Wikijunior Tähtitiede/Valkoinen kääpiö

Kokovertailu. Valkoinen kääpiö vasemmalla. maa oikealla.

Valkoinen kääpiö on tiivis tähti, jonka koko on planeetan suuruusluokkaa ja massa tähden suuruusluokkaa.

Sirius B

Kivistä ainetta kiertää valkeaa kääpiötä. Siitä voi syntyä planeettoja.

Tunnetuin valkoinen kääpiö on Sirius B. Sen massa on 0.98-1.02 Auringon massaa, mutta

läpimitta vain 11700 km. Pintalämpötila noin 25000 astetta. Kekustassa 22 miljoonaa astetta.

Sirius B:n keskitiheys on noin 2,8 tonnia kuutiosenttiä kohden. Mutta keskusta on noin 11,5 kertaa tätä tiheämpi. Sirius B:n painovoima on 350 000 kertaa niin suuri kuin Maan. Sirius B:n pinta on 300 kertaa timanttia kovempi.

Sirius B:stä on suurin osa hiiltä ja happea. Sen päällä on heliumia. Haliumin yllä vetyä.

Hiilen ja hapen osuus on yli 98%.

Valkoisen kääpiön synty

Valkoinen kääpiö syntyy, kun alle 8 Auringon massainen tähti menettää ulkokuorensa.

Jäljelle jäävä ydin on alussa hyvin kuuma. Sinertävä, mutta aikaa myöten himmenee ja punertuu. Esimerkiksi Sirius B:n arvellaan loistavan vielä 25000 vuotta.

Purkautuvat muuttujat

Monet purkautuvat muuttujat selittyvät valkoisella kääpiöllä.

Jos valkoisen kääpiön lähellä on tähti, siitä saatata virrata ainetta valkoisen kääpiön pinnalle. Tämä kuumenee aikaa myöten ja räjähtää avaruuteen, kun ydinfuusio syttyy. Tätä sanotaan novaksi.

Massaraja ja supernova

Valkeaan kääpiöön saattaa virrata muualta ainetta. Näin sen massa kasvaa. Jos massa kasvaa yli 1.4 Auringon massan verta, tapahtuu suuri räjähdys. Se räjäyttääkin koko tähden.

Tätä sanotaan supernovaksi.