Siirry sisältöön

Wikijunior Tähtitiede/Aktiivinen galaksi

Wikikirjastosta
Galaksi NGC 4151:n kirkas, aktiivinen ydin.

Aktiivinen galaksi on galaksi, jonka säteilee kokoonsa nähden enemmän säteilyä kuin vastaava tavallinen galaksi. Suuri energia selittyy mustan aukon tuottamilla lieveilmiöillä.

Aktiivinen galaksi

Aktiivisen galaksin ydin on musta aukko.

Säteilevä energiamäärä on tähtien, kaasusumujen jne säteilemää energiaa suurempi. Pääosa säteilystä tulee silloin galaksin kirkkaasta ytimestä.


Tämä ydin on musta aukko, jonka ympärillä on valtavan kitkan kuumentamaa kaasua. Kitka syntyy kaasun nopeasta liikkeestä. Tämä selittyy mustan aukon valtavalal vetovoimalal.

Taiteilijan kuva tyypillisestä aktiivisesta galaksiytimestä. Keskellä on musta aukko. Muiustaa aukkoa kiertää kuuma kaasukiekko. Sen ja mustan aukon välistä lähtee kaasu- ja hiukkassuihkut vasten kiekon tasoa. Tätä ympäröi kaasurengas.

Kaasu on kiekkona. Kiekon sisosista lähtee suihkuja. Näin tämä alue on elämälle vihamielinen ympäristö.

Aktiivisen galaksin lajeja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kvasaarit ja blazaarit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kvasaarit ja blazaarit ovat kaukaisia, hyvin kirkkauta tähtimäisä kohteita, joista lähtee suihkuja. Jos kvasaarin suihku osuu meitä kohti, silloin sitä sanotaan blazaariksi. Nimitys kvasaari tarkoittaa "valetähteä".

Seyfertin galaksit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seyfertin galaksit ovat galakseja, joilla on kirkas ydin. Niiden säteilyteho on 1/1000 - 1/100 kvasaarien tehosta. Linnunrata on joskus ollut Seyfertin galaksi. Seyfertin galaksin suuihku voi olla vaarallisen tappava kohdalle osuessaan.

Radiogalaksit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Centaurus A on radiogalaksi. Pallomaisen galaksin ympärillä on pölyjuuiva. lisäksi ytimestä lähtee kaksi suihkua.

Radiogalaksit ovat monesti soikeita galakseja, joista tulee paljon radiosäteilyä. Tunnettu on pallomainen M87, jonka ydin on kirkasa.