen kuninkaita juutalaisia johtivat uskonnolliset heimojohtajat, joista viimeinen oli Samuel.
Tuolloin Israelin kansa oli löyhä heimoliitto.
Kun mullakin kansoilla oli tuohon aikaan kuningas, Saul-niminen mies nousi juudan kuninkaaksi: Israel oli filistealaisten valvoma. Saul voitti ammonilaiset. Jahven papisto ei kuitenkaan Saulista pitänyt. Saul koetti tuhota Daavidin, joka joutui monesti pakoilemaan häntä. Lopulta Saul ja Daavid kuitenkin sopivat riitansa. Saul hävisi taistelun filistealaisa vatsaan ja ilmeiesti tappoi itsensä.
Raamatun mukaan Daavid nousi Juudan kuninkaaksi kun hänen aiempi kilpailijansa Saul kuoli. Daavid kykeni yhdistämään Israelin valtansa alle. Daavid teki Israelista suurvallan. israelin mahti ulottui sotaretkien jälkeen Damaskokseen asti.
Monia kapinoita oli, mutta ne kikistettiin.
Salomon aika - kukoistuskausi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Salomo voitti vallanperimyskiistat ja nousi valtaistuimelle noin 960 eaa.
Salomo eliminoi vastustajansa ja nosti ystäviään korkeisiin virkoihin.
Salomo oli Daavidin kymmenes poika. Salomo rakennutti paljon: tunnetaan mm Salomon temppelin rakentamisesta.
Salomo tunnetaan viisaana miehenä, mistä on tullut sanonta "Salomonin tuomio".
Raamatun pohjalta hänet vierailustaan jemenin alueen Saban kuningattaren hovissa.
Salomo uudisti hallintoa ja armeijaa, mm sotavaunuista tuli aselaji. Kauppa kukoisti.
Israel solmi diplomaattisen avioliiton Egyptin kanssa.
Salomo pystyi kukistamaan kapinat. Mutta Salomon aikana kuitenkin Israel menetti Damaskoksen aramealaisille.
Salomon huonoja puolia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Salomo eli loisteliasta elämää, tuhlaten rahoja. Hänellä oli suuri haaremi, jossa oli tuhat kuninkaallista ja sivuvaimoa.
Salomo ärsytti juutalaisia uskovaisia, kun suvaitsi muitakin uskontoja, vastoin ensimmäistä Jumalan antamaa käskyä. Toisaalta kansa napisi myös Jahven papeille, kun suuri temppeli täytyi rakentaa työverona. Kova verotus hajottikin valtakunnan pian Salomon kuoleman jälkeen: pohjoinen Israel irtautui, Salomon jälkeläislle jäi Juuda.
Vaikka Salomo onkin Raamatussa tärkeä henkilö, muista historian lähteistä ei ole kyetty varmistamaan, että Israelia olisi tuohon aikaan Salomo nimine mies hallinnut. Vasta Israelin kuninkaat Ahab ja Omri kyetään varmistamaan muista lähteistä.