Wikijunior Tähtitiede/Neutronitähti
Neutronitähti on erittäin tiivis tähti, joka koostuu pääosin neutroneista.
Minkä kokoisia ovat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Neutronitähden läpimitta on muutamia kymmeniä kilometreja. Massa yli 1.4 Auringon massaa. Mutta alle 2-3 Auringon massaa.
Yksi teeluksikallinen neutronitähden ainetta painaa 1–2.5 biljoonaa kg: saman verran kuin suuri vuori. sokeripalan kokoinen neutronitähden massa vastaa maassa 300 miljoonaa tonnia.
Hirmuinen painovoima
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Painovoima neutronitähden pinnalla on hirmuinen: yli 200 tuhatta miljoonaa Maan painovoimaa. Nuppineula painaa siellä noin 170 miljoonaa kiloa. Suurin mahdolline vuori neutronitähdessä on noin 1-5 mm.
Painovoima taittaa selvästi havaittavasti valoa neutronitähden lähellä. Valo myös punertuu painovoiman takia. nautronitähden pinnalta avaruuteen nousu vaatisi 150 000 – 210 000 km/s, mikä on 0.5 - 0.7 kertaa valon nopeus.
Rakenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Meutronitähden pinnalla on atomeja. Mutta syvemmällä aine on hiukkaspuuroa. nautroneja ja joitain muita pienhiukkasia hyvin tiiviinä.
Pulsari ja magnetar
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jos neutronitähden ympäriltä tulee sykkivää radiosäteilyä, sitä sanotaan pulsariksi.
Monet pulsarit pyörivät kerran 0.1-2 sekunnissa. Mutat esim kuuluisa Ravun pulsari pyörii 30 kertaa sekunnissa.
Nopeat "millisekuntipulsarit2 pyörivät 100-716 kierrosta sekunnissa. Huomaa: Jos neutronitähti pyörisi paljon yli ~1000 kierrosta sekunnissa, keskipakovoima voisi repiä sen rikki.
Pulsarin säteily tulee valtavan voimakkaasta magneettikentästä. Sen voima on yleensä 0..1 - 100 miljoonaa teslaa. Vertailuna maan magneettikenttä on 5 sadastuhennesosa teslaa. Pulsarin säteily syntyy siitä, että magneettikenttä kiihdyttää hiukkasia niin, että niiden anergia muuttuu: silloin ne säteilevät valoa, radioaaltoja jne. Magnettikenttä syynta asäteilyn keilan tavoin. Kun pulsari pyörii, sen valo sykkii majakan tavoin.
Mangetar on magneettinen neutronitähti.
Mahdolliset planeetat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ainakin yhdeltä nautronitähdeltä on havaittu planeettoja. Mutta ne ovat elämälle sopimattomia. Syynä on voimakas säteily, joka tappaa ihmisen muttamassa minuutissa. Kaiken kukkuraksi mikään alektroniikka ei kestä vahvaa säteilyä. Jossain 500-1000 metrin syvyydessä säteily on niin vähäistä, että elämä on mahdollista.
Synty
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Neutronitähti syntyy 8-15 Auringon massaisen tähden kehityksen päätepisteenä.
Vielä tiheämpiä tähtiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Musta aukko ja ehkä olemassa oleva kvarkkitähti ovat neutronitähtiä tiheämpiä taivaankappaleita.