Siirry sisältöön

Wikijunior Uskonto/Branhamilaisuus

Wikikirjastosta
William Marrion Branham vuonna 1947.

Branhamilaisuus on helluntailaisuuden pohjalta syntynyt uskonnollinen liike. Liike korostaa armolahjoja, lopun aikoja, aikuiskastetta, pyhityselämää ja profeetallisuutta.

Branhamilaisia arvioidaan olevan maailmassa 300000 - 1.5 miljoonaa.

Liikkeen perustuu saarnaaja William Marrion Branham Yhdysvalloissa aloittamaan saarnaamiseen ja uskolla parantamiseen. Branham oli liikkeen profeetta. Nykyisen branhamilasuuden perustivat hänen seuraajansa 1960-luvulla.

Monet muut uskovaiset pitävät Branhamin liikettä harhaoppina.

Branham tulee uskoon

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Branhamin helluntailainen rukoushuone 1930-luvulla.

William Marrion Branham syntyi Kentuckyssä, Yhdysvalloissa vuonna 1909. Elämä ei siihen aikaan ollut helppoa: perhe oli köyhä ja isä alkoholisti.Branham näki enkeleitä jo nuorena lapsena. Kotoaan lähdettyään Branham teki erilaisia töitä. Sairastuttuaan umpisuolen tulehdukseen hän alkoi etsiä Jumalaa. Branham tuli uskoon 22-vuotiaana. Hänestä tuli vuonna 1933 saarnaaja helluntailaisessa baptistikirkossa. Oman tabernaakkelinsa Branham perusti vuonna 1936.

Branhamin vaimo kuoli jo 1930-luvulla keuhkotautiin. Branham koki sen johtuvan siitä, ettei hän enää käynyt Jeesus yksin-liikkeen kokouksissa ahkerasti.

Helluntaisaarnaaja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Branham matkusteli ja harjoitti parantaja-herätyskokouksia jo ainakin vuodesta 1940. Hänen sanottiin onnistuneen parantamaan sairaita.

Vuonna 1946 Branham kertoi enkelin tuoneen hänelle parantamisen lahjan. Tämän jälkeen Branham matkusteli paljon pitäen monia parantamiskokouksia eri puolilla maailmaa vuonna 1950.

Branhamia pidetään toisen maailmansodan jälkeisen parantajakristillisyyden perustajana.

Branham vastusti koulutusta koska se hänen miestään vei ihmistä pois Jumalasta. Branham

ei myöskään lämmennyt ajatukselle itsenäisestä naisesta, koska Raamatun mukaan mies on perheen pää. Branham oli askeetti: ei suosinut rikkaudella pröystäilyä.

Irtautuminen helluntailaisuudesta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Branhamin parantajan maine lienee ollut huipussaan noin vuonna 1955. Mutta muut karismaattiset liikkeet olivat alkaneet arvostella Branhamia: tämä ei heidän mielestään noudattanut kristinoppia. Lisäksi hänelle oli ilmaantunut monia kilpailijoita, helluntailaisia parantajasaarnaajia.

Branhamille tuli talousvaikeuksia noin vuonna 1955. Kokousten järjestäminen maksoi ja velkaannutti, veroja oli rästissä. 1950-luvulla Branham salassa julisti kolminaisuuden vastaista oppiaan.

Vuonna 1960 Branhamin opetusten voidaan katsoa irtautuneen muusta helluntailais-karismaattisesta liikkeestä omaksi lahkokseen: Branham julisti nyt avoimesti että Jeesus on ainut Jumala, ei hänen poikansa.

1960-luvulla Branhamin ympärille syntyi häneen uskovien parissa henkilökultti: hänen sanottiin olevan Jumalan lähettiläs.

Branhamin pitämä suuri hengellinen kokoontuminen vuonna 1948.

William Branham kuoli auto-onnettomuudessa 1965. Tämän jälkeen jotkut liikkeen jäsenet pitivät Branhamia jonkin aikaa hautaamatta, odottaen että tämä nousisi kuolleista. Näin ei käynyt. Branham haudattiin.

Sitten Branhamin seuraajat perustivat nykyisen branhamilaisuuden.

Branhamilaiset kutsuvat itseään vain "kristityiksi", vierastaen "branhamilaisuus" nimitystä.

Branhamilaisuus on saanut vaikutteita monista uskon vapaista suuntauksista: muun muassa helluntailaisuudesta ja Jehovan todistajilta.

Branhamilaisuus vastustaa perinteisiä kirkkoja, koska uskoo niiden hylänneen vakavan kristillisyyden. Ulkopuoliset pitävät tämän takia liikettä lahkona.

Liike korostaa lopunaikojen olemista , armolahjoja ja parannuksen tekoa. Branhamilaisuus hylkää kolminaisuusopin. Vain Jeesus yksin on branhamilaisten Jumala. Kasteen lisäksi pyhityselämä on pelastuksen edellytys.

Käärmeensiemenopin mukaan Kain syntyi Eevasta ja Saatanasta. Silloin Kainin jälkeläiset eivät pelastu.

Liike ei kokoonnu kirkoissa. Näiden sijasta rukoushuoneissa: tabernaakkeleissa. Naiset eivät voi saarnata branhamilaisuudessa.

Enkelinäyt ovat tärkeitä. Amerikkalaistyyppisesti saarnaajan asema on keskeinen.

Branhamin mukaan kirkkohistoriassa on ollut kullakin aikakaudella Jumalan sanansaattajia. Aiemmin näitä olivat muun muassa Luther ja metodismin perustaja Wesley. Branham ei koskaan sanonut itseään sanansaattajaksi. Mutta monet hänen seuraajansa pitävät Branhamia Eliana, Jumalan lähettiläänä. Ja tämän mukaan hän oli myös lopun aikojen Ilmestyskirjan Laodikean seurakunnan enkeli.

Liike ei myöskään ole järjestynyt kirkoiksi.

Monet muut kristilliset pitävät Branhamin opetusta tyypillisenä Saatanan eksytyksenä, vääränä kristillisyytenä. Liikeen opissa onkin nähtävissä mm vapaamuurarien vaikutusta. Käärmeensiemenoppi: Kain Saatana jälkeläinen, ei saa suoraa tukea Raamatusta. Monet muutkaan liikkeen opit eivät perustu suoraan Raamattuun.

Branhamilaiset taas katsovat jo katolisen kirkon vääristäneen Jeesuksen sanoman. Tämän takia heidän mukaansa myöhemmätkään kirkot eivät ole aitoja.

Branham kävi Suomessa vuonna 1950. Se oli kohutapahtuma. Branham kävi eri paikkakunnilla. Helsingin messuhallissa oli 7000 kävijää.

Parantumisia sattui. Veli Frank toi nykyisen branhamilaisuuden Suomeen vuonna 1970.

Suomen branhamilaiset toimivat nykyään nimellä Ehtoovalon sanoma ry.

Profeetta: henkilö, jonka uskotaan toimivan Jumalan lähettilään.ä