Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Varhaiset kaksoisvirranmaan kulttuurit/Ubaidin kulttuuri

Ubaidin kaudella tehtiin poltetusta savesta mm sirppejä, nauloja ja kirveitä, kun Etelä-Mesopotamiassa oli puusta ja kivestä pulaa.

Ubaidin kulttuuri ("ubaidilaiset") oli kuparikautinen kulttuuri Mesopotamiassa. Se oli noin 5900 - 4000 eaa. Ubaidin kaudella näkyi kiihtyvä kehitys kohti sivilisaatiota. Väestö kasvoi tehokkaan kasteluviljelyn avulla. Joitain 3000-5000 asukkaan keskuksia ilmaantui ensi kertaa Etelä-Mesopotamiaan. Ne olivat suuria temppelien ympäröimiä keskuskyliä. Päällikön ja temppelin mahti nousivat. Pyörä ja dreija ilmaantuivat. Kauden tunnetuin keskus oli Eridu.

Ubaidin vaikutus laajeni Pohjois-Mesopotamiaan asti kauden loppupuolella. Se johtui joko sodista tai vilkastuneesta kaupankäynnistä.

Ubaidin kulttuurin kartta. Tuolloin oli merivesi nykyistä korkeammalla. Presianlahti ulottui kauas sisämaahan.

Elinkeinot, käsiteollisuus, rakennukset

Ubaidilaiset elivät vehnän ja ohran kastelu

Ubaidin kauden leimasinetti nykyiseltä Syyrian ja Turkin rajaseudulta.

viljelyllä, karjanhoidolla, kalastuksella ja metsästyksellä.

Kaudella tunnettiin hidas savenvalajan pyörä. Vaunun pyörä sekä nopea savenvalajan pyörä, dreija ilmaantuivat kaudella.

Kun Etelä-Mesopotamiassa oli pulaa kivestä, poltetusta savesta tehtiin tarvekaluja: sirppejä, jopa nauloja.

Kuparin käyttö yleistyi. Kaukokauppaa käytiin muun muassa Anatolian ja Iranin kanssa.

Laivoja osattiin tehdä ja niillä saatettiin purjehtia Intiiaan asti.

Ubaidin kulttuurille ominainen T:n muotoinen sisäpihan pohjakaava oli myöhemmän sumerilaisen temppelin esikuva.

Kauden tekniikka

• Kuparikäsittelyn yleistyminen
• Poltetut savitiilet
• Jokiliikenne purjealuksin
• Keramiikan massatuotanto
• Hidas savenvalajan pöyrä, tournette

Yhteiskunta

Ubaidilaiset keskuskylät ympäröivät pienempiä kyliä. Keskuskylissä saattoi asua tuhansia ihmisiä: nämä kirkonkylän kokoiset asuinpaikat olivat ajan mittojen mukaan suuria. Kylät sotivat ajoittain keskenään. Kauden edetessä yhteiskunta järjestyi: aikaa myöten syntyi verotus ja työverotus. Temppelit ja kartanoiden päälliköt luultavasti verottivat ja työllistivät. Päällikkyys perustui luultavasti ainakin osin uskontoon. Verotusten vastapainoksi järjestettiin kansalle juhlia. Ubaidilaista yhteiskuntaa on silti sanottu melko tasa-arvoiseksi verrattuna varhempaan Samarran ja myöhempään sumerilaiseen Urukin kulttuuriin.

Eridu

Eridu kasvoi muita keskuksia selvästi suuremmaksi noin 4500 eaa. Eriduahan pidetään varhaisimpana sumerilaisena kaupunkina.

Eridussa oli eliittiä, käsityöläisiä ja maanviljelijöitä. Eliitti asui lähimpänä temppeliä, maanviljelijät uloimpana. Eridu asutettiin n. 4750 eaa., ja se kasvoi suureksi 5 000 asukkaan kyläksi noin vuoteen 4500 eaa. mennessä. Kylästä kehittyneessä pikkukaupungissa oli myös suuri mutatiilinen temppeli, joka rakennettiin uudestaan aina 150–200 vuoden välein 13–17 kertaa vuoteen 2000 eaa. Ubaid-kauden loppupuolella Eridun temppeli oli 10 × 20 metrin levyisellä ja metrin korkuisella mutatiilisellä korokkeella.

