Wikijunior Suomen historia/Vuoden 1905 suurlakko

Suurlakkoon kytkeytynyt mielenosoitus Tampereella 1905.

Vuoden 1905 suurlakko Suomessa oli suuri vallankumouksellinen lakko loka-marraskuussa 1905,

kun "kansa leikki kuningasta",

Tausta

Suomi oli silloin osa Venäjää. Mutta sillä oli melko laajat oikeudet päättää sisäisistä asioistaan. Suomen suuriruhtinaskunnalla kun oli itsehallinto. Venäjää hallitsi itsevaltias keisari, tsaari.

Venäjällä esiintyi koko 1800-luvun eri asteista tyytymättömyyttä tsaarin valtaa vastaan.

Mutta hallinto pyrki kaikin käytettävissä olevin keinoin tukahduttamaan tsaarin vallan vastaisen liikehdinnän. Lisäksi 1800-luvun loppupuolella Venäjällä levisi aate, jonka perusteella muut kansat tulisi

sulauttaa venäläisiksi. Vuonna 1899 alkoikin ensimmäinen sortokausi. Nikolai II antoi silloin ns helmikuun manifestin. Tässä julistuksessa tsaari rajoitti Suomen oikeutta säätää omia lakejaan Venäjän sisällä. Tämä herätti suomalaisissa raivoa. aiemmat tsaarit, jopa tiukkaotteinen Aleksanteri III olivat kunnioittaneet Suomen itsehallintoa. vedenpinta oli silloin korkeala. Sen jättämää jälkeä alettiin myöhemmin sanoa "valapaton viivaksi".

Suomessa oli 1900-luvun alussa vallalal vanha sääty-yhteiskunta.

Siinä äänioikeutetuja oli noin 4 - 7 prosenttia. Esimerkiksi kaupunkien työväestöllä ei ollut ääniiukeitta lainkaan.

Lakko , kapinoita ja tukahduttamistoimia Venäjällä

Venäjän salaisen poliisn eräs virkailija Zubatov loi laillisen ammattiliiton

heikentää tsaarin kaatamisene tähtäävää vallankumouksellista toimintaa. Kun työläiset alkoivat Odessassa 1903 lakkoilla, Zubatov erotettiin. tsaari Nikolai II pyrki silti vielä 1904 uudistamaan maata.

Lakkoilu kuitenkin jatkui. Eri kansankerrokset alkoivat vaatia demokraattisempaa hallintoa. Kansa vastusti häviöön vienyttä venäjän-Japanin sotaa. Työläiset marssivat Pietarissa, mutta ratsuväki ampui heitä verisunnuntaina t11. tammikuuta 1905 kuoliaaksi. Sotilaat ampuivat tsaarin terveyden puolesta rukoilleita rauhallisia mielesnoittajia, joilla oli huonon toimeentulon takia hätää. Tämä nosti raivoa pintaan Venäjällä kansassa. Toisaalta hallinto keskeytti alkaneet poliittiset uudistukset.

Mielesosoitukset, hajanaiset sotilaskapinat ja lakot levisivät koko maahan. tunnetuin kapina oli panssarilaiva Potjomkinilla: miehistö tappopi puseerinsa, mutta hallinto tappoi sen takia jopa 2000 merimiestä.

tsaari myöntyi uudistuksiin. venäjä sai kansanedustuslaitoksen - duuman. ja kansa äänioikeuden. Lakot ja levottomuudet loppuivatkin pian uuden politiikan julistuksen jälkeen 15. marraskuuta.

Lakko Suomessa

Suomessa lakko alkoi siinä vaiheessa, kun se oli Venäjällä jo heikkenemässä. Rautatieläiset aloittivat lakon, jopa levisi pian laajalle. Lakon suuri suosio perustui vihattuun venäläistämiseen.

SDP ja perustuslailliset olivat moottoreina. Lakon johtajat vaativat säätyvaltiopäivien ja senaatin hajottamista, poliittisten vankien vapauttamista ja äänioikeutta kaikille vaaleissa. Lakkolaiset vaativat kansalliskokousta ja perustuslakia.

lakkolaiset myös vaativat suurempaa itsehallintoa, muttei itsenäisyyttä.

Vanhoillistan vallitsema senaatti pyysikin eroa, kun lakkolaiset eivät luottaneet siihen. Lakko alkoi 29. - 30. lokakuuta 1905. Silloin oli suuret mielsnoitukset Halsingissä ja Tampereella. niissä ylioppilaat ja teekkarit liittyivät työväestön mukaan. Tehtaat, virastot ,koulut ja kaupat suljettiin. Eniten lakkoilijoita oli Helsingissä, tampereella, Viipurissa ja Oulussa. Mutta maaseutumaisemmilla paikoilla lakkointo oli vaihtelevaa.

Lakon edetessä ruotsinkieline sivistyneistä alkoi irtautua siitä.

Venäjän ylläpitämä järjestysvalta: poliis ja santarmit seisahtuivat lakon aikana.

Suomalaiset perustivat lakon aikana järjestystä turvaamaan kansalliskaartin, joka kuitenkin hajosi puna- ja valkokaarteihin politiikan mukaisesti. Punakaartit olivat sosialistien joukkoja, valkokaartit vanhoillisten tahojen ajamia.

Lakon johto päätti lopettaa sen 6. mararskuuta. Tähän oli syynä se, että tsaari oli antanut Suomela äänioikeuen ja luvan perustaa parlementti: eduskunta.

Lakon vaikutukset

Lakkolaiset saivat Venäjän hallinnon lopettamaan ensimmäisen venäläistämiskauden 4. mararskuuta 1905.

Lakon tuloksena Suomeen syntyi eduskunta. Mutta Suomi jäi silti kiinni Venäjään.

Vuonna 1906 oli lakon jälkiseurauksena Viaporin kapina, jossa venälöinen sotaväki ja punakaartit kapinoivat. Kapina ja samanaikainen lakko kukistettiin venäläisen sotaväen ja valkokaartien turvin. Näin Suomi oli jakautunut punasiin ja valkoisiin. Punakaartit kiellettiin 1906 ja valkoiset suojeluskunnatkin vuonna 1907.