Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Urin kolmas dynastia

Urin kolmas dynastia noin 2112 - 2004 eaa oli varhaisen Sumerin kulttuurin viimeisin kukoistus.
Tämä Uus-Sumeri oli keskitetty diktatuuri. Siinä yhdistyivät sumerilainen ja seemiläinen perinne.
Kestettyään vähän yli sata vuotta valtakunta tuhoutui vieraitten kansojen hyökkäyksiin ja sisäiseen petturuuteen.
Nimitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Urin kolmas dynastia, Urin III dynastia, Ur III, Uus-Sumeri, uusumerilainen aika jne
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Edeltävä tapahtumia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Gutilaiset hyökkäsivät maahan vuoristosta noin 2220 eaa. Alkoi sekasorron aika. Eri kaupungeissa oli eri hallitsijoita. Aikaa myöten gutilaisten mahti heikkeni. Valtaan nousi joitain paikallisia kuninkaita. Ykksi näistä oli Lagashin "hyvä paimen" Gudea 2120-luvulla eaa. Gudea tunnetaan muun muassa laista.
Urukin Utu-Hengal ajoi maata yhä osin vallinneet vierasheimoiset gutilaiset pois 2119 eaa.

Ur-Nammu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Urin kolmannen dynastian perusti Ur-Nammu. Hän kukisti mm Urukin ja Lagashin. Ur-Nammu laati myös lain. Se on Hammurabin lakia varhaisempi ja lievempi.
Shulgi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ur-Nammun poika Shulgi hallitsi pitkään: 50 vuotta n. .2094 - 2047.

Shulgi rakennutti ja yhtenäisti maata. Shulgi lakkautti vanhat kaupunkivaltioiden hallinnot tai ainakin sitoutti nämä paremmin keskusvallan alle. Maa jaettiin maakuntiin. Lähettilaitos tiedotti tapahtumista eri puolilla valtakuntaa. Laki yhtenäisti järjestyksen pitoa. Papiston johtama virkamiesvalta keräsi veroja viljelijöiltä ja muilta.
Palkat maksettiin yleensä viljana ja muina luontaistuotteina, mutta metalliakin käytettiin joskus rahana.
Vakinanen armeija tukahdutti kapinoita ja hyökkäili vuoristoon, pistäen vieraat heimot maksamaan veroja. Shulgi valtasi Elamin, joka oli sen kilpailija.
Sumeri kävi meritse muun muassa nykyisten Omanin ja Intia-Pakistanin kanssa. Sumerin kautat kulki Egyptiin mm Intian karneolia. Maa tuotti tekstiilejä vientiin: naiset kutoivat.
Shulgi rakennutti Urin suuren zikkurratin, porrastemppelin kuunjumala Nanna-Sinille.
Shulgin vallitessa maa kukoisti.
Mutta kääntöpuolia oli. Shulgi ei kyennyt poistamaan tavallisen kansan köyhyyttä, ja eli itse ylellisetsi kansan kustannuksella.
Shulgi harjoitti henkilökulttia: kirjoitti itseään ylistäviä savitauluja. Mutta Shulgi alkoi myös palvotuttaa itseään jo eläessään jumalana. Yleensä kuningas korotettiin jumalaksi vasta kuoleman ja "taivaaseen nousun" jälkeen. Satoja vuosia myöhemmin Babyloniassa ivattiin Shulgin jumaluutta.
Shulgin sanotaan pelänneen salamurhaajia: moni kuningas oli aiemmin noussut valtaan edellisen kuninkaan murhalla. Sulgi tapatti armotta kaikki ne, jotka vain aikoivat tehdä kapinaa. Sanottiin, että Shulgi hoiti jotkut rituaalit huonosti, ja varasti erään temppelin omaisuuden.
Lännen amorilaiset paimentolaiset uhkasivat maata jo Shulgin aikana.

Amer-Sin ja Shu-Sin
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Amar-Sinin 2046 - 2037 eaa kävi sotia maan vihollisia vastaan mm Marhashissa, Urbilumissa ja Huhnurissa. Urin valta ulottui nyt pohjoiseen Lullubiin ja Hamaziin. Urin valta ulottui ainakin Assuriin asti pohjoisessa.Amar-Sin yritti elvyttää vanhaa Sumeria, mm rakentaa kesken jäänyttä Eridun zikkuratia.
Amer-sinin nimessä on kuvaavasti akkadilainen kuunjumalan nimi: sumerin kielen merkitys alkoi vähetä.
Amar-Sininn vallan loppuajoilta on merkkejä siitä, että hänen seuraajansa havitteli valtaa itselleen tai osin vallitsi maata.
Luultavasti Amar-Sinin poika Shu-Sin, hallitsi 2037 - n. 2028 eaa kaappasi tältä vallan
Noin vuonna 2033 eaa amorilaiset vasallit kapinoivat, näitä vastaan tehtiin muuri. Amorilaiset olivat liikkuvia paimentolaisia.
He asuivat alkuaan Martun maassa jossain Jordaniassa-Syyriassa.

Ibbi-Sin ja Sumerin tuho
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ensimmäisinä hallitusvuosinaan kuningas Ibbi-Sin soti aivan normaalisti, mm Elamissa ja Simurrumissa. 6. vuonna Ibbi-Sin rakennutti Uriin ja Nippuriin muurit.
14. vuonnaan Ibbi-Sinin armeija valtasi takaisn Elamin.
Ensin Mari, sitten Eshnunna irtosivat Sumerin valvonnasta: ehkä amorilaisten heimojen tunkeuduttua.
Sitten amorilaiset tunkeutuivat ryöstelemään maata Ibbi-Sinin 17. hallitusvuonna. Maa suolaantui, kastelukanavien hoito oli retuperällä.
Oli nälkää, kaupungit kapinoivat. Elamilaiset itsenäistyivät. kaupunkeja irtautui Urin valvonnasta.
Elamilaiset ja Shimaskin heimot hyökkäsivät ja saartoivat Urin vuotta 2004 eaa. Olut ja ruoka loppuivat sieltä. Viljaa Lagashiin hakemaan lähetetty seemiläinen Ishbi-Erra kaappasi vallan siellä ja otti valvontaansa muutamia kaupunkeja.
Elamilaiset mursivat urin kaupunginmuurin ja pääsivät sisään tapamaan ja ryöstämään armotta.
Elamin joukot hävittivät ja ryöstivät Urin, vieden henkiin jääneitä orjuuteen. Kuninhas Ibbi-sin hoveineen lähti saattueessa elemilaisten matkaan. On luultavaa, että Sumerin viimeinen kuningas Ibbi-Sin tapettiin Elamissa.
Tämän jälkeen Sumerissa nousi valtaan Isinin dynastia, jonka perusti Ishbi-Erra. Myöhemmin sen korvasi Larsan dynastia. Sumerin kieli jäi vähitellen kokonaan arkikäytöstä. Eteläisen mesopotamian kaupungit pienenivät ajan mukana.
Mutta se jäi vuosisadoiksi temppelien kieleksi, sammuen kokonana noin 500 eaa.