Keitä olivat ?

Ei tiedetä, olivatko ubaidilaiset sumerilaisia, seemiläisiä ja/tai jokin muu kansa.

Ubaidin kulttuuri syntyi, kun pohjoisempi Samarran kulttuuri levisi Etelä-Mesopotamiaan. Ehkä sumerilaiset saapuivat kaudella. Joka tapauksessa vieraita kansoja lienee vaeltanut kaudella maahan.

Myöhäinen Ubaid-kausi

Etelä-Mesopotamiassa näkyi Ubaidin kaudella Arabian neoliittisia esineitä. Ubaidissa näkyy merkkejä kallonmuokkauksesta, joka oli ajan Iranille tyypillistä. Luultavasti ylimystö erottui joukosta muovaamalla kasvavien lasten kalloja. Toisaalta Ubaidin vaikutus ulottui huipussaan noin 5300 eaa kauas Persianlahdelle.

Pohjois-Mesopotamiaan puolestaan syntyi merkittävä Tall Hamoukarin keskus ja muita kaupunkeja noin 4500-4000 eaa.

Myöhäisellä Ubaid-kaudella Mesopotamian vaikutus laajeni kauas luultavasti kaupan tai valloitusretkien vaikutuksesta.

Ilmasto näyttää kuivuneen Mesopotamiassa 4600–4300 eaa. Tämä saattoi keksittää väestöä suurempiin kyliin.

Myöhäiselle Ubaid-vaiheelle oli ominaista selvästi ylhäältä johdetun, laajenemishaluisen yhteiskunnan synty. Ajan kuluessa Ubaid-kauden loppua kohti alkoi kaupunkien ympärille ilmestyä muureja, mikä kielii ajan sotaisuudesta. Kauppa ulottui laajalle alueelle. Keskuksissa oli julkisia rakennuksia ja monihuoneisia mutatiilitaloja. Keramiikka oli hyvin tehtyä. Asutuskeskusten alat olivat 1–10 hehtaaria. Asutuskeskuksissa oli suuria ja pieniä rakennuksia: eliittiä ja tavallista kansaa. Tämä epätasa-arvo ilmestyi myös Pohjois-Mesopotamiaan, kun Ubaidin vaikutus laajeni sinne. Ubaidin laajatemine oli poliittista, sotilaallista ja/tai kaupapyhteiyksiin perustuvaa.

Ei osata sanoa, olivatko ubaidilaiset tuohon aikaan yhden valloitushaluisen valtiaan alla.

Kaikesta päätellen yhteiskunnallista epätasa-arvoa oli, ja myös päällikkyyttä. On oletettu, että alue olisi jakautunut sheikkikuntiin

Ubaidin keramiikka vaihtui loppukaudella vuosisatojen aikana asteittain Urukin keramiikaksi noin 4300-3800 eaa.

Ilmasto kuivui laajalti kauden lopussa noin 3800–3900 vuotta sitten. Tämän on ajateltu aiheuttaneen väestön siirtymistä tai keskittymistä jokilaaksoihin ja aloittaneen Uruk-kauden kulttuurin kehityksen alun.

Aikajako

Jakso Nimitys Ajoitus kalenterivuotta

Halaf- ja Samarra-kaudet ---> Ubaid

0 Awayli 6500-5900 Tulvatasangon ensiasutus ?, saman kulttuuri pohjoisessa

I Eridu 5900-5600 Eridun varhaisimmat temppelit

II Hazdi Muhammad 5600-5300 Choga Mami, suurten keinokastelupeltojen synty

III Varsinainen Ubaid 5300-4700: Kulttuuri levisi Pohjois-Mesopotamiaan

IV Myöhäis-Ubaid 4700-4300 Kulttuuri leviää

V Ubaidin päättymisvaihe 4300 -3700

---> Uruk-kausi

Sanastoa:

Dreija - savenvalajan pyörä

Mesopotamia - Kakoisvirranmaa, suunnilleen nykyinen Irak ja lähialueet

Sivilisaatio: Mutkikas järjestynyt yhteiskunta, jossa on kehittynyt mm kirjoitustaito.