Wikijunior Tähtitiede/Alfa Centauri

Alfa Centauri on kaksoistähti. Se on kolmanneksi lähin tähti Auringon jälkeen. Tähti ei näy Suomessa, kun on eteläisellä taivaalla.

Proxima Centauri on paljain silmin näkymätön punainen kääpiötähti, joka kiertää Alfa Centauria.

Alfa Centaurilta ei ole tähän mennessä, vuonna 2025, löydetty planeettoja.

Miten pitkän matkan päässä

Etäisyys sinne 4,344 valovuotta. valovuosi on matka, jonka valo kulkee vuodessa.

Silloin etäisyys Alfa Centauriin on on 41,3 biljoonaa kilometriä. Biljoona on miljoona miljoonaa.

Metreinä matka on noin 413 ja 13 nollaa !

Matka on 274467,5 AU, kun AU on Maan keskietäisyys Auringosta.

Lähinkin tähti on nykytekniikalla mahdottoman kaukana.

Kävellen matka Alfa Centauriin veisi 65 miljoonaa vuotta. Autolla meno olis nopeampaa, 80 km/h vauhdilla

5,85 miljoonaa vuotta.

Voyager-luotaimella matka veisi sinne noin 80 000 vuotta.

10% valon nopeudella, jota ei ole saavutetu, matka veisi noin 44 vuotta.

Kaksoistähti

Kaksi tähteä, A ja B kiertävät toisiaan.

Alfa Centauri A muistuttaa Aurinkoa, mutta se on hieman suurempi ja kirkkaampi. Alfa Centauri B muistuttaa myös Aurinkoa, mutta on A:ta hieman pienempi ja oranssimpi.

A-tähdestä käyteään myös nimitystä Toliman ja B:stä Rigil Centaurus.

Alfa Centaurista katsoen Aurinko näyttää kirkkaalta tähdeltä Kassiopeian tähtikuviossa.

Kaksoistähden kiertoaika noin 80 vuotta. Se on suunnilleen sama kuin Uranuksen kiertoaika Aurinkokunnassa. Keskietäisyys 18 AU. Vaihtelee 11.2 - 35.6 AU. Vastaa suunnileen Saturnus-Pluto etäisyyttä Auringiosta Aurinkokunnassa.

Soikeus 0.52.

Proxima kiertää yli 4000 - 12000 AU päässä.

Ominaisuudet

A:n massa 1.08 on Auringon massaa, säde 1.22 Auringon sädettä, valovoima 1.5 Aurinkoa, pintalämpötila 5804 K. Spektrityyppi G2V. Ikä ehkä 5-6 miljardia vuotta, Aurinkoa vanhempi. Pyörähdysaika 28.3 päivää. Metallipitoisuus 1.6x Auringon.

B:n massa 0.91 Auringon massaa, säde 0.86 aurinkoa, valovoima 0.5 Aurinkoa. pintalämpötila 5207 K. Spektrityyppi K1V. Ikä 5.4 miljardia vuotta. Metallipitoisuus 1.74 Auringon. Pyörähdysaika 36.7 päivää.

Planeettoja ei ole löydetty

Ei toistaiseksi ole varmasti löydetty planeettoja.

Sekä A:lle että B:lle on ehdotettu löytyneeksi planeettoja, mutta mittaukset ovat olleet vääriä tai vahvistamattomia.

A-tähdellä väitetään olevan Neptunusta suurempi planeetta noin 1.1 AU etäisyydellä siitä, mutta havainto ei ole varma.

B-tähdellä saattaa olla kuuma, pieni planeetta hyvin lähellä sitä, mutta havainto on tarkistamaton.

Elinkelpoinen vyöhyke

Lajaasti ottaen elämää voisi olla sopvalal planeetalla,

joka kiertää A:ta 0.93 - 2.79 AU:n päässä. B:lle vastaava vyöhyke on 0.53 - 2.49 AU.

Kapeampi arvio A:n elinkelpoiselle vyöhykkeelle on 1 - 1.3 AU, B:n vyöhykkeelle on 0.5 - 0.9 AU.

Voiko olla elinkelposia planeettoja ?

Tätä ei osata varmasti sanoa. Monesti tutkijat ajattelevat, että kaksoistähden muodostuminen häiritsee planeettojen syntyä pahoin: ei tulisi elinkelpoisia planeettoja.

Ainemäärä ei riitä ?

Toisten tutkimusten mukaan planeettojen synnyssä voisi jäädä kyllin ainetta elinkelpoisten planeettojen syntyyn, toisten mukaan ei.

Toinen tähti häiritsee planeettojen syntyä ?

Pessimististen laskelmien mukaan esimerkiksi B-tähden asuinkelpoisella vyöhykkeellä ei voi kasautua suuria planeettoja A-tähden aiheuttamien häiriöiden takia asuinkelpoiselle vyöhykkeelle.

Ei ole kaasujättiläisiä ?

Monesti elinkelpoista planeettaa ulonpana olevaa kaasujättiläistä pidetään välttämättömänä elinkelpoisen planeetan synnylle. Näin koska Maan tyyppisten planeettojen uskotaan syntyvän kuivana.

Aurinkokunnassa Jupiterin ja muiden planeettojen aiheuttamat häiriöt sitten viskasivat vesipitoisia asteroideja ja komeettoja syntyvään tai syntyneeseen maapalloon.

Alfa Centaurin tähtien ympärillä ei voinut näin käydä: A:ta kiertävän B-tähden mahdollisen Jupiterin kokoisen planeetan olisvat ratahäiriöt ajaneet nopeasti pois.

Mahdollisesti myös häiriöiden takia vaellelllut jättiläisplaneetta olisi suistanut Maan tyyppisen planeetan radaltaan.