Wikijunior Tähtitiede/Linnunrata

Linnunrata jossa näkyy tähtitiihentymä ja pimeitä. pölyisiä sumuja.

Linnunrata on galaksi, jossa aurinkomme ja Maa on. Galaksi on valtava tähtiryhmä, jossa on suuri määrä tähtiä, kaasua ja avaruuspölyä.

Me olemme Linnunradan sisällä.

Linnunrata näkyy yöllä sopivissa oloissa. Kikarilla ja kaukoputkella siitä erottuu runsaasti tähtiä.

Linnunradan rakenne

Linnunradan pääosa on kiekkomainen, litteä.

Taiteilijan kuva Linnunradasta päältä nähtynä.

Linnunrata on litteähkö. Se on kiekkomainen. Siinä on muun muassa keskus ja kierteishaaroja.

Linnunradan keskusta kiertää tähdistä koostuva suuri sauva.

Kiekkoa ympäröivät lukuisat pallomaiset tähtijoukot ja kuuman, mutta hyvin harvan kaasun vyöhyke. Pallomaisten joukkojen vyöhykettä sanotaan haloksi.

Linnunradan keskus

Mustista aukoista enemmän: Musta aukko

Linnunradan keskus on Jousimiehen tähtikuviossa. Siellä on suuri musta aukko. Musta aukko on niin

Englanninkielineb kuva Auringon paikasta Linninradassa.

raskas kapaple, ettei valokaan karkaa sieltä. Musta aukko huomataan monesti sen vetovoiman aiheuttamien ilmiöiden takia.

Linnunradan ominaisuudet

Linnunrata on melko suuri galaksiksi.

Linnunradassa on noin 100 - 400 miljardia tähteä. Miljardi on 1 000 miljoonaa.

Linnunradan läpimitta on ainakin 200 000 valovuotta. Kiekon paksuus on 700 valovuotta.

Linnunradan keskusta kiertävä kaasukiekko kuvassa, joka on hyvin epätarkka.

Keskusalueen läpimitta 30 000 valovuotta.

Aurinko on noin 26 000 valovuoden päässä Linnunradan keskustasta. Ja noin 20 valovuotta keskitason yllä. Aurinko kiertää Linnunradan keskustan kerran noin 250 miljoonassa vuodessa.

Linnunradan massa on noin 1500 miljardia Auringon massaa. Näkyvästä massasta noin 9/10 on tähtiä.

Noin 5/6 Linnunradan massasta on pimeää ainetta.

Linnunradan ikä

Linnunradan iäksi arvioidaan noin 13.5 miljardia vuotta.

Linnunradan vanhimamt tähdet ovat sitä kietävissä pallomaisissa tähtijoukoissa.

Aurinko kuuluu näitä nuorempaan "kiekkopopulaatioon".

Linnunradan tyyppi

Linnunrata on sauvaspiraaligalaksi. Sen galaksityyppi on SBbc, tarkemmin SBA(r)bc.

Linnunradan lähigalakseja

Kääpiögalaksit Suuri Magellanin pilvi ja Pieni Magellanin pilvi kiertävät Linnunrataa.

Linnunradan lähin suuri naapurigalaksi on Andromedan galaksi.

Seyfertin galaksi UGC 6093. Sillä on aktivoitunut, kirkas ydin.

Linnunradan ydin aktivoituu ?

Kun tarkkaillaan muita galakseeja, huomataan että alle 1/10:llä on kirkas

ydin. Näitä galakseja sanotaan Seyfertin galakseiksi. Seyfertin galakseissa sen keskustan mustan aukon lähelle on esim ulkoisten häiriöiden takia ajautunut tähtiä, kaasua ja pölyä.

Keskustan musta aukko nielee niitä. Mutat enen nielemistään kitka kuumentaa ne miljooniin asteisin. Tästä syntyy suuri määrä säteilyä. Ja voimakkaat suihkut mustan aukon napojen suunnassa. Tällöin Linnunradan keskus on akttiivinen.

Nykytiedon mukaan aktiivinen ydin ei yleensä ole maapallolle vaarallinen.

Ainut tapaus, missä vaaraa olisi, olisi se että napojen suunnasta tuleva suihku osuisi Maahan